Visio: Alueellisen terveysliikuntasuunnitelman jalkauttamisesta hyötyä sekä kunnalle että kuntalaiselle

Pälkäneelläkin ollaan pian yhteisellä asialla

Liikkuminen on hyvästä – lähes kaikkihan sen tietävät. Liikkumattomuus on arvioitu riskitekijäksi monen keskeisen kansansairauden taustalla ja samalla valtakunnallisesti jopa miljardien eurojen kustannusten aiheuttajaksi. Tutkimusten mukaan viidesosa, jopa kolmasosa, esimerkiksi kakkostyypin diabetestapauksista tai paksusuolen syövistä olisi ehkäistävissä liikunnan avulla.

– Eri toimialojen yhteistyöllä voidaan tehdä paljonkin, ettei jouduttaisi siihen kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Elintapojen osuus terveyteen vaikuttavissa tekijöissä on tutkimusten mukaan noin 35 prosenttia. Erityisesti huomiota ollaan kiinnittämässä ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseen, arvioi ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.

Varjonen-Toivonen oli Pälkäneelle viime viikolla kuntakierroksellaan saapuneen alueellisen terveysliikuntasuunnitelman jalkauttamispartion yksi jäsen. Hänen lisäkseen käynnistystilaisuudessa kunnan väkeä tervehtimässä olivat Erja Toropainen UKK-instituutista ja Hämeen liikunta ja urheilu ry:n Harri Appelroth.

Appelroth huomautti, että tässä yhteydessä mielikuva liikkumisesta tulisi saada oikeaksi.

– Niillä, jotka eivät aktiivisesti liiku, voi herätä kysymys, pitääkö lähteä juoksemaan räkä poskessa pururadalle. Se voi olla kuitenkin haravointia tai lumitöitä – kunhan liikkuu, hän korostaa.

Toropainen muistutti, ettei halu lisätä ihmisten liikkumista terveydenhuollon ennaltaehkäisevänä keinona ole mikään uusi juttu.

– Ensimmäinen linjaus on tehty jo 14 vuotta sitten. Nyt on kerätty aiemmista opuksista tietoa ja haluttu rakentaa kättä pidempää, jolla perustella asioita esimerkiksi valtuutetuille.

 

Yhteispeliä

Terveysliikuntasuunnitelman ydin on toimeenpanosuunnitelma – osuus, jossa on laadittu esimerkinomaisesti käytännön toimenpide-ehdotuksia eri ikäryhmien liikkumisen lisäämiseksi. Samalla on määritelty, mikä taho kunnassa voisi kiinnittää kyseiseen asiaan huomiota. Kaiken keskellä on yhteistyö eri osapuolten välillä.

– Ei kunnan tarvitse järjestää kaikkea yksin, vaan myös yhdessä järjestöjen kanssa, sairaanhoitopiirin Varjonen-Toivonen kertoi.

Hänen mukaansa ihminen on tutkitusti altein elämäntapamuutoksille sairastuessaan, ja tähänkin voitaisiin tarttua yhteistyöllä. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa voitaisiin kiinnittää huomiota vaikkapa nilkkansa murtaneen potilaan hoidon yhteydessä hänen muihin mahdollisiin – kenties vielä piileviin – terveysongelmiinsa ja sysätä potilasta terveemmälle polulle, jolla kunta olisi häntä odottamassa.

– Pälkäneellä meillä on varmaan paljon tekemistä, ja isoimpina ongelmina ovat tilojen lisäksi muun muassa kevyen liikenteen väylät. Nollasta ei kuitenkaan tarvitse lähteä – meillä on aktiivinen urheiluseura ja esimerkiksi vanhusasioissa on menty viime aikoina paljon eteenpäin, Arasalo pohti.

Hänen mielestään sairauksien ennaltaehkäisy liikkumisen avulla on olennainen keino kunnille selvitä alati kasvavista terveydenhuoltomenoista.

Pälkäneläisviranhaltijat pääsivät maistamaan yhteistyötä, kun Toropainen, Appelroth ja Varjonen-Toivonen pistivät heidät pohtimaan oman kotikunnan ongelmakohtia terveysliikunnan kannalta. Esiin nostettiin niin vastuukysymykset, henkilökunnan motivointi, kunnan monikeskuksisuus, riittävät tilat ja niiden saavutettavuus kuin urheilusreuran liikunnanohjaajien riittävyyskin. Ongelmiksi miellettyihin asioihin lähdetään hakemaan ratkaisuja

UKK-instituutin Erja Toropainen näytti pälkäneläisviranhaltijoille liikuntaan liittyvien ideoiden kehittelyn lomassa käytännön mallia taukojumpasta.

mahdollisimman käytännönläheisen toimenpideohjelman kautta, kunhan avauskokouksen anti saadaan työstettyä paperille.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?