Kunnan senioritalolle osoittama tontti jää kirjaston ja kunnanviraston väliin. Lähietäisyydellä sijaitsevat myös muun muassa terveysasema, apteekki, linja-autoasema ja kaksi elintarvikekauppaa.
Pälkäneellä on keskusteltu jo joitakin vuosia senioritalon rakentamisesta. Aloite on aikanaan tullut Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistykseltä, mutta keskustelu on tiivistymässä suunnitelmiksi vasta nyt kunnan lähdettyä avustamaan hanketta käytännön toimin.
Kunta ei toteuta itse rakennushanketta mutta on valmis tukemaan sitä kaavoitusratkaisuin ja osoittamaan senioritalolle tontin kunnanviraston ja pääkirjaston välistä. Pälkäneen kunnanhallitus hyväksyi viime viikolla ehdotuksen, että talosta tehdään huonetilaohjelma ja kustannuslaskelma.
Senioritalo on asuintalo, johon ei kuulu erillispalveluja. Asuntoja voivat ostaa tai vuokrata 55 vuotta täyttäneet, eikä omistusasuntoa saa myöskään vuokrata sitä nuoremmalle henkilölle. Ikäihmisten elämää helpottavat esteettömät asunnot ja keskeinen sijainti lähellä palveluja.
Hallintojohtaja Janita Koivisto esitteli senioritalon suunnittelun nykyvaihetta viime viikolla Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen kokouksessa.
Kaksio olisi suosituin
Kuntalaisten kiinnostuksesta senioritaloon tehtiin äskettäin kysely, johon vastasi 104 henkilöä. Kyselyyn oli mahdollista vastata lomakkeella, joita jaettiin eläkeläisyhdistysten kautta, tai sähköisesti kunnan nettisivuilla. Kyselyjä lähti kaikkiaan yli 500.
Kaikista vastanneista 84 henkilöä ilmoitti olevansa kiinnostunut senioritalosta, 15 ei ollut kiinnostunut ja 5 ei osannut sanoa kantaansa.
– Kyselyä tehtäessä avoimia kysymyksiä oli vielä niin paljon, että se on saattanut lisätä vastaajien epävarmuutta. Mutta joka tapauksessa kyselyn
Yksiöt ja kaksiot olisivat pälkäneläisille mieluisia eläkevuosien asuntoja. Useimmat haluaisivat myös oman saunan.
tulos osoittaa, että suunnittelua kannattaa jatkaa, Janita Koivisto sanoi.
Kyselyyn vastanneista 26 oli kiinnostunut yksiöstä, johon kuuluu keittiö, kylpyhuone ja sauna. 38 vastaajaa oli kiinnostunut samalla tavoin varustetusta kaksiosta ja 22 toivoi jotain muuta vaihtoehtoa. Jotkut heistä toivoivat kolmen huoneen asuntoja, ja osa olisi ollut halukas ottamaan asunnon ilman saunaa.
– Vastausten perusteella ryhdytään suunnittelemaan 20–30 asunnon taloa, jossa on 3–4 kerrosta. 60 prosenttia asunnoista olisi kaksioita, 40 prosenttia yksiöitä ja lisäksi rakennettaisiin muutama 3 huoneen ja keittiön asunto, esimerkiksi joka kerrokseen yksi. Saunavaihtoehtoja harkitaan – olisiko osa asunnoista saunattomia ja rakennettaisiinko taloon yhteiset saunatilat, Koivisto selvitti.
Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsisi yhteisiä tiloja, kuten sauna, kokoustila, kuntosali ja hoitohuone, jossa voisi vierailla esimerkiksi jalkahoitaja, hieroja tai muu palveluntarjoaja.
Monissa senioritaloissa toimii myös kahvila tai lounasravintola. Pälkäneen taloon sellaista ei ole toistaiseksi ehdotettu, mutta hallintojohtajan mukaan sitäkään vaihtoehtoa ei ole suljettu pois.
Yleisötilaisuus on tulossa
Senioritalon rakennuttajasta ei ole tehty vielä tarkkoja suunnitelmia, joten rakentamisaikataulu on toistaiseksi avoin. Talo voisi olla osakeyhtiömuotoinen, tai sen voisi rakennuttaa säätiö.
Säätiö voi hakea tukea esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta tai Raha-automaattiyhdistykseltä, mitä kunta ei voi tehdä. Kunta voisi kuitenkin tulla yhdeksi osakkeenomistajaksi.
– Pälkäneen kunnalla on testamenttivaroja, jotka on määrätty käytettäväksi vanhusten hyväksi. Niillä kunta voisi mahdollisesti ostaa yhden tai kaksi asuntoa ja vuokrata niitä eteenpäin, Janita Koivisto arveli.
Kyselyyn vastanneista pälkäneläisistä 37 oli kiinnostunut omistusasunnosta, 35 asumisoikeusasunnosta ja 40 vuokra-asunnosta.
Senioritalosta on tulossa sekä kunnan järjestämä yleisötilaisuus että tarkempi kysely. Talon suunnittelun tueksi on perustettu työryhmä, johon kuuluvat kunnanjohtaja Esko Arasalo, hallintojohtaja Janita Koivisto, ma. hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi sekä Erkki Aho, Eino Anttila, Eero Laesterä, Jukka Lindfors ja Petri Urkko.
Pälkäne vanhenee nopeasti
Hallintojohtaja Janita Koivisto kertoi senioritalon suunnittelun nykyvaiheesta Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen kokouksessa.
Palvelutarve kunnassa kasvaa sitä mukaa, kun väestö vanhenee. Pälkäne johtaa tällä hetkellä vanhenemistilastoissa sekä naapureitaan Kangasalaa ja Valkeakoskea että koko Pirkanmaata.
Vuonna 2012 pälkäneläisistä 12,9 prosenttia oli 65–74 -vuotiaita, kun vastaava prosenttiluku koko Pirkanmaalla oli 10,3. 75–84 -vuotiaiden prosentuaalinen osuus koko väestöstä oli Pälkäneellä 8,1 ja koko Pirkanmaalla 6,1.
Väestöennusteen mukaan sama kehitys jatkuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa tasaisesti koko maassa. Heidän osuutensa koko maan väestöstä arvioidaan vuonna 2015 olevan 9 prosenttia ja vuonna 2025 13 prosenttia. Pälkäneellä vastaavat ennusteet ovat 11 prosenttia vuonna 2015 ja 15 prosenttia vuonna 2025.
Janita Koivisto totesi, että Pälkäneen tilanne ei ole mitenkään hälyttävä tai poikkeuksellinen, mutta tulevaan väestökehitykseen on syytä varautua ajoissa ja huomioida erilaiset tarpeet.
– Mitä vanhemmaksi ihmiset elävät, sitä enemmän erilaisia asumis- ja palveluvaihtoehtoja tarvitaan. Ikääntymisen mukana muistisairaudet lisääntyvät, ja lisäksi ikäihmisten asuntotarpeeseen vaikuttavat pitkät välimatkat ja kulkuyhteydet sivukyliltä, hän muistutti.
Viimeisimmät kommentit