Harmittavaa, mutta ei maailmanloppu

Hetken aikaa Pitkäjärvellä näytti siltä, että pronssimitalien tuominen toimitsijapöydälle kahden erän jälkeen kääntää LP Kangasalan ja HPK:n välisen ottelun ja kenties koko pronssipelisarjan. Kotijoukkue sai otteisiinsa uutta puhtia, hämeenlinnalaisten peli sekosi täysin, ja lopputuloksena LP Kangasala vei toisen pronssitaiston kolmannen erän 25–11.

Neljännen erän alussa pallo alkoi kuitenkin pomppia HPK:lle, joka karkasi heti alussa 0–4-johtoon ja otti henkisen yliotteen. HPK repi itsensä erä- ja otteluvoittoon 1–3 (20–25, 19–25, 25–11, 12–25), ja lauantai-illan kamppailun päätteeksi pronssimitalit roikkuivat hämeenlinnalaisjoukkueen pelaajien kauloissa.

LP Kangasalan leirissä oltiin heti pelin jälkeen lopputulokseen pettyneitä.

– Tietyllä tavalla se oli ihan hieno nähdä, koska yleensähän se kertoo että kaikki mahdollinen on annettu, tuumaa LP Kangasalan valmentaja Tuomas Alatalo.

Pronssitaisto, jonka HPK käänsi edukseen voitoin 0–2, ratkesi Alatalon arvion mukaan hämeenlinnalaisten hyvään torjuntaan ja LP:tä vankempaan hyökkäysvoimaan.

 

Tappioista voittoihin – ja takaisin

LP Kangasalan kausi oli monijakoinen. Marraskuussa joukkue oli vaikeuksissa ja hävisi kolme neljästä ottelustaan. Jakson jälkeen LP pääsi hirmuiseen iskuun ja pelasi tappioitta joulukuun puolivälistä helmikuun puoliväliin. Pitkään voittoputkeen osui myös Suomen cupin finaalissa otettu voitto LP Viestistä. Voittokulku katkesi runkosarjan loppumetreillä Viestiä ja OrPoa vastaan.

Tiiamari Sievänen (edessä) oli yksi niistä LP:n nuorista pelaajista, jotka ottivat ison askeleen eteenpäin ja suuren roolin joukkueessa.

Vaiheikas kausi päättyi kuuteen peräkkäiseen tappioon pudotuspeleissä; ensin Viesti kaatoi kangasalalaiset neljästi ja pronssiotteluissa saldoksi jäi kaksi erävoittoa. Näitä otteluita edeltäneissä puolivälierissä LP Kangasala kukisti rovaniemeläisen Wo-Vo:n voitoin 2–1 hävittyään joukkueiden ensimmäisen kohtaamisen.

Tilastonikkarit voivat jossitella, olisiko historia voinut toistaa itseään ja LP vielä löytää alamäen jälkeisen uuden nosteen, kuten kävi loppuvuodesta. Valmentaja Alatalolla on oma selityksensä sille, miksi joukkueen käyrä kääntyi loppukaudesta laskuun.

– Otteluihin alkoi tulla enemmän panosta ja paineet kasvoivat, emmekä osanneet käsitellä tilannetta oikein. Osaltaan siinä näkyi myös joukkueen kokemattomuus ja se, ettei meillä ollut pelaajaa, joka olisi pystynyt kantamaan muut reppuselässään vaikeiden aikojen yli.

Alatalo sanoo hänellä itselläänkin olevan pohdinnan paikka siinä, pystyikö hän auttamaan joukkuetta tilanteessa riittävästi.

 

Minimitavoite kullalla höystettynä

Mikään katastrofi LP Kangasalan kausi ei suinkaan ollut, vaikka joukkue sysättiinkin syrjään mitalipallilta. Paikka välierissä ja Suomen cupin voitto olivat osoitus siitä, että kangasalalaisseura on noussut kotimaan kentillä varteenotettavaksi kestohaastajaksi, eikä viime vuosien menestys ole suinkaan ollut sattumaa.

– Onhan neljäs sija se kaikista veemäisin, mutta kolmas sijakin on ansaittava onnistumisten kautta, Alatalo näkee.

Valmentajan näkökulmasta erittäin myönteistä oli myös nuorten pelaajien kehittyminen. Alatalo toivoo monen ottavan kevään tiukoista paikoista onkeensa myös henkisellä puolella.

– Toivottavasti he ovat tätä kautta valmiimpia jatkossa. Meillä on ollut iso määrä nuoria lupaavia pelaajia, jotka ovat harjoitelleet hyvin ja ottaneet kehitysaskelia. Se on iso asia myös kansallisesti ja kansainvälisestikin ajateltuna.

Ensi kaudella LP:n luotsina jatkava Alatalo toivoo joukkueen rungon pysyvän koossa paremmin kuin viime keväänä. Nuorten lupausten jatkoksi sopisi muutama kokenut, mutta hyvällä harjoitteluinnolla varustettu peluri.

Kesäkuussa joukkueen on määrä aloittaa tulevaan kauteen valmistautuminen. Pelaajauutisia on luvassa hyvissä ajoin sitä ennen – Alatalon mukaan niitä saattaa olla luvassa vielä tämän kuun puolella.

LP Kangasalan kauteen mahtui paljon ilon hetkiä.