Kokoomuksen eurovaaliehdokas Jari Andersson on huolissaan Suomen kyvyttömyydestä luoda menestyviä vientituotteita. Myös lapsiperheiden asiat ovat lähellä hänen sydäntään.

Periksiantamaton selviytyjä

 

Eurovaaliehdokas Jari Andersson vieraili viime viikolla Kangasalan kokoomusnuorten tentattavana Kangasalan lukiolla.

Eurovaaliehdokas Jari Andersson on väsynyt. Sastamalan Sylvään koulun rehtori on nukkunut edellisyönä neljä tuntia. Viimeiset päivät on mennyt kriisipalavereissa, joita on järjestetty Sastamalassa reilu viikko sitten sattuneen omakotitalon palon vuoksi.

Palo vaati äidin ja 4-vuotiaan pojan hengen. Kaksi alle kouluikäistä lasta ehti pelastautua palosta.

– Perhe menetti kaiken. Aivan kaiken, Andersson sanoo hiljaisella äänellä.

Suomalaisen perheen – erityisesti lasten – asiat ovat aina olleet lähellä Anderssonin sydäntä.

– Perhe on yhteiskunnan toimintojen ydin. Jos perheen asiat ovat kunnossa, on lapsillakin paremmat mahdollisuudet voida hyvin ja menestyä elämässä.

 

Itsekin koulukiusattu

Vaikka Anderssonissa on selvästi herkkyyttä, kiinnittyy huomio herkkyyttä enemmän hänen jämäkkään itsevarmuuteensa.

Mediassa kurirehtorin tittelin saanut Andersson on noussut esille juuri periksiantamattomuutensa – ja joidenkin tahojen mukaan ”omavaltaisen” käytöksensä – vuoksi. Reilu vuosi sitten hän sai apulaisoikeusasiamieheltä nuhtelut siitä, että hän laittoi tupakoinnista kiinni jääneet oppilaat jälki-istunnon sijaan tekemään tutkielmia tupakoinnin haitoista. Sen lisäksi hän on puuttunut koulumatkalla tapahtuvaan kiusaamiseen, vaikkei koulun toimivalta ulottunutkaan vielä tuolloin koulumatkoille.

Vuoden alussa puolestaan tehtiin kantelu Sylvään koulun tavasta säilyttää koulukiusaajien ja -kiusattujen välille solmittuja sopimuksia koulun kassakaapissa. Kantelun mukaan kyse voi olla laittomasta rekisteristä.

Kyseistä kanteluasiaa ei ole vielä käsitelty. Sen sijaan tupakka-asiasta ja koulumatkakiusaamiseen puuttumisesta tuli tämän vuoden alussa laillista toimintaa.

Suomen Kuvalehden vuoden takaisessa haastattelussa Andersson kertoo olleensa lapsena koulukiusattu. ”Sitä joutui käymään läpi monta kertaa, että miksi juuri minä, ja miten tästä mennään eteenpäin. Silti tulin kouluun joka ikinen päivä”, Andersson kertoo haastattelussa. Hän arvelee, että juuri kiusaamiskokemuksen vuoksi hänestä tuli peräänantamaton selviytyjä, joka ei välitä siitä, mitä muut hänestä ajattelevat.

 

Jäsenvaltioiden rooli

Anderssonin huumori on ronskia. On helppo kuvitella, kuinka osa ihmisistä lumoutuu hänen paikoin absurdishenkisenkin suoruutensa edessä. Osalle hänen mustanpuhuva huumorinsa saattaa kuitenkin olla hieman liikaa.

Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimivalla Anderssonilla on selvät sävelet siitä, kuinka EU:n ja sen kansallisvaltioiden toimivalta tulisi jakaa.

– EU:lla on tärkeä rooli isoissa asioissa, kuten Euroopan laajuisessa taloudenhoidossa, rajaturvallisuudessa ja ihmiskaupan kitkemisessä. Pienemmät, kuten vaikkapa petoeläinkantaan tai hirvilupiin liittyvät asiat, olisi sen sijaan jätettävä jäsenvaltioiden itsensä päätettäviksi.

Andersson on vapaan liikkuvuuden ja kaupankäynnin asialla. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen ja EU:n välille olisi saatava vapaakauppasopimus mitä pikimmin.

– Sopimus voisi alkuun olla perustasoinen. Kaikkein vaikeimpia sopimukseen liittyviä asioita ei tarvitsisi tässä vaiheessa vielä ratkaista. Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että EU:n olisi tuettava enemmän hankkeita, joissa syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja.

Suomella – ja EU:lla – on Anderssonin mukaan erityisesti petrattavaa juuri talouteen liittyvissä asioissa.

– Suomi on lapsen kengissä vientiin ja tavaroiden ja palveluiden tuotteistamiseen liittyvissä asioissa. Voisin vetää tähän monta esimerkkiä aina Nokian kalosseista Sidosteen sukkiin ja koulutuspakettien tuotteistamiseen.

– Jos Suomeen aiotaan perustaa vaikkapa tuulivoimapuisto, voi sen käsittelyyn valituksineen mennä kymmenenkin vuotta. Mielestäni tämä on täysin järjetöntä. Esimerkiksi Ruotsissa asia hoituu vuodessa, sillä valituksia ja viranomaisasioita hoitaa sama henkilö.

 

Kyllä Natolle

Andersson on erityisen huolissaan nuorisotyöttömyydestä. Työmarkkinatilanteen vuoksi Euroopassa on tällä hetkellä 8,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta työtöntä.

– Työllisyyttä parantaviin toimiin on keskityttävä entistä paremmin. Myös EU:n opiskelijavaihto-ohjelmia tulisi monipuolistaa, ja saada ne sellaisiksi, että ne olisivat mahdollisia entistä useammalle. Kielitaidon ja kansainvälisyyden merkitystä ei näinä päivinä voi liikaa korostaa.

Nuorisotyöttömyyden lisäksi Andersson kantaa huolta Suomen omavaraisuudesta; muun muassa varmuusvarastoista, joiden kokoa on pienennetty puolella. Hän muistuttaa, että esimerkiksi energian suhteen Suomi on täysin riippuvainen tuonnista.

Ukrainan tilanteeseen Andersson viittaa todetessaan, että ”nykypäivänä lähes mikä tahansa on mahdollista”.

– Onhan se aika pelottavaa ajatella, kuinka nopeasti kriisi Ukrainassa kärjistyi.

Andersson kannattaa Suomen liittymistä Natoon.

– EU ei pysty antamaan meille riittäviä turvatakuita kriisin tapahtuessa, Andersson toteaa ykskantaan.

Euroopan parlamentin jäsenenä hän haluaisi tehdä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä muiden suomalaisten meppien kanssa.

– Jos 13 meppiä ryhtyy ryhmänä ajamaan tiettyjä teemoja, alkaa se väkisinkin näkyä jossakin, Andersson uskoo.

 

 

 

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?