Pääsiäinen
Pääsiäinen on ortodokseille kirkkovuoden suurin juhla. Luterilaisillekin se on vakava juhla. Hiljainen viikko vietettiin ahtisaarnoja kuunnellen ja kiirastorstaina käytiin ehtoollisella. Pitkänäperjantaina käytiin vain kirkossa.
Kylässä käynti oli lapsillakin ehdottomasti kielletty. Pääsiäismämmi oli varsin nuori tulokas Karjalassa. Se yleistyi1920- ja 1930-luvulla. Kananmunia värjättiin sipulinkuorilla ja kreppipaperilla. Ortodoksit nauttivat pääsiäisenä paaston päättyessä pääsiäisleipää eli kulitsaa, pashaa ja babaa.
Paastonaika
Ortodokseille laskiainen merkitsee paaston alkamista. Karjalassa paasto alkoi sunnuntaista. Sitä edelsivät kolme valmistusviikkoa; viikkoa ennen on lihapyhälasku, jolloin liharuoka poistetaan ruokavaliosta ja laskiaissunnuntaina on maitopyhälasku, jolloin vastaavasti maito, voi ja munat poistetaan ruokavaliosta. Paasto jatkui seitsemän viikkoa. Se huipentui piinaviikkoon ja pitkäänperjantaihin.
Palmusunnuntai
Palmusunnuntai oli Karjalassa nimeltään virposunnuntai. Ortodoksien Lasaruksen lauantain vigiliassa siunattiin pajunoksat, joita sai viedä kotiin ikonin taakse. Lapset keräsivät pajunoksia ja koristelivat niitä. Varhain palmusunnuntaiaamuna perheenäiti virpoi lapset ja karjan, siis ne, joiden kasvua toivottiin. Isäntä virpoi hevoset. Lapset lähtivät aamulla virpomaan kummia, sukulaisia ja naapureita.
Karjalaiselle virpomiselle on ominaista runsaat ja hauskat virpomisluvut. Muita olennaisia piirteitä ovat virpovitsan luovuttaminen virvotulle ja tämän maksama palkka. Palkka haettiin pääsiäislauantaina.
Noitaperinne
Noitaperinne on vanha Länsi-Suomalainen pakanallinen perinne joka liittyy pääsiäiseen. Virpominen on karjalainen perinne joka liittyy pääsiäisen aikaan eli Palmusunnuntaihin. Toisen maailmansodan jälkeen tynkä-Suomeen sijoitetun karjalaisväestön mukana tullut virpomisperinne sekoittui läntisen trulliperinteen kanssa. Sen seurauksena syntyi nykyinen lasten harjoittama tapa kulkea ovelta ovelle virpomassa pääsiäislauantaina noidiksi pukeutuneena.
