Hyönteissyöjien etujoukot tulivat Pirkanmaalle vapuksi, vaikka säät ovat kylmenneet ja useana yönä on ollut pakkasta.
Esimerkiksi pihapöntöissä pesivä kirjosieppo on havaittu jo usealla paikalla. Mustanvalkokirjava kirjosieppokoiras laulaa aktiivisesti vallattuaan pesimäreviirin. Kirjosieppo on hyönteissyöjänä merkittävä puutarhan tuhohyönteisten hävittäjä kuten muutkin hyönteissyöjät. Pönttöjä ripustamalla saa kirjosiepon pesimään omaan pihapiiriin. Kirjosieppo talvehtii Länsi-Afrikan eteläosissa.
Toinen pihapiireissä ja puistoissa keskellä kaupunkiakin pesivä hyönteissyöjä on leppälintu, josta on jo useita havaintoja pitkin Pirkanmaata. Leppälintu on männikköjen tyyppilaji. Leppälintukoiras laulaa näkyvästi korkealla puun latvassa, antennissa tai lipputangon päässä. Se pesii isokokoisessa pöntössä ja muissa koloissa esimerkiksi rakennuksissa.
Pääskyt ja kertut uhmasivat koleutta
Pääskyistä on lukuisasti havaintoja Pirkanmaalta. Koleudesta huolimatta haarapääskyjä ja räystäspääskyjä on ilmaantunut Pirkanmaalle pesimäpaikoille ja saalistelemaan hyönteisiä sopivien järvien rannoille. Pääskyjen joukosta on jo tavattu törmäpääskyjäkin.
Myös kerttuja on saapunut Pirkanmaalle asti. Hernekertun laulua, jota on verrattu kuivien herneiden ravisteluun pussissa, voi kuulla esimerkiksi kaupunkien omakotialueiden pihoilla, joilla on tiheitä pensasaitoja. Hernekertun tapaa myös kuivilta katajikkomäiltä ja metsänreunoilta. Hernekerttu talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Toinen rehevissä puutarhoissa ja lehtometsissä pesivä kerttulaji on mustapääkerttu. Koiraan päälaki on musta ja naaraan ruskea. Mustapääkertun laulu päättyy komeisiin kuuluviin huiluääniin.
Pajulintuja ja tiltaltteja on jo yleisesti maakunnassamme. Ensimmäinen käkikin on kuultu. Kahlaajien muutto on parhaillaan käynnissä.
Jukka T. Helin
