Pitkäjärven kunnostusyhdistys: Vesikasvillisuuden niitto jatkuu kesällä

Talkoohenki elää ja voi hyvin Pälkäneellä

Melko tasan kahdeksan vuosikymmentä sitten juoksentelin tämän talon rakennustyömaalla, muisteli Tyyne Mäkinen kokouksen lomassa lapsuuttaan. Nyt olemme täällä tekemässä tärkeitä päätöksiä Pitkäjärven hyväksi.

Pälkäneläiskylät Aitoo ja Vuolijoki ovat molemmat kuuluja talkooperinteestään, jonka avulla on vuosikymmenten kuluessa saatu aikaan yhtä sun toista. Samaista perinnettä vaalitaan myös kylien väliin sijoittuvan Pitkäjärven virkistyskäyttökelpoisuuden pelastamisessa tuleville sukupolville.

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin viime lauantaina Vuolijoen VPK:n talolla. Aktiivisuuden puutteesta ei nuorta yhdistystä ainakaan voi moittia. Vasta kolmas toimintavuosi aluillaan ja monenlaista toimenpidettä järven luonnontilan kohentamiseksi on jo toteutettuna sekä uusia hankkeita kirjattuna toimintasuunnitelmaan.

Ison kiitoksen rehevöitymisen pysäyttämiseksi suoritetun vesikasvillisuuden niiton mahdollistamisesta kunnostusyhdistys kohdistaa Aitoon kalastuskunnalle, joka jo useampana vuonna on kanavoinut tarkoitukseen vesijättömaiden myyntituottojaan.

– Juuri yhteisten vesialueiden hoitoon varat on aikoinaan päätetty kohdistaa. Olemme nähneet, että Pitkäjärven ranta-asukkaat hoitavat tästä työstä oman osuutensa esimerkillisesti, joten avustuskohde on mielestämme aivan oikea, muotoili näkemyksensä Aitoon kalastuskunnan vesijättöalueiden lunastusvarojen vastuumies Jaakko Sjöstedt.

– Ehkäpä jatkossa järven muutkin osakaskunnat osallistuisivat näihin talkoisiin.

Kalastuskunnan puheenjohtaja Erkki Toivari kertoi myös tiettyjen kalalajien, kuten kasvistoa ja pohjaeliöitä syövän Karpin puhdistavasta vaikutuksesta, mutta tämän menetelmänsoveltuvuuteen juuri Pitkäjärven olosuhteisiin hän suhtautui varauksella.

 

Lapsesta asti samoilla rannoilla

Kunnostusyhdistyksen pronssinen pinssi on tyylikäs

– Totta kai olen huolissani Pitkäjärven säilymisestä siistinä ja kauniina, jollaisena sen opin tuntemaan jo lapsuudessani, toteaa eräs kokouksen osanottajista, 85-vuotias hämeenlinnalainen Tyyne Mäkinen.

– Isäni synnyinkoti sijaitsi Pitkäjärven rannalla ja vietin siellä paljonkin aikaani nuorempana. Oman kesäasunnon hankimme entisen mummolan naapurista 1960-luvulla, joten kontakti seutuun on säilynyt hyvin vuosikymmenien ajan. Nykyisin mökkiä hallitsee poikani perheineen.

– Ruohon umpeen kasvattama lahdenpoukama on masentava näky, jatkaa rouva Mäkinen.

Paitsi Pitkäjärven kunnostustyö, kiinnosti Tyyne Mäkistä myös kokouksen pitopaikka. Hänen isänsä, Yrjö A Saarinen oli yksi Vuolijoen VPK:n talon rakentajista vuonna 1934.

Saarisen veljekset, heistä vanhin Kalle G vastuullisena urakoitsijana, pikkuveljet Yrjö ja Eino apunaan, voittivat talon rakentamisesta järjestetyn tarjouskilpailun 8800 markan (nykyeuroissa vajaat 3400!) hinnalla. Summa kuulostaa melkoisen talkoohenkiseltä ison seuratalon rakennusurakaksi.

Huhtikuulla aloitettu urakka valmistui rivakasti, ensimmäiset tanssit uudella juhlatalolla pyörähdeltiin vielä saman vuoden syyskuussa. Aluillaan olevan kesän jälkeen juhlitaan siis VPK:n talon 80-vuotissynttäreitä.

 

Uudellakin hallituksella riittää haasteita

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n kokouksessa Vuolijoen VPK:n talolla puheenvuoroja jakeli kunnallisneuvos Reijo Hoppula (vasemmalla), Tatu Turusen toimiessa sihteerinä.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittu kunnallisneuvos Reijo Hoppula edustaa syntyperäisiä Pitkäjärven rantojen vakiasukkaita, joten hän on nähnyt läheltä järven tilassa viime vuosina tapahtuneen muutoksen.

Hyvässä ja rakentavassa hengessä aktiivinen kokousväki intoutui ajoittain vilkkaaseenkin keskusteluun yhdistyksen tavoitteista ja menetelmistä, mutta päätöksistä oltiin yksimielisiä. Jäsenmaksukin päätettiin pitää edelleen alhaisena, vain 30 euroa vuodessa, jottei ainakaan se olisi esteenä mukaan liittymiselle.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa pälkäneläinen Esko Mattila. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Erik Naulapää ja Heimo Heino Pälkäneeltä, Veikko Hoppula Kangasalta, Kari Ilola Valkeakoskelta sekä Pekka Puhakka Hämeenlinnasta.

Varajäseniksi valittiin Anneli Niemi ja Antti Mäkinen. Sihteerikseen hallitus kutsui tehtävässä jo aiemminkin ansioituneen Tatu Turusen Kajaanista.

Hyväksytyssä toimintasuunnitelmassaan yhdistys päätti jatkaa vesikasvillisuuden poistoa Pitkäjärvestä myös tulevana kesänä. Hämeenlinnalaiselta urakoitsijalta on alustavasti varattu järvelle tehokkaat niitto-/keruukoneet viikolle 30.

Hallitus myös laatii luonnoksen pidemmän aikavälin toimenpideohjelmaksi, jotta tehtävät kustannusvaikutuksineen voidaan paremmin priorisoida tuleville vuosille. Selvää rahaa vaativien toimenpiteiden rahoittamiseksi lähestytään kirjeitse eri tahoja, kuten vesialueita hallinnoivia osakaskuntia ja yhteiskunnallisia kehittämisvaroja ohjaavia organisaatioita kuten Pirkan Helmi ry:tä.

 

Yhdistys yhdistää

Kunnostusyhdistys toimii myös hyvänä sosiaalisen pääoman kasvattajana ja siten yleisen hyvinvoinnin lisääjänä. Ranta-asukkaiden, järven virkistyskäyttäjien sekä alueen kotitalouksien ja maanomistajien välille onkin yhdistyksen myötä syntynyt aivan uudenlaista keskinäistä yhteistoimintaa.

Saataisiinpa vaan kaikki Pitkäjärven ympäristön asukkaat ja mökkiläiset mukaan yhdistykseen, se toisi lisätehoa toimintaan, heitti kokouksen jälkeen Tyyne Mäkinen mökkinsä terassilla, harvinaisen härkälinnun pesänrakennuspuuhia seuraillessaan.

– Ja tietysti myös sitä rahaa kaikkien erilaisten kunnostustöiden toteuttamiseen.

 

Veikko Hoppula

 

 

Heimo Heino on harrastusluonteisesti niitellyt vesikasvistoa omavalmisteisella niittolaitteella niin omalta kuin muutaman naapurinsakin mökkirannalta. Useiden vuosien työn tulos näkyy, rehevöityminen on selvästi hidastunut niitetyillä alueilla. Ongelmia on ollut ainoastaan niittojätteen pois keräämisessä.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?