Väestön ikääntyminen ja lisääntyvät muistisairaudet muodostavat yhdessä aikapommin, johon ei ole vielä löydetty ratkaisua.
Toistakymmentä tuhatta suomalaista sairastuu vuosittain muistisairauksiin. Kahdella kolmasosalla heistä diagnosoidaan Alzheimerin tauti. Se on aivoja rappeuttava muistisairaus, johon ei ole parannuskeinoja.
Alzheimerin taudin etenemistä voidaan hidastaa, jos tauti diagnosoidaan riittävän varhain. Ajoissa aloitettu terapia, lääkitys ja muu hoito tuottaa suuria säästöjä ja kohentaa potilaan ja hänen läheistensä elämänlaatua.
VTT:n erikoistutkija Jussi Mattila kuuluu työryhmään, joka kehittää uudenlaista menetelmää Alzheimerin taudin varhaisten oireiden tunnistamiseen. Varhaisempi diagnoosi auttaa myös tutkimusta, jossa testataan uusia hermosolukatoa estäviä lääkkeitä.
– Jos halutaan löytää lääke, jolla pystytään estämään taudin eteneminen tai jopa parantamaan se, niin lääketutkimuksiin pitäisi saada potilaita riittävän varhain. Vain silloin pystytään osoittamaan, että lääke todella tehoaa, Jussi Mattila sanoo.
Taudin tilan indeksi
Alzheimerin hoitoon uusia työkaluja kehittävä Jussi Mattila ei ole lääkäri, vaan tietotekniikan insinööri. Pälkäneeltä ylioppilaaksi kirjoittanut Mattila lähti armeijan jälkeen Tampereen teknilliseen yliopistoon.
Vuonna 2001 diplomi-insinööriksi valmistunut Mattila päätyi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n palvelukseen. Hän oli kehittämässä isojen matkapuhelinyhtiöiden kanssa mobiilisovelluksia, -järjestelmiä ja käyttöliittymiä, kunnes innostui viisi vuotta sitten tutkimuksesta.
Mattilan viikko sitten tarkastettu väitöskirja esittelee ohjatun koneoppimisen menetelmän nimeltään Disease State Index (taudin tilan indeksi). Sen avulla potilaiden mittaustuloksia voidaan verrata kattavasti suurissa tietokannoissa oleviin aiemmin diagnosoituihin potilaisiin. Menetelmä antaa vertailun perusteella arvion potilaan taudin tilasta ja sen etenemisestä.
– Enää ei tarvitse odottaa, että tauti etenee, vaan diagnoosia varten saadaan aiemmin riittävästi näyttöä, Mattila esittelee menetelmän etua.
Tutkimus jatkuu
Muistiklinikoilla ja sairaaloissa kerätään valtavasti tietoa, mutta yksittäisen lääkärin on mahdotonta hallita ja hyödyntää sitä. Jussi Mattilan kehittämä menetelmä vertaa, ovatko potilaan oireet samanlaisia kuin aiemmin tautiin sairastuneiden. Kone ei tee diagnoosia lääkärin puolesta, vaan tarjoaa hänelle havainnollisessa, visuaalisessa muodossa tukea diagnoosin tekoon.
Suurten tietomassojen hyödyntäminen on mahdollista tietotekniikan avulla. Mattilan tavoitteena on alusta alkaen ollut kehittää menetelmä muidenkin muistisairauksien hoitoon. Työ alkoi Alzheimerin taudista, koska siitä on runsaasti valmiita tietokantoja ja muuta tausta-aineistoa.
Mattilan kehittämä PredictAD tool (Ennusta Alzheimerin tauti -apuväline) voitaisiin tuoda nopeasti potilaskäyttöön.
– Kaikki on suunniteltu niin, että menetelmä on laajasti käyttöön otettavissa. Terveydenhuollon ohjelmistoille ja laitteille on kuitenkin tiukat direktiivit ja säännökset, joita VTT ei valtion laitoksena pysty täyttämään.
Kaupallistamisneuvottelut ovat jo käynnissä. Jos ne johtavat tulokseen, yritys hankkii tarvittavat luvat ja levittää menetelmää maailmalle.
Käynnissä on myös pilottitutkimuksia. Ensimmäiset tulokset saadaan parissa vuodessa.
– Vasta riittävän pitkän seurannan jälkeen voidaan varmistua, oliko tauti sitä, mitä menetelmän avulla diagnosoitiin.
Menetelmä ollaan ottamassa käyttöön neljällä muistiklinikalla Suomessa, Tanskassa, Hollannissa ja Italiassa. Pilottikohteet kuuluvat muistiklinikoiden kärkijoukkoon Euroopassa.
– Tutkimus jatkuu. Väitöskirja oli vasta ensimmäinen askel, Jussi Mattila sanoo.
