Eero Laesterä ja Tero Ahlqvist: Pälkänettä pitää kehittää, jotta se pärjää itsenäisenä tai osana isompaa kuntaa

Odottamisen aika on ohi

Tero Ahlqvist ja Eero Laesterä sanovat, että Pälkäne tekee sen mitä laki edellyttää: kuntaliitosselvityksen tekemiseen on puoli vuotta aikaa sen jälkeen kun sote-laki on hyväksytty.

Pälkäneen kehittämiseen tarvitaan uusi vaihde, jotta kunta pärjää mahdollisimman pitkään itsenäisenä. Tero Ahlqvistin visiossa Lahdentien varressa on parin sadan metrin välein suuret kyltit, joissa kerrotaan uudesta yritysalueesta, Roholan asuinalueesta, elämyslukiosta ja liikuntahallista.

Kun Eero Laesterä puhuu samoista rakennushankkeista ja kunnan kehittämisestä, hän ei ajattele niinkään itsenäisyystaistelua, vaan hyvinvointia, jota esimerkiksi liikuntahalli säteilisi ympärilleen. Puitteensa kuntoon laittava Pälkäne olisi elinvoimainen myös osana isompaa kuntaa.

– Mahdollinen liitoskumppani ei varmasti vastustaisi Roholan asuinaluetta tai Luopioisten vetovoimaisten osien rakentamista. Mutta muidenkin palveluiden on oltava kunnossa, jotta Pälkäne vetäisi rakentajia, Laesterä sanoo.

Perussuomalaisten edustajana kunnanhallituksessa istuva Tero Ahlqvist on monista isoista linjoista eri mieltä kuin kunnanhallitusta johtava Eero Laesterä. Silti molemmat kannattavat samaa perusperiaatetta: kannattaa kääriä hihat, eikä jäädä odottamaan.

 

Säästämme, jotta voimme investoida

Pitäisikö Pälkäneen säästää ja sinnitellä mahdollisimman pitkään itsenäisenä? Vai pitäisikö satsata rohkeasti ja kehittää kunta seuraavalle tasolle, kun asioista vielä voidaan päättää itse?

Eero Laesterän mielestä säästäminen ja kehittäminen eivät ole toistensa pois sulkevia vaihtoehtoja.

– Säästämme, jotta meillä olisi mahdollisuus investoida. On vanhanaikaista ajattelua, että jos pikkukouluja lakkautetaan, niin kunta ei voi tehdä mitään uutta.

Tero Ahlqvist asettaa avainasemaan kesällä valittavan uuden kunnanjohtajan. Jos hän on liian varovainen, asiat eivät etene, vaikka valtuusto ja hallitus kuinka haluaisivat kehittää. Siksi Ahlqvist kaipaa kunnantalolle rohkeaa keulakuvaa, joka vie Pälkänettä parrasvaloihin.

Eero Laesterä hakee pitkälti samanlaista miestä tai naista, vaikka katsookin, että kunnanjohtaja toteuttaa sitä, mitä päättäjät päättävät. Hänen mielestään suurin jarru on se, ettei päättäjillä ole vieläkään yhteistä näkemystä siitä, mitä Pälkäneellä pitäisi kehittää.

– Joka kylä haluaisi kaiken. Mutta rahat eivät riitä, jos niitä ripotellaan sinne tänne. Siksi pitäisi päättää, missä kehittämisen painopiste on.

Tätä yritettiin kehityskuvatyössä, mutta se vesittyi lopulta kompromissiksi.

Ahlqvist ei pidä minään strategiana sitä, jos kunta askartelee pikkukaavoja joka kolkkaan. Laesterä kertoo, että muun muassa yrittäjäväeltä alkaa kuulua kritiikkiä siitä, että kunnan keskustan Onkkaalan kehittäminen on unohtunut.

– Viimeiset vuodet on investoitu Luopioisiin: rakennettu Rajalanniemeen uusi asuinalue, remontoitu vanhainkoti ja vedetty viemärit Aitoosta Pälkäneelle.

Ahlqvistin mielestä Onkkaalakin on saanut osansa: kunnantalo on laitettu kuntoon ja nyt rakennetaan jätevedenpuhdistamoa.

 

Uusia asuin- ja yritysalueita

Kehityskuvatyön yhteydessä alettiin katsella uudella kuvakulmalla rantoja. Ihmiset haluaisivat asettua isojen ja puhtaiden vesien äärelle pysyvästi. Pälkäne ei vastusta sitä varsinkaan kylien tuntumassa.

Eero Laesterä ja Tero Ahlqvist eivät usko, että kaikki haluavat kulkea virran mukana kohti keskustoja ja kaupunkeja. Jatkossakin löytyy ihmisiä, jotka haluavat elää erilaista elämää maalla. Sen sijaan siitä miehet ovat eri mieltä, mitä muuttajat maaseudulta kaipaavat.

Ahlqvist puolustaa maaseudun palveluita, kyläkauppoja, terveysasemia ja kirjastoja sekä turvallista yhteisöä. Laesterä ei jumitu nykyiseen palvelurakenteeseen. Hän edistäisi myös laajakaistan rakentamista, jotta kylille ja rannoillekin saataisiin vauhdikkaat tietoliikenneyhteydet.

Uusien asuinalueiden lisäksi kunta kaipaa uutta yritysaluetta. Pälkäneellä on voivoteltu toistakymmentä vuotta, että Kankaanmaan teollisuusalue on täynnä, mutta uutta ei ole saatu alulle.

– On epäilty, ettei maata kuitenkaan saada hankittua tai ettei yrityksiä kuitenkaan tule, Ahlqvist sanoo.

Pohjavesialue ja Tavase rajoittavat yritysten kiinnostusta Kankaanmaata kohtaan. Nyt pohjavesialuetta ollaan laajentamassa Kostianvirtaan saakka, jolloin rajoitukset koskevat koko keskustan pohjoispuolista osaa.

Siksi katseet kohdistuvat Sammonkulman risteyksen tuntumaan Lahdentien varressa tai Kollolan soramonttuihin, jotka on pian kaluttu tyhjäksi.

– Kollolassa olisi valmiina jopa eritasoliittymä, Tero Ahlqvist sanoo.

 

Sote-läksyt tehty, edessä liitosselvitys

Pälkäne on tehnyt sote-läksynsä. Sosiaalitoimi on Paras-lain mukaisesti siirtynyt Kangasalan hoidettavaksi. Seuraavaksi kunnan pitää tehdä liitosselvitys, koska asukasluku ja työpaikkaomavaraisuus ovat liian pienet.

Eero Laesterä ja muutkin kokoomuspäättäjät olisivat aloittaneet liitosneuvottelut jo aiemmin. Tero Ahlqvist ja kunnanvaltuuston enemmistö ovat kuitenkin olleet sitä mieltä, että Pälkäneen kannattaa jatkaa mahdollisimman pitkään itsenäisenä.

Kunnassa olisi tehty turhaa työtä, jos olisi yritetty reagoida sekavan kuntarakenne- ja sote-uudistuksen joka käänteeseen.

– Nyt ei ainakaan ole enää mihinkään kiire, Tero Ahlqvist sanoo.

Toisaalta kunta ei säästy liitosselvitykseltä, vaikka asia on tähän saakka lakaistu maton alle.

– Teemme sen mitä laki edellyttää. Kuntaliitosselvityksen tekemiseen on puoli vuotta aikaa sen jälkeen kun sote-laki on hyväksytty, kunnanhallituksen kaksikko sanoo.

 

Kunnilta viedään tehtävät

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus näytti jo ajautuvan umpikujaan, kunnes hallituspuolueet ja oppositio löysivät sotkuun ratkaisun. Vaikka uudistusta viedään yhdessä eteenpäin, auki on vielä isoja asioita.

– Muun muassa se on edelleen ratkaisematta, kuka palvelut tuottaa. Oma arvaukseni on, että palvelun tuottajaksi kelpaa tosi iso kunta tai sairaanhoitopiirin tasoinen organisaatio, Eero Laesterä sanoo.

Kunnat ovat juuri tehneet jättiurakan pystyttäessään yhteistoiminta-alueen. Pälkäneen sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Kangasala. Jos palveluiden järjestämisvastuu siirtyy entistä suuremmalle organisaatiolle, pienen kunnan vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.

Nykyisin Pälkäne pystyy vielä vaikuttamaan esimerkiksi siihen, onko Luopioisissa terveysasema ja millaisia palveluita siellä tarjotaan. Isommassa organisaatiossa ei välttämättä pidettäisi terveysasemaa paria tuhatta asukasta varten.

– Jos kunnat eivät pysty vaikuttamaan sosiaali- ja terveysasioihin, niin kannattaako myöskään rahoitusta enää kierrättää kuntien kautta, Eero Laesterä kysyy.

Itse asiassa koko pikkukunnan merkitystä joudutaan jatkossa miettimään uudestaan.

– Kuntien sote-lausunnot johtivat siihen, että tehtävät siirretään muualle. Kuntiin jää varhaiskasvatus ja tekninen toimi. Onko niitä varten järkeä pitää omaa hallintoa?

Hänen mielestään esimerkiksi erityisopettajan palkkaaminen on operatiivinen ratkaisu.

– Kyllä koululla varmaan tiedetään kunnanhallitusta paremmin, tarvitaanko erityisopettajaa, Laesterä sanoo.

 

Miksi Tamperetta pelätään?

Pälkäne ilmoitti aikanaan, että se haluaa tehdä liitosselvityksen Kangasalan ja Valkeakosken kanssa. Kangasalta on kuitenkin viestitetty, ettei siellä ole halua lähteä Valkeakosken suuntaan – eikä juuri rakennetun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen purkuun ole kiinnostusta.

Pälkäneellä on ajateltu, että Valkeakoski voisi säästää suur-Tampereelta. Eero Laesterää Tampere-pelko ihmetyttää.

– Tukeudumme monessa asiassa Tampereeseen, ja viemme vieraammekin kaupunkiin.

Liitosselvitys ei tarkoita kunnanisien kahvittelukerhoa, vaan neuvotteluiden tuloksena listataan ehdot, joilla liitos syntyy, ja valtuustot joko hyväksyvät tai hylkäävät liitossopimusluonnoksen.

– Pakko ei ole hyvä motiivi kuntaliitokselle. Järkevät ihmiset voivat oikeasti katsoa, toisiko liitos jotakin hyvää, Eero Laesterä sanoo.

Sekä Pälkäneellä että Kangasalla on kokemusta liitosneuvotteluista. Selvityksen teko voi hoitua edelliskertoja helpommin, koska on jo Kangasalan hoidossa.

– Pälkäneen taloudellinen tilanne on yhtä vahva kuin Kangasalla. Jos säästöjä olisi vielä kaivettava, niin ehkä reilun puolen miljoonan euron verran vuodessa voitaisiin nipistää ennen kuin kunta halvaantuisi, Laesterä sanoo.

 

Lukion kohtalo ratkaistavana

Pälkäneen päättäjät joutuvat tämän vuoden aikana ratkaisemaan myös lukion kohtalon. Paljon isommillakin paikkakunnilla pelästyttiin, kun julkisuuteen tuli tieto, että jatkossa lukiokoulutusta voidaan järjestää vain yli 500 opiskelijan yksiköissä. Pälkäneen ja Kangasalan lukioissa ei ole yhteensäkään 500 opiskelijaa.

Ammattikoulut on jo koottu suuremmiksi yksiköiksi. Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhteenliittymänä syntyneessä Tredussa on 19 toimipistettä, tuhat työntekijää ja 18 000 opiskelijaa.

Entistä suurempi osa pälkäneläisistä jatkaa peruskoulun jälkeen ammattikouluun. Myös Valkeakosken ja Kangasalan uudet lukiot ja kaupungin erityislukiot ovat pienentäneet oman lukion oppilasmäärää.

– Naapurit ovat satsanneet lukioihin, ja nuoret ovat äänestäneet jaloillaan, Eero Laesterä sanoo.

Pienenevä oppilasmäärä kasvattaa kustannuksia.

– Isomman lukion yksikkökustannukset ovat edullisemmat, koska ryhmät ovat järkevän kokoisia. Isompi lukio pystyy tarjoamaan myös paljon enemmän kursseja.

Kunta päättää lukiosta itse, sillä se ei ole lakisääteinen palvelu. Jos Pälkäne pitää tärkeänä pysyä lukiokartalla, siitä koituu kustannuksia. Lasku pienenee, jos lukiosta tehdään houkuttelevampi ja oppilasmäärät saadaan kasvuun.

Tero Ahlqvist istuu kehittämisryhmässä, joka on ideoinut eräänlaista elämyslukiota. Se hyödyntäisi eteläisessä Suomessa ainutlaatuisia luontokohteita: melkein takapihalta löytyvät Sappeen rinteet, Laipan korvet ja isot vesistöt. Lukiossa voisi suorittaa valkolakin lisäksi myös rahanarvoisia koulutuksia ja passeja.

Lukion kehittämisen rinnalla on selvitetty myös sitä, miten koulu voitaisiin ajaa alas, jos kunta päätyy lakkauttamaan sen: saisivatko lukion jo aloittaneet hoitaa koulunsa Pälkäneellä loppuun vai kuskattaisiinko heidät johonkin toiseen lukioon.

 

Lukion alakerta varastotilaksi

Lukion kehittämistyöryhmän ehdotuksia käsitellään kesäkuussa samassa sivistyslautakunnan kokouksessa, joka päättää myös siitä, laitetaanko lukion rehtorin virka hakuun, kun Jouni Piippo lähtee Loviisaan. Lukioratkaisun kiirettä lisää myös se, että koulurakennuksen remonttia suunniteltaessa pitäisi tietää, jatkaako lukio Pälkäneellä.

Sivistyslautakunta linjasi, ettei kosteus- ja sisäilmaongelmista kärsinyttä alakertaa remontoida opetustiloiksi, vaan varastotilaksi.

– Ilmanvaihtoremontti sekä alapohjan kuivaus ja eristys on tehtävä joka tapauksessa, jottei kosteus vaaranna muuta rakennusta. Ne eivät ole kiinni lukioratkaisusta, Tero Ahlqvist muistuttaa.

Sen sijaan yläkoulun opetuksen taso pitäisi ottaa huomioon lukion kohtalosta päätettäessä.

– Nykyisin yläasteellakin saadaan lukiotasoista opetusta. Jos lukio lakkautettaisiin, yksi aineenopettaja joutuisi opettamaan monta ainetta, Ahlqvist sanoo.

Laesterä uskoo, että pätevien opettajien saamista voitaisiin helpottaa Anna Tapion koulun kanssa tiivistettävällä yhteistyöllä.

 

Oskari Auvinen sanoo, että Kangasala ottaa kantaa liitosselvitykseen sitten, jos siitä tulee aloite Pälkäneeltä.

Kunnanjohtaja Oskari Auvinen: Kangasala harkitsee liitosselvitystä, jos Pälkäne sitä ehdottaa

Isompi ei voi olla aloitteellinen

Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen sanoo, ettei isompi kumppani voi olla aloitteellinen kuntaliitosasioissa. Selvitystä harkitaan sitten, jos Pälkäneeltä tulee konkreettinen ehdotus.

Kangasala on jo tehnyt oman liitosselvityksensä osana kaupunkiseutua. Selvityksessä otettiin aikalisä, kunnes sote-linjaukset ovat lopullisesti selvillä.

– Lakisääteinen velvollisuus on hoidettu. Nyt ei ole tarkoituksen mukaista edetä sen pidemmälle, koska sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yksityiskohdat ovat sopimatta.

Auvinen luettelee pitkän listan kuntien kannalta olennaista kysymystä, joihin ei vielä ole vastausta.

– Kuka palvelut jatkossa tuottaa, miten rahoitus hoidetaan, kuka kattaa alijäämän, miten demokraattinen ohjaus toteutetaan ja miten varmistetaan, etteivät viisi erityisvastuualuetta ajaudu kilpavarusteluun, Auvinen mainitsee esimerkkinä.

 

Molemmat odottavat sote-ratkaisua

Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että Pälkäne odottaa sote-ratkaisua ennen kuin käynnistää liitosselvityksen, ja Tampereen kaupunkiseutu palaa neuvottelupöytään, kun sote-linjaukset ovat selvät.

Voisivatko Pälkäne ja Kangasala tehdä oman selvityksensä tässä välissä?

Oskari Auvinen korostaa kunnallisen itsehallinnon merkitystä. Asiat eivät etene, jos valtiovallan tai isomman kunnan painostuksella.

– On hyvä lähtökohta, että pienempi kunta on aloitteellinen.

Selvitykseen otetaan kantaa vasta, jos sitä Pälkäneen suunnalta ehdotetaan. Kysyttäessä Auvinen löytää kuitenkin monta hyvää yksityiskohtaa, jotka kuntarakenneselvityksessä kannattaisi huomioida.

Kunnilla on vanhastaan paljon yhteistyötä. Terveyskeskus on ollut vuosikymmenten ajan yhteinen, ja Kangasala on tuottanut muutkin erityispalvelut pienemmille naapureilleen.

Pälkäne laajentaisi maaseutumaista Kangasalaa ja toisi toiset lähes 4500 kesämökkiä lisää. Luonto ja maaseutu ei kuitenkaan Auvisen mielestä ole vastakohta keskustan ja nauhataajaman kehittämiselle.

– Kangasalaa kehitetään määrätietoisesti urbaanimpaan suuntaan: keskustaa ja nauhataajamaa tiivistetään ja joukkoliikennettä parannetaan. Mutta samalla Kangasalla on myös vahva maaseutu ja paljon alkutuotantoa sekä kesämökkejä. Luonto, vapaa-aika, lähituotteet, puhtaus ja rauha ovat kaikki nykyisin entistä tärkeämpiä menestystekijöitä. Niissä meillä on paljon yhteistä Pälkäneen kanssa. Esimerkiksi Laipan, Sappeen ja Aitoon matkailun ja tapahtumien ympärille voisi syntyä lisäarvoa.

Auvisen visiossa Kangasala osaisi tuoda maaseudun uudella tavalla urbaaniin ympäristöön.

– Fiksun pelaajan tapaan myös kunnan pitäisi osata mennä sinne, missä kohta pelataan. Puhtauden ja lähituotteiden merkitys kasvaa. Miksei esimerkiksi keskustassa voisi olla kauppahallia, joka myisi maaseudun lähituotteita.

Kokematon, mutta osaava

Pälkäneen uuden kunnanjohtajan hakuaika päättyy torstaina. Hakemusten seulonnassa avustaa monta kuntajohtajaa etsinyt Ari Juvonen Personnelista. Kunnan puolesta hakijoita haastattelee valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto sekä Tero Ahlqvist, koska perussuomalaisilla ei puheenjohtajia.

Kesäkuussa vuorotteluvapaalle jäävää kunnanjohtaja Esko Arasaloa tuuraava Janita Koivisto on ainakin loppuvuoden ajan kunnantalon avainhenkilö.

Kunnantalon yläkerran keskimääräisestä iästä ja kokemuksesta on kadonnut monta vuosikymmentä, kun pitkäaikaiset viranhaltijat ovat siirtyneet muualle tai jääneet eläkkeelle.

Samaan aikaan on uusiutunut myös kunnanhallitus. Jos osaaminen korvaa kokemattomuuden, tämä ei ole mikään ongelma.

 

Moni mietti, mitähän hallitustyöstä tulee, kun Eero Laesterä sai rinnalleen Tero Ahlqvistin. Kaksikko otti yhteen edellisen valtuustokauden aikana, kun kunta yritti osana suurta säästöpakettia karsia pikkukoulujaan.

Kyläkoulusota muistettiin kuntavaalien aikaan, ja ääniharava Ahlqvist sekä Pälkäneen Timo Soini vetivät valtuustoon mukanaan neljä perussuomalaisten viidestä ehdokkaasta.

Jani Luukkosen rasistiseen Facebook-päivitykseen saakka perussuomalaiset ovat yllättäneet epäilijänsä. Valtuutetut ovat paneutuneet asioihin ja toimineet kylien äänitorvena. Kunnanhallituksen istuva Ahlqvist on perussuomalaisten keulahahmo.

Vaikka Laesterä ja Ahlqvist ovat monissa asioissa eri linjoilla, aikaansaava kaksikko toimii samansuuntaisesti. Yltiövarovainen ”kattellaan” -strategia alkaa murentua.

 

Kangasala rakentaa parhaillaan hienoa keskustaa. Edustavat julkiset rakennukset alleviivaavat ”oksalla ylimmällä” –henkeä. Vaikka kunta päätyisi osaksi suur-Tamperetta, keskustan tienoo ei taantuisi asumislähiöksi.

Pälkäneen tilanne on hieman toinen. Kuntakeskuksen viime vuosien ainoat satsaukset ovat uusi kirjasto ja S-market, joista jälkimmäistä vastustettiin peripälkäneläiseen tapaan viimeiseen saakka.

Kuhmalahti teki kuntaliitosläksynsä huolella ja laittoi viimeisinä vuosinaan puitteensa kuntoon. Porkkanarahat syötiin jo ennen kuntaliitosta, eikä hankkeista ei tarvinnut Sahalahden tapaan taistella jälkikäteen.

Pentosali toi piristysruiskeen koko kulmakunnalle. Kaikenikäisten harrastustoiminta on virinnyt, ja juuri se saa kuhmalahtelaiset kokemaan, ettei aika Kangasalan alaisuudessa ole askel huonompaan suuntaan.

Tuhannen asukkaan kunta rakensi liikuntasalin muutaman sadan asukkaan kylään. Pälkäneläiset jarrumiehet sen sijaan keksivät uusia verukkeita, joilla tekemisen meininki voitaisiin halvaannuttaa yhdistyksistä.

Yksi kommentti

  1. Lukion epäselvä tila huolestuttaa?

    Kyllä viimeistään kesäkuussa pitää tehdä se lopullinen päätös lukion suhteen. Kellari siis suljetaan ja muiden tilojen ilmanvaihtoa remontoidaan puolella miljoonalla. Silloin ollaan vasta palautettu edellisessä remontissa tehdyt virheet ennalleen.
    Lukion kehittäminen olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Nyt on myöhäistä. Laippaan on pitkä matka eikä tällainen lapsellinen idea toimi käytännössä, kun ei ole rahaa kuljettaa oppilaita tuollaisiin ihme paikkoihin.
    Koskenvesan ja Paijan idea kuulostaa huonolta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?