Alle joka kolmas äänestysikäinen kuhmalahtelainen vaivautui uurnille EU-vaaleissa. Sahalahdella sekä Pälkäneen ja Kangasalan keskustan heikoimmilla alueilla vaali-into oli lähes yhtä laimeaa.
Silmämääräisesti arvioiden äänestäjien joukosta puuttuivat nuorten lisäksi myös alle nelikymppiset aikuiset.
Nuorten äänestysinnosta on kannettu jo pitkään huolta. Nyt passiivisista nuorista on kasvanut passiivisia aikuisia.
Muutamat vaalit takaperin intoiltiin vaalikoneista. Niiden avulla nuoret saattoivat selvittää, kuka ehdokkaista edustaa eniten omaa arvomaailmaa.
Valintaa helpottavista ja uurnille innostavista vaalikoneista on tullut pikemminkin syy jättää äänestämättä. EU-vaaleissa vaalikoneiden kysymykset olivat niin vaikeita, että nuoret nostivat muutaman kohdan jälkeen kädet pystyyn. Miksi lähteä äänestämään, jos ei ymmärrä asioita, joista ehdokkaan pitäisi päättää?
Vaalikoneet eivät enää ole nuorten juttu, vaan varttuneisto on vallannut ne. Vaalikoneiden kysymykset suunnataan aktiivisesti politiikkaa seuraaville aikuisille. Tavalliselta tallaajalta ja yhteiskunnan toimintaan vasta tutustuvalta nuorelta ne menevät yli hilseen.
Äänestyspaikalla pääsee näkemään kaksi erilaista äänestäjäkuntaa. Varttuneempi väki pistää parempaa päälle ja astelee totutulla kellonlyömällä suorittamaan kansalaisvelvollisuutensa ja siirtyy sen jälkeen vaalikahveille vaalivalvojaisia odottamaan. Nuoremmat poikkeavat ohikulkiessaan rantavermeissä täyttämään laput, jos muistavat tai jaksavat.
Nuori kaarti ei tavoita samaa tunnelmaa, jota vaalipäivä edeltäville sukupolville edustaa. He eivät tiedä, että on ollut olemassa aikoja, jolloin ei ollut itsestään selvää, että sukupuoleen ja varallisuuteen katsomatta kaikki saavat äänestää.
Perinne tai velvollisuus ei ole riittävä syy lähteä liikkeelle. Ihmiset pitäisi saada taas kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista.
Media ja puolueet eivät ole onnistuneet tehtävässään. Media on kiinnostunut lukija- ja katsojamääristä, puolueet kannatusluvuistaan. Asiat hautautuvat viihteeseen sekä lukijoiden tai äänestäjien kosiskeluun.
Alle 40 prosenttiin laskeva äänestysprosentti alkaa olla kestämättömän alhainen. Ihmiset eivät koe voivansa vaikuttaa mitenkään. Eurooppaan lähtee ennalta määrätty määrä suomalaisia. He istuvat ennalta määrätyissä suurryhmissä ja askaroivat asioissa, joista tavallinen ihminen ei ymmärrä mitään.
Kapulakielistä EU-slangia ja EU-byrokratiaa on yritetty avata kansalaisille monin keinoin. Työ ei tuota tulosta, koska tavallista ihmistä ei kiinnosta.
Koulut käynyt suomalainen osaa piirtää, miten valtiota tai kuntaa hallitaan. Mutta moniko osaa siirtää uutislähetyksissä vilisevän EU-sanaston organisaatiokaavioksi?
