Lääkäri Janne Laine Kuhmalahdelta väitteli tohtoriksi vesikriisin vaikutuksista

Vesihuollon pettäessä taudit leviävät

Perjantaina saatiin lisää tieteellistä näyttöä siitä, mitä tapahtuu, kun puhtaan veden jakelu pettää. Infektiotautien erikoislääkäri Janne Laine väitteli tohtoriksi Nokian vesikriisin aiheuttamasta sairastavuudesta ja sen vaikutuksista terveydenhuollon kustannuksiin.

Kun likainen vesi levisi vesijohtoveteen Nokialla vuonna 2007, käynnistivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Nokian kaupunki yhdessä laajat tutkimukset onnettomuudesta. Kuhmalahdella syntynyt Laine liittyi tutkijaryhmään ja ryhtyi selvittämään, kuinka moni todella sairastui saastuneesta vedestä, ja mikä oli tavallista vatsatautia.

– Tutkimuksen vahvuus on siinä käytetty vertailuaineisto. Vertasimme Nokian likaisen veden alueen asukkaiden sairastavuutta Kangasalan tilanteeseen. Lisäksi teimme osalle reilun vuoden päästä seurantakyselyn, tutkija selvittää.

Oletuksena oli, että kangasalalaisten asiointi Nokialla on sen verran pientä, että mahdollisuudet sairastua likavedestä ovat vähäisiä. Sinänsä Nokia ja Kangasala ovat monilta ominaisuuksiltaan vertailukelpoisia keskenään.

Niveloireet jatkuivat pitkään

Nokian pilaantuneen veden alueen asukkaista yli puolet sairastui vatsatautiin, kun Kangasalla sairastuneita oli vain 6,5 prosenttia kunnan asukkaista. Mikrobien kirjo oli tavallista laajempi, ulostenäytteistä löydettiin seitsemän erilaista taudinaiheuttajaa. Saastunutta vettä juoneista 14 prosenttia sai myös niveloireita, kun vertailukunnassa niveloireista kärsi vain 1,5 prosenttia. Myös monet sellaiset nokialaiset, jotka säästyivät vatsataudilta, saivat silti niveloireita. Seurantatutkimuksessa selvisi, että Nokialla monien vatsa- ja niveloireet jatkuivat vielä pitkään onnettomuuden jälkeen.

– Vesionnettomuus toimi unilukkarina. Vaikka meillä on hyvät raakavesivarannot, puhdas vesi ei tule kuin Manulle illallinen. Jakelujärjestelmän pettäminen voi aiheuttaa mittavat vahingot. Erityisesti pienet vesilaitokset huolestuttavat, Laine summaa.

Nokialla suurin osa vatsatautiin sairastuneista tervehtyi itsestään ja enemmistöllä jälkioireetkin kaikkosivat muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Pelkästään Nokian vesikriisin suorat terveystaloudelliset kustannukset olivat 354 496 euroa, mikä kertoo vain vähimmäiskustannukset. Epidemian todelliset kustannukset työpoissaolot ja yritysten tappiot mukaan lukien ovat moninkertaiset.

Janne Laine väitteli lääketieteen tohtoriksi perjantaina 23.5. Mies liikkuu paljon luonnossa kotimaisemissaan Kuhmalahdella.

 

Pöpöt veivät mukanaan

Janne Laine lähti aikanaan lääkärin uralle Kuhmalahden Vähä-Pennosta, 500 vuotta vanhalta sukutilalta. Janne Laineen eno Pentti Marttala ja vanhemmat kotitalousopettaja Eeva ja metsäteknikko Reijo Laine vielä viljelivät viljaa, kunnes ajat muuttuivat. Seuraavalle sukupolvelle tila oli jo liian pieni. Yli satavuotiaassa kotitalossa vietetään kuitenkin edelleen vapaa-aikaa.

– Halusin opiskella joitain luonnontieteisiin liittyvää ylioppilastutkinnon jälkeen. Minulla oli myös eettisiä pohdintoja, halusin hyvää. Lääketieteelliseen oli vaikea päästä, mutta se tuntui oikealta valinnalta, Janne Laine taustoittaa.

Nuori mies ajatteli työskennellä valmistuttuaan maaseudulla kotikonnuilla, mutta suhdanteet päättivät toisin. Mies valmistui lääkäriksi 1990-luvun lamaan ja lääkärityöttömyyteen.

– Täytyi ottaa kiinni mistä sai. Olin muutaman vuoden sisätaudeilla Vaasassa, mistä siirryin Taysiin sisätautilääkäriksi.

Myöhemmin Laine perehtyi infektiotauteihin ja jäi sille tielleen infektioyksikköön. Epidemiat kiinnostavat, samoin sairaalahygienian kehittäminen. Laineen mukaan sairaalan taistelu vastustuskykyistä MRSA-bakteeria vastaan on mennyt parin vuoden aikana parempaan päin.

– Alan läpikattavuus kiinnostaa. Konsultoimme kaikkia muita lääketieteen aloja kirurgiasta sisätauteihin ja neurologiaan, Laine kuvaa työnsä monipuolisuutta.

Infektiolääkärin työhön liittyy kosolti takapäivystystä, mikä hoituu pääosin puhelimitse osaston kiertämisiä lukuun ottamatta. Janne Laine viettääkin paljon aikaansa Kuhmalahdella luonnon läheisyydessä 6- ja 11-vuotiaiden tyttäriensä ja lääkärivaimonsa kanssa. Tosin väitöskirjan kirjoittamisen aikaan hän haki kotitalon yksinäisyydestä työskentelyrauhaa, ja perhe jäi kaupunkiin.

– Vaimo väitteli pari vuotta sitten, joten järjestely oli vähän tällainen sulle mulle -juttu, tuore tohtori kertoo.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?