Mindfulnessia voi harjoittaa milloin ja missä vain. Kouluttaja Anne Laine pitää heinäkuussa Vuolijoella kaksipäiväisen kurssin tietoisuus- ja läsnäolotaidoista.

”Tämä hetki ei koskaan toistu”

Mindfulnessin harjoittaminen ei kysy aikaa eikä paikkaa. Mindfulnessin ansiosta Anne Laine ei enää hermostu edes liikenneruuhkassa.

Mindfulness-kouluttaja Anne Laine kuvailee 25 vuoden takaista itseään muun muassa näin:

– Olin täydellinen kontrollifriikki. Identiteettini muodostui suorittamisesta ja tekemisistäni saamasta kiitoksesta. Verenpaineeni oli vaarallisen korkealla. En tunnistanut omia saati muiden ihmisten tunteita tai ajatuksia. Elin täydellisen sumun keskellä, en nähnyt, haistanut, maistanut enkä kuullut mitään.

Laine on peruskoulutukseltaan ekonomi, ja hän toimi tuolloin erilaisissa johtamistehtävissä.  Kaikki muuttui, kun Laine kiinnostui keho–mieli-terapioista sekä tietoisuus- ja läsnäolotaidoista.

Alkuun hän löysi transsendenttisen meditaation (TM), jota hän harjoitti kahdeksan vuotta. Mindfulness-kurssille hän meni vuonna 2006, ja kolme vuotta myöhemmin hän järjesti aiheesta kursseja.

Laine ei käytä puheessaan nykypäivän trendilausahduksia, kuten ”oravanpyörästä poishyppäämistä”. Hän ei puhu ”downsiftaamisesta” tai ”degrowthista”, vaikka 2000-lukulaisittain siitä hänen elämänmuutoksessaan onkin kyse.

– 1980- ja -90-luvuilla läsnäolotaidot ja muut henkisen puolen jutut olivat marginaalissa. Vasta 2000-luvulla elämän hidastamisesta ja tietoisuustaitojen opettelemisesta on tullut ”in-juttu” ja valtavirtaa. Minulle tämä on jo pitkään ollut elämäntapa, täysin luonnollinen asia. Kyse ei ole siitä, että haluaisin pukea ylleni jonkun henkisyyden viitan, vaan yksinkertaisesti haluan voida hyvin.

Hyvin Laine voikin. Verenpaine on tätä nykyä normaali, eikä hän muutoinkaan sairasta juuri koskaan. Myös henkinen puoli on kunnossa.

– En hermostu liikenneruuhkassa tai kaupan jonossa. Maidon kaatuminen pöydälle tai kahvinporojen putoaminen lattialle ei saa minua suunniltaan. Ja jos suutun, teen senkin tietoisesti. Päätän, että nyt on hyvä hetki vetää herne oikein kunnolla nenään, Laine naurahtaa.

 

Päämääränä onnellisuus

Lyhyesti sanottuna mindfulness tarkoittaa tietoisena olemista kaikesta siitä, mitä itsessä ja itsen ulkopuolella kulloinkin tapahtuu. Mitään tunnetta, ajatusta tai aistihavaintoa ei pyritä väistämään tai piilottamaan, vaan ne otetaan vastaan sellaisinaan, ilman arvosteluja tai analysointeja.  Ei ole huonoja tai pelottavia tunteita tai ajatuksia, on vain tunteita ja ajatuksia.

– Mindfulness on jatkuvaa valppaana oloa. Siinä ei pyritä unenomaisiin rentoutumisen kokemuksiin tai inspiraationtäyteisiin ”ekstaasitiloihin”, vaan kirkkaaseen havaintoon, Laine tiivistää.

Jatkuva tietoisena  ja läsnä oleminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen pystyy helposti palauttamaan mieleensä menneitä asioita. Hän muistaa tietystä tilanteesta yksityiskohtaisia tunteita ja aistihavaintoja, sekä uskaltaa ja osaa tulla uusiin tilanteisiin ilman ennakkoasenteita.

Laine huokaisee syvään. Sitten hän ryhtyy puhumaan siitä, kuinka ”tukossa” ja ”jumissa” nykypäivän ihminen on. Vaikka kehon ja mielen yhteys ja tunteiden vaikutus terveyteen ovatkin nykyään laajalti tiedossa, tuppaa nykyihminen kuitenkin hahmottamaan maailmaa pääasiassa päänsä kautta.

– On helppoa antaa ajatuksille valta. Tilanteiden kohtaaminen järjellä on turvallista. Muutos on kuitenkin pysyvä vasta, kun tunteet ja tietoisuuden taso ovat mukana muutoksessa. Positiivinen ajattelukaan ei toimi, jos se jää pelkäksi ajatteluksi.

Mindfulnessin päämääränä on – ei enempää eikä vähempää – kuin saattaa ihminen onnelliseksi omassa elämässään.

– On hyvin kiitollista kuulla kurssilaisilta, kuinka he ovat oppineet saamaan tilanteista enemmän irti. Kuinka matkat tai juhlat tai ihan vain arkiset tilanteet ovat olleet paljon nautittavampia kuin ennen.

 

Aika juoksee alta pois

”En enää muista mitään. Minulla on varmaan joku muistisairaus.” Tai: ”Miten ihmeessä aika juokseekin niin nopeaan. Tuntuu kuin edellinen joulu olisi ollut eilen.”

Anne Laineen mukaan nämä ovat tyypillisiä nykyihmisen, niin nuoren kuin vanhankin, lausahduksia.

– Aika tuntuu kulkevan nopeasti, kun elämä tapahtuu vain pään sisällä. Sen sijaan kun on kokonaisvaltaisesti läsnä kaikissa elämänsä hetkissä, hidastuu ajan kuluminenkin.

– Nykyihmisen huonomuistisuuden syy on aivojen kuormittuminen. Kun ”kovalevy on täynnä”, on aika luonnollista, etteivät aivot tunnu toimivan.

Yksi mindfulnessin johtoajatuksista on lause, jonka mukaan ”tämä hetki ei koskaan toistu.”

– On aika kova juttu tajuta lause kokonaisvaltaisesti. Liian usein ihminen kokee tietyn hetken olevan vain astinlauta seuraavaan hetkeen. Elämästä tulee ihanaa ja aivot kirkastuvat, kun lopetamme menneestä murehtimisen ja tulevasta huolissaan olemisen. En sano, että se on helppoa, mutta oman hyvinvoinnin kannalta prosessiin lähteminen kannattaa ehdottomasti.

 

Anne Laine kertoo, että mindfulnessin kehitti amerikkalainen Jon Kabat Zinn 1970-luvulla. – Hän alkoi tuolloin ohjata tietoisuustaitoihin perustuvaa stressinhallintaohjelmaa kroonisesti sairaille ja kipupotilaille.

Kun unikin stressaa

Terveydenhuollon piirissä mindfulness on tutkituin tietoisuus- ja läsnäolotaitojen menetelmistä. Mindfulnessin menetelmiin perustuvia stressiklinikoita on ympäri maailman. Laineen kursseilla on ollut henkilöitä, joille menetelmää on suositeltu Suomen yliopistollisissa sairaaloissa.

Kurssilaisista 40 prosenttia on miehiä.  Ikähaitari on 20–70 vuotta, ja ammattien kirjo laaja. Laine aloittaa kurssinsa selonteolla siitä, mitä kehossa tapahtuu, kun ihminen on stressaantunut. Hän kertoo muun muassa stressihormoneista ja siitä, kuinka stressi pakkaa veren kehon suuriin lihaksiin, pakaroihin, reisiin ja selkärankaa ympäröiviin lihaksiin.

– Kroonistunutta stressiä ei välttämättä itse huomaa. Se voi ruumiillistua erilaisina selkäkremppoina tai ruoansulatuksen ongelmina. First beat -mittarilla on saatu tuloksia, joiden mukaan ihminen saattaa olla vuorokaudessa rentoutunut vain muutaman minuutin ajan. Edes unessa stressi ei ole poissa.

Kurssilla opetellaan mindfulnessin menetelmiä, esimerkiksi keho- ja istumameditaatiota. ”Kolmen minuutin hengähdyksen” -menetelmässä kurssilaiset oppivat, miten vapautua tilanteesta, jossa kaikki tuntuu kaatuvan päälle.

Myös kuuntelemiselle ja syömiselle on omat harjoituksensa. Tietoisen syömisen harjoituksessa huomio kiinnitetään ruoan koostumukseen, väreihin, tuoksuihin ja makuihin.

– Kun tulee tietoiseksi syömisestä, annoskoot pienenevät ja huomio kiinnittyy ruoan laatuun. Itse olen laihtunut viisi kiloa tällä menetelmällä, Laine sanoo.

Menetelmien opettelemisen lisäksi tilaa jätetään kurssilaisten omille toiveille.

– Menetelmät on tärkeä oppia. Kuitenkin vielä tärkeämpää on saada menetelmät pysyvän elämäntavan osaksi. Se on punainen lanka, joka läpäisee jokaisen kurssini.

 

Anne Laineen mindfulness-kurssi järjestetään 29.–30. heinäkuuta kello 10-17 Vuolijoella AteljeeGalleria Virpi & Orbin tiloissa. Lue lisää mindfullnessista Laineen sivuilta: http://infontes.fi/.

Virpi & Orbista lisää tietoa: http://www.virpiyli-vakkuri.com/.

Ilmoittautumiset Anne Laineelle, s-posti laineanne@gmail.com tai puh. 044 5586127 viimeistään 11.7.

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>