Elämän alkutaival

Mistä pienet strutsit tulevat?

Strutsitila Syrjysellä ei synny kesäisin pikkustrutseja. Suomen olotiloissa strutsin munien hautominen oli niin vaivalloista, että yrityksestä luovuttiin neljän vuoden kokeilun jälkeen.

Viisitoista vuotta sitten ensimmäiset strutsit saapuivat Pälkäneelle. Kaikki alkoi kuudesta sukukypsästä strutsista: neljästä naarasta ja kahdesta kukosta.

Tilan omistajat Anu ja Ari Syrjynen eivät ole koskaan määritelleet tilaansa nimenomaan strutsitilaksi. Muut eläimet tulivat vähitellen ja vähän huomaamatta. Nyt tilalla eläimiä on noin kaksisataa. On ylämaan nautoja, kaneja, kanoja, kuusipeuroja, villisikoja ja sikoja. Hevonenkin löytyy.

Uudet strutsinpoikaset saapuvat heinäkuussa. Tilan isäntä Ari Syrjynen hakee poikaset Belgiasta pakettiautolla.

– Haemme aina strutsit samasta paikasta. Se on hyvä tila ja siellä on terveet emot. Jos maanantaiaamuna lähdetään matkaan, ollaan poikasten kanssa Pälkäneellä jo perjantaihin mennessä.

Vaikka poikasten hakureissu ottaa aikaa ja vaivaa, on se kuitenkin kannattavampaa ja helpompaa kuin munien hautominen Suomessa. Haudonta vaatisi tarkkaa työtä.  Haudonnan aikana lämpölamppujen ja lämpösäteilijän on oltava koko ajan päällä.

Lisäksi Suomen ilmankosteus tekee haudonnasta käytännössä mahdotonta.

Belgiasta mukaan napattavia strutsinpoikasia on noin 70 yhdellä hakureissulla. Heinäkuun reissu on suunniteltava tarkkaan, sillä poikaset eivät saa kylmettyä missään välissä.  Loppukesästä olosuhteet ovat matkalle parhaat.

– Tanskan kylmän merituulen kanssa pitää olla tarkka, ettei se pääse palelluttamaan poikasia, Anu Syrjynen kertoo.

Nuorimmat poikaset ovat iältään päivän, vanhimmat viikon ikäisiä. Pienemmillä on vielä oma keltuaispussi ruokana, mutta vanhemmille täytyy ottaa eväät mukaan.

Kun poikaset ovat saman ikäisiä ja kokoisia, on niitä helpompi hoitaa ryhmänä. Aiemmin, kun Syrjyset kasvattivat itse poikasia munista, oli tilalla monta erikokoista strutsia.

– Strutsinpoikasilla on tarkka syömis- ja juomisrytmi. Aina porukassa on pari untamoa, jotka eivät ymmärrä syödä tarpeeksi ja ovat vähän raukkoja. Niitä pitää tarkkailla. Iltaisin keräämme poikaset lämpölamppujen alle. Tuolloin jokainen lintu tarkastetaan, että onhan niiden masut täysiä. Joillekin annetaan vielä lisää iltapalaa, Anu Syrjynen kertoo.

Strutsit ovat Syrjysen tilan vetonaula, sillä moni ei ole koskaan nähnyt strutsia.

Strutsit eivät ole aggressiivisia. Luonnossa ne voivat käyttäytyä uhkaavasti, jos joku on niiden pesintäalueella. Syrjysen strutsitilalla niillä ei ole aggressiivisuuteen tarvetta.

Sarjakuvista saatu käsitys strutsin pään hautaamisesta hiekkaan, on puppua. Jos jotain, niin strutsit ovat uteliaita ja niitä kinnostaa kaikki kiiltävä. Strutsit nokkivat kaikkea mikä kiinnostaa niitä,  sillä nokinta on strutsien tapa tutustua tarkemmin.

Anu Syrjysen mukaan silmälasit, korvakorut ja pitkät hiukset kiinnostavat niitä. Etelä-Afrikassa strutsien mahan yhteydessä olevasta kivipiirasta on löydetty joskus jopa timantteja.

Arvotavaransa säilyttääkseen, kannattaa Syrjysen tilalla vierailevan pitää metrin väli strutsien aitaukseen. Strutsit kasvavat jopa kaksimetrisiksi, mikä mahdollistaa uteliaisuuksissaan tavaroiden noukinnan.

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?