Kukkopillit kyläilevät Aapiskukon kotimuseossa

Kukkopillit viettävät kesää Daniel Medelplanin museon ikkunalla.

Daniel Medelplanin museo vaalii Pälkäneen puuaapisen ja sen tekijän muistoa erilaisin lukutaito- ja kukkoteemoin. Tämän kesän teemanäyttelyssä vierailee viitisenkymmentä iloisen kirjavaa kukkopilliä eli savikukkoa. Näyttelyn kukot ovat peräisin kirjastonhoitaja Päivyt Ropposen kokoelmasta, johon kuuluu useita satoja kukkopillejä eri puolilta maailmaa. Päivyt Ropponen ja hänen miehensä, eläkkeellä oleva Yleisradion toimittaja IlpoRopponen viettävät kesiään Pälkäneellä Roineen saaressa. Päivyt Ropponen on kerännyt kukkopillejä kymmenien vuosien ajan ja valmistanut niitä itsekin. Hänen paljon matkusteleva toimittajapuolisonsa tapasi tuoda hänelle tuliaisiksi kukkopillejä, joten niitä on kertynyt hyvinkin erikoisista paikoista. Medelplan-museon kesävieraiden joukossa on muun muassa romanialainen kukko, joka soi, kun

Hiroshimasta tuotu savikukko on luonnollisen näköinen.

siihen laittaa vettä ennen puhaltamista. Muuan toinen kukko on kotoisin Japanin Hiroshimasta. Kukkopilli eli savikukko tunnetaan ympäri maailmaa. Se on itse asiassa yksinkertainen astiahuilu, jossa on puhallusaukko ja tavallisesti yksi sointiaukko, jolloin siitä lähtee myös yksi ääni. Äänen korkeus riippuu kukon sisätilan

Romanialainen kukko laulaa, kun sen sisään laitetaan vettä.

koosta. Joissakin kukkopilleissä on useampia sointiaukkoja, jolloin niillä voi soittaa yksinkertaista melodiaa toisentyyppisen astiahuilun, okariinon tapaan. Suomalaisen kukkopillin koti oli Muolaan Kyyrölässä. Kyyrölän tunnettu savipaja alkoi ensimmäisenä valmistaa kukkoja myyntiin Venäjältä saadun mallin mukaan 1900-luvun alussa. Myös Kyyrölän kukkomalliin voi tutustua Medelplan-museon näyttelyssä. Kukkopillit maalataan yleensä värikkäiksi ja koristeellisiksi. Alun perin ne on tarkoitettu lasten leluiksi, joskin ne nykyään ovat enimmäkseen koriste- ja keräilyesineitä.

Aapisia ja aapisen tekoa

Näyttelykaappi on tänä kesänä savikukkojen valtakunta, näyttää Arja Liutta.

Kuvanveistäjä, entinen Viipurin kirjapainon johtaja Daniel Medelplan asui 1710-luvun jälkipuoliskolla Pälkäneen Taurialassa Näppilän talon loisena. Medelplanin ja hänen perheensä asuinmökki on sijainnut todennäköisesti samalla alueella kuin nykyinen Arja ja Heikki Liutan omistaman museomökki. Daniel Medelplanin museon perusnäyttely koostuu puuaapistutkimukseen omistautuneen kuvanveistäjä Allan Frilanderin laatimista rekonstruktioista, jotka kertovat siitä, millaista kirjan painaminen puulaatoilla 1710-luvun mökkiläisen kotioloissa on voinut olla. Perinteikäs Verantanäyttely on tällä kertaa nimeltään ”Salaperäisiä tekstejä”. Siinä esitellään Allan Frilanderin kehystettyjä salakirjoitustekstejä, jotka on kehitelty muun muassa sokeain pistekirjoituksesta. Lisäksi somasti sisustetussa museomökissä on esillä muun muassa kukkoaapisia eri aikakausilta. Daniel Medelplanin museo sijaitsee Pälkäneen Taurialassa Konkintien ja Medelplanintien risteyksessä osoitteessa Medelplanintie 45. Museo on avoinna kesä- elokuussa sunnuntaisin kello 14–16 tai sopimuksen mukaan. Yhteydenotot sähköpostiosoitteella medelplan.museo@saunalahti.fi. Perustiedot museosta löytyvät Pirkanmaan museokompassista ja omilta kotisivuilta osoitteesta: www.kolumbus.fi/medelplan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?