Luopioisten taidekesässä siirryttään pimeälle puolelle – ja tullaan valaistuksen vallassa takaisin. Taidekesän kokonaisuus rakentuu pimeän aineen ympärille; eli aineen jota ei voi suoraan nähdä tai koskettaa. Vaikka pimeä aine pysyy meille näkymättömissä, on se kaikkialla: se muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan maailmankaukkeuden massasta. Mutta miten sellaista asiaa voidaan käsitellä, johon aistimme eivät luonnollisesti kykene? Luopioisissa vastauksen voi tänä kesänä nähdä ja kuulla – jos vain uskaltaa astua valosta pimeyteen.
Tämän vuoden Luopioisten taidekesän näyttelyn Totuuden kaleidoskooppi on koonnut Muodonmuutos ry. Perustusta näyttelylle alettiin luoda jo kaksi vuotta takaperin, kun pohdinnat pimeästä aineesta alkoivat.
Keskiössä olivat kysymykset siitä, miten avata tieteen vaikeaselkoiset kaaviot ja symbolit laajemmalle yleisölle. Lisäksi huomattiin, että tiede ei myöskään rajoitu edellä mainittuihin, sillä myös tiede on tunteiden herättäjä; tunteiden skaala liikkuu onnistumisen riemusta epätoivon tuntemuksiin.
Totuuden kaleidoskooppi -näyttelyn tarkoituksena onkin vapauttaa tieteen käsittelemät aiheet kaavoista ja yhtälöistä siten, että kaikki voisivat saada ymmärryksen siemenen. Luopioisten taidekesän avannut Muodonmuutos ry:n toiminnanjohtaja Outi Nummi kuvaili, kuinka yhdistyksen tavoitteena on ollut tieteen ja taiteen yhteen kietominen: – Niin tieteeseen kuin taiteeseenkin kuuluu halu tutkia elämää, vaikka metodit ovatkin erilaisia. Silloin kun nämä kaksi yhdistetään niin syntyy jo aika hieno kuva, Nummi luonnehti avajaistilaisuudessa.
Vielä se Luopioinen
Luopioisiin kuvien äären saapui myös tapahtuman avajaispuheen lausunut Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju. Hän totesi olevansa erittäin vaikuttunut Muodonmuutos ry:n toiminnasta.
– Muodonmuutos ry, yhdistys joka toimii täällä Pälkäneen Luopioisissa sekä pääkaupunkiseudulla, on ansiokkaasti hakenut uusia muotoja tieteen popularisointiin, tällä kertaa kuvataiteen kanssa ja kautta. Yrityksiä ymmärtää elämää ja ympäröivää maailmaa on tehty yhyttämällä kuvataiteilijoita, näyttelijöitä, ekologeja ja kosmologeja monitaiteelliseen kommunikointiin, Myllyharju kuvaili puheessaan.
Lisäksi Luopioinen sai Myllyharjulta muutenkin vuolaasti kehuja osakseen. Hänen mukaansa Luopioinen erottuu edukseen niin Pirkanmaalla kuin koko Suomenkin mittakaavassa.
– Aluetaidemuseoiden kokouksissa saan usein todeta, että ”sitten täällä on vielä se Luopioinen”, Myllyharju kertoo innostuneena.
Taiteellekin oikeus totuuteen
Avajaistilaisuuden puheessaan Myllyharju pohti vielä tieteen, totuuden ja kauneuden suhteita toisiinsa. Hän totesi, kuinka tieteessä on aina kyse kovista tosiasioista, mutta taiteessa niitä ei aina välttämättä kunnioiteta. Tämä seikka välillä kyseenalaistaa sitä, onko taiteella oikeutta totuuteen kuvaamiseen, vai jääkö se sittenkin aina toiseksi tieteelle. Myllyharjun mukaan taide ja totuus eivät kuitenkaan ole erotettavissa.
– Kun totuus astuu taideteokseen, se tulee näkyviin kauneutena, Myllyharju mietiskeli filosofi Martin Heideggerin sanat mielessään.
Luopioisten taidekesä paljastaa kauneuden lisäksi myös sen, että totuuksia on enemmän kuin vain yksi. Kesän näyttelyn 16 taiteilijaa ovat jokainen tuoneet Luopioisiin mukanaan oman totuutensa. Totuus näyttäytyykin Luopioisissa kuin kaleidoskooppi: jokaiselle katsojalle hiukan eri näkökulmasta.
Vaikka Totuuden kaleidoskooppi -näyttelyn tarkoituksena on käsitellä tieteen aihioita taiteen keinoin, ei Luopioisten näyttelyä olisi syntynyt ilman tieteilijöiden mukanaoloa: kesän näyttely on syntynyt yhteistyössä Suomen kovimpien kosmologien Syksy Räsäsen ja Kari Enqvistin kanssa.
Yhteistyö alkoi, kun viime kesänä teoreettisen fysiikan dosentti Syksy Räsänen luennoi Mikkolan Navetalla pimeästä aineesta. Räsänen osallistui myös viikonlopun mittaiselle Muodonmuutos ry:n Taiteilija-tieteilijä -leirille. Näyttelyn taiteilijoista Tiina Poutanen on todenteolla syventynyt kuluneen vuoden ajan Enqvistin ja Räsäsen tutkimuksiin.
– He ovat vaikuttaneet töihini huomattavan paljon, tutustuin heidän materiaaliinsa ja lähettelimme sähköpostia syksyn ja talven ajan, Tiina Poutanen kertoo.
Yhteistyön avulla Poutanen käsikirjoitti kuunnelman, jonka pohjalta luotiin nyt Jyvämakasiinissa esitettävä kuunnelma.
Maailman salat
Jyvämakasiinin taideteoksessa kohtaavat kaikki näyttelyn osat maailman kaikkeutta luotaavaksi kokonaisuudeksi. Kokonaisvaltainen teos puhuttelee niin monilla taiteen ja tieteen eri keinoilla, että makasiinista pois astuessaan tuntuu siltä, että omaan korvaan olisi juuri kuiskutettu maailman salat ja mysteerit. Ja mikä hämmästyttävintä, kuultu ei ole villiä mielikuvituksen laukkaa, vaan tieteen sanomaa – tosin taiteen avulla vielä upeasti esitettynä. Mikkolan Navetan pihamaalla vastaan tullut Taina Myllyharju on samaa mieltä:
– Jyvämakasiini todella yllätti minut, se on näyttelykokonaisuuden kruununjalokivenä, hän toteaa innostuneena.
Pieniä ja suuria jalokiviä on ripustettu ympäri Mikkolan Navetan pihamaata, kun Totuuden Kaleidoskooppi näyttely nähdään Jyvämakasiinin lisäksi Luhtiaitoissa, Navettakalleriassa ja Pytingissä sekä keskelle pihamaata pysäköidyssä pakettiautossa. Tiede, taide ja totuus tähtineen odottavat viesteineen Luopioisissa. Niiden näkemiseksi ja kuulemiseksi on vain uskallettava hivenen raottaa verhoa ja ottaa ensimmäinen askel pimeyteen.
–
