Keihäsperheestä kasvoi kaupunginjohtaja

Tällä rannalla pohjustettiin kolme vuosikymmentä sitten suomalaista urheiluhistoriaa. Kivet lensivät komealla kaarella järveen. Parhaimmillaan musat molskahtivat veteen reilun sadan metrin päässä rannasta.

Mökin pihassa työnnettiin ja heitettiin kuulaa sekä kivenmurikoita. Keihään oikeaa lähtökulmaa haettiin heittelemällä sitä määrätyssä asennossa maahan.

Monipuoliseen harjoitteluun sisältyi jopa halonhakkuuta. Heitto- ja loikkaharjoituksiin Kalevi Härkösen valmentama keihäskolmikko ajeli Luopioisten tai Hauhon urheilukentälle.

Työn tulokset nähtiin vuosina 1983–1984, kun Tiina Lillak heitti keihään maailmanmestariksi ja maailman ennätyksen, Arto Härkönen olympiavoittajaksi.

– Tuon piha-aitan isä rakensi Tiinalle, keihäsperheen nuorin veli Petri Härkönen esittelee maailmanmestarin majapaikkaa.

16-vuotiaana 72.54 metriä heittänyt Petri Härkönen jäi kilpakentillä olympiavoittajaveljensä varjoon. Heittäminen lopahti ennen kuin hän ehti siirtyä aikuissarjoihin.

– Ajattelin, että tässä perheessä oli jo tehty riittävästi sitä. Isäkin lopetti valmentamisen ja keskittyi liike-elämään. Hän oli perustamassa kiinteistö- ja rakennusalan konserniksi kasvanutta SRV:tä.

Vanhasta muistista Petri Härkösen keihäs lensi kuitenkin niin, että opiskeluaikoinaan hän heitti vielä Skotlannin mestariksi.

– Keihäänheitto on oikeastaan aika yksinkertainen laji, jossa ei vaadita päätä: juostaan, pysähdytään ja riuhtaistaan keihäs ilmaan. Mutta että sen voi tehdä, niin pitää olla voimaa, nopeutta ja hyvä tekniikka, Petri Härkönen sanoo.

Kilpakentillä vietetyt nuoruusvuodet ovat antaneet itseluottamusta ja opettaneet päämäärätietoiseen toimintaan.

– Ainoa vain, että minä en ole kyllä yhtään pitkäjänteinen tyyppi, Härkönen nauraa.

Keihäsperheen asenteen hän sen sijaan omaksui.

– Me ei saatu henkistä valmennusta, jotta meistä tulisi hyviä häviäjiä. Me lähdettiin aina voittamaan. Urheilu antoi uskoa omaan tekemiseen. Jos ei pärjää, pitää harjoitella enemmän tai vaihtaa lajia.

 

Kaupunginjohtaja pelastettiin jäätiköltä

Puutikkalassa Kukkianvirran suulla sijaitseva mökki oli vuosikaudet vähällä käytöllä. Nyt umpeen kasvaneelta tontilta on harvennettu puita.

– Yritän ehtiä kesällä muutamaksi viikoksi lomailemaan. Myös veljet käyvät täällä silloin tällöin, Petri Härkönen kertoo.

Mökki on toiminut myöhemmälläkin iällä valmentautumispaikkana. Täällä Petri Härkönen on laittanut itseään kuntoon Grönlannin reissujaan varten.

– Keväällä kävelin Kukkian ympäri.

Matkaa kertyy lähes 55 kilometriä.

Ennen edellistä jäätikköretkeä hän käveli matkakumppaninsa kanssa Hauhon, Tuuloksen ja Kuohijoen kautta sadan kilometrin lenkin. Yhteen menon tehty reissu kesti 22 tuntia

Nyt Härkönen parantelee hankautuneita ja paleltuneita jalkojaan viimeisen Grönlannin reissun jäljiltä. Hän oli 11 hengen seurueen kanssa tutustumassa inuiittikulttuuriin Grönlannin pohjoisimmassa eskimokylässä. Se sijaitsee jäämantereen luoteiskulmassa tuhat kilometriä napapiirin pohjoispuolella.

– Reissuista tulee vaarallisia itselle ja muille, jos ei ole hyvässä kunnossa. Siksi yritän käydä kolme, neljä kertaa viikossa pyörälenkillä, uimassa tai lenkillä.

Vuosi sitten lehdissä seurattiin, kun Keravan kaupunginjohtajana työskentelevän Härkösen seurue joutui vaikeuksiin Grönlannin reissulla. Lopulta retkikunta pelastettiin helikoptereilla jäätiköltä.

– Meidän tarkoituksena oli hiihtää napapiirin tasolla mannerjään yli. Jos olisimme vielä jatkaneet, olisi ollut vaarana, että yhdet sormet olisi pitänyt amputoida. Myös itselläni oli hengitysvaikeuksia, Härkönen kertoo.

 

Arjen murheet oikeisiin mittasuhteisiin

Mikä saa kaupunginjohtajan lähtemään Grönlantiin jääkarhujen syötäväksi?

– Sinne ei kannata lähteä kokeilemaan rajoja, mutta joskus siellä joutuu kokeilemaan niitä, Petri Härkönen sanoo.

Kun on harrastuksissa törmännyt äärimmäisiin tilanteisiin ja selvinnyt hengenvaarallisista paikoista, arjen murheet näyttäytyvät uudessa mittakaavassa.

– Kun hiihtää, syö ja nukkuu, siinä ovat elämän asiat kohdallaan. Ja kun yrittää kahdeksan tunnin ahkion vetämisen jälkeen järjestää suojaa, nestettä ja ruokaa, niin ei tule mietittyä mitä kuntarakenteelle kuuluu. Matkan jälkeen työmurheet tuntuvat pieniltä.

Grönlannin lisäksi Härkönen on koetellut rajojaan myös Pohjois-Espanjan pyhiinvaellusreitillä. 22 päivän ja 760 kilometrin vaellus tasoittaa asioita ja johdattaa samanlaiseen flow-tilaan kuin jäätikköretketkin.

– Ihmiset jättävät liian usein tarttumatta unelmiinsa. Elämässä on todella vähän pakkoja.

Härkönen sanoo, että kolmenlaiset syyt saavat lähtemään pyhiinvaellukselle: henkiset, henkilökohtaiset tai hengelliset. Viimeksi hän teki reissun poikansa kanssa.

– Vaelluksella saa olla yksin ja rauhassa, jos haluaa. Mutta sieltä löytyy aina myös keskustelukumppaneita, jos niitä kaipaa.

 

Kunta- ja yritysjohtaja

Petri Härkönen toimi kunnanjohtajana Vihdissä, kunnes siirtyi kiinteistö- ja toimialayritys ISS:n palvelukseen. Sieltä hänet napattiin kuntoutus-, hoiva- ja asumispalveluita tuottavan Mikevan toimitusjohtajaksi. Keravan kaupunginjohtajana mies on toiminut vuodesta 2010 alkaen.

– Kaupunginjohtajan työ on antoisaa: harvassa hommassa pääsee tutustumaan yhtä monipuolisesti yhteiskunnan kaikkiin puoliin.

Hän sanoo johtavansa sekä yritystä että kaupunkia samalla tavalla.

– Yrityksissä ei vain ole joka viikko hallintoneuvoston kokousta ja kerran kuukaudessa yhtiökokousta, jossa on monta ryhmää, jotka ajattelevat asioista aivan eri tavalla.

Julkishallinnossa luottamushenkilöillä on tapana tehdä politiikkaa ja puuttua operatiivisiin asioihin, jotka ovat ihmisen mittaisia ja helposti ymmärrettäviä. Härkösen mukaan Keravalla on kuitenkin hyvä kaupunginhallitus, joka ajaa kaupungin etua, eikä politikoi.

Hallitusta johtaa kansanedustaja Eero Lehti. Värikäs päättäjä on tuonut kaupungin käyttöön valtavan määrän näkemystä, kokemusta ja kontakteja.

– Eduskunnassa ei ole hänen lisäkseen kuin yksi kansanedustaja, joka oikeasti ymmärtää elinkeinoelämää, Härkönen sanoo.

Hän pitää Keravan kannalta suurena onnenpotkuna, että elinkeinoelämän läpikotaisin tunteva hallitusammattilainen harrastaa kotikaupunkinsa päätöksenteossa.

– Siinä ei Keravan kassa riittäisi, jos yrittäisimme hankkia rahalla hänen kokemuksensa ja työpanoksensa.

 

Liitosselvityksiä moneen suuntaan

Petri Härkönen on tuonut yrityselämän malleja kuntakentälle. Keravalla ei tehdä budjetteja niin, että kopioidaan edellisvuoden luvut ja lisätään pari prosenttia. Kaupunki on tuotteistanut palvelunsa ja selvittänyt niille kaikille tarkan yksikköhinnan.

– Tiedämme, mikä johtaa palvelujen hinnan kasvuun, Härkönen sanoo.

Investointiohjelma on rakennettu nykyisen kapasiteetin ja väestöennusteiden perusteella pitkälle tulevaisuuteen.

– Voimme esimerkiksi varautua siihen, että päiväkoti rakennetaan kymmenen vuoden kuluttua. Kun investointimassa on hallussa, velkaantuminen ei yllätä. Eivätkä investoinnit perustu poliittisiin kauppoihin ja debattiin, vaan todelliseen tarpeeseen.

35 000 asukkaan Kerava kuuluu kuntien kokoluokkaan, joka toimii kaikkein tehokkaimmin. Kokoa on sen verran, että resurssit ovat riittävät.

Kaupunki on Kangasalan kokoinen asukasluvultaan, mutta pinta-alaltaan vain 34 neliökilometriä. Talous on hyvässä kunnossa, sillä kompakti kaupunki tarjoaa laadukkaat palvelut edullisesti.

– Olemme Suomen vauraimpia kuntia. Meille on vaikea myydä mitään.

Siitä huolimatta kaupunkia yritetään naittaa sekä Uudenmaan että Helsingin suuntaan. Kerava on mukana myös metropoliselvityksessä.

Petri Härkösen mielestä ulkoisesta pakosta tehtävissä selvityksissä ei ole mitään järkeä.

– Keskuskaupungit ovat edelleen verotuloilla mitaten kehyskuntia rikkaampia. Miksi kehyskunnat syyllistetään siitä, jos keskuskaupungit ovat hukanneet eväänsä? Me olemme hoitaneet asiamme paremmin, ja siksi etenkin lapsiperheet hakevat elämän laatua kehyskunnista, joissa siellä voi asua väljemmin ja edullisemmin.

 

Jäätikköreissut innostivat metsälle

Petri Härkönen on tehnyt Keravaa tunnetuksi ennakkoluulottomilla markkinointitempauksilla. Rosoisen radanvarsipaikkakunta ei yritä olla itseään fiinimpi, vaan markkinoi katuralliin liittyvillä karvanopilla.

Kerava-karvanopista on tullut hittituote, joita on myyty valtavasti.

– Ihmiset ripustavat niitä ylpeinä autoihinsa.

Härkösen mielestä kuntien pitäisi tuoda entistä rohkeammin esiin ominaispiirteensä. Esimerkiksi Pälkäne voisi brändäytyä vaikka parempana mökkipitäjänä.

Kunta on myös helpottamassa kylien tuntumassa sijaitsevien mökkien muuttamista asunnoiksi. Härkönen tietää kokemuksesta, miten vaikeaksi tämä voidaan tehdä.

– ELY-keskus suhtautui nihkeästi, kun ryhdyimme Vihdissä kaavoittamaan järvien rantoja.

Petri Härkösen mielestä Suomi ampuu itseään jalkaan, kun kaikesta tehdään niin vaikeaa.

– Kaavoituksen pitäisi olla vapaampaa. Sitä pitäisi tehdä ihmistä varten, eikä jonkun luontoharrastajan kiinnostuksen kohteiden ehdoilla.

Jäätikköreissut ovat tuoneet Härköselle myös uuden harrastuksen.

– Minun piti hankkia aseenkantolupa metsästystä varten, kun sellaista ei saanut itsepuolustustarkoitukseen jääkarhuja vastaan.

Härkönen innostui metsästyksestä niin, että olisi valmis vaikka muuttamaan maalle.

– Arvoni ovat sellaiset, etten saa tyydytystä menestyksestä, vaan sisäisistä jutuista. Ei minun tarvitse tehdä miljoonia, vaan haluan elää onnellisena ja tehdä parhaani yhteiskunnan eteen.