Nuoremme valitsi vuosille 2011–2014 yläasteeksi Anna Tapion koulun. Syy, miksi hän halusi kouluun oli, että siellä on nuoria ympäri Suomen – ja lähipiirissämme koulun käyneet suosittelivat.
Nuori oppi valmistamaan ruokaa, leipomaan, siivoamaan, silittämään, hoitamaan puutarhaa ja pihaa ynnä muuta sellaista. Kotonakin näitä asioita tehdään yhdessä, mutta kyllä se oppi menee vielä paremmin perille, kun opettaja koulussa sen opettaa. Päättötodistuksen lisäksi sai ATK-ajokortin ja hygieniapassin ynnä muuta sellaista, hyvät eväät jatko-opintoihin.
Koulussa oppii suvaitsevuutta, ja siellä on hyvä yhteishenki siellä saa olla jokainen oma yksilönsä, ei tarvitse kuulua johonkin ”muottiin”. Siellä muodostuu elinikäisiä kaverisuhteita. Opettajat ovat ammattitaitoisia ja innostavia. Tiedonkulku toimi hyvin joko puhelimella tai Wilman avulla, aina homma hoitui. Nuoremme ja perheemme olemme molemmat olleet todella tyytyväisiä.
Vanhempainyhdistys tuli tietoomme alku syksystä kun 7. luokka alkoi, silloin koulun järjestämässä vanhempainillassa, tuli esittelijä/yhdistysedustaja kertomaanyhdistyksestä, silloin ei oikein kukaan vanhempi ollut halukas menemään luokan edustajaksi? Itse ehdotin sellaista vanhempaa, jonka nuori yöpyy koululla, sellaista ei löytynyt, joku sitten pestiin kuitenkin löytyi.
Muutaman kerran on sähköpostiini on tullut jotakin viestiä kokouksista, ei mitään veret seisauttavaa. Jos yhdistys on, niin siellä tarvitsee olla aktiivisia jäseniä, ja tarvitsee olla jokin tarkoitus tehdä asioita, jotta ihmiset kiinnostuisivat enemmän.
Sellaisten niin sanottujen ”ongelmatapausten” – nuorten, jotka rikkovat, tuhoavat paikkoja ja tavaroita – vanhempien tarvitsisi aktivoitua ja koittaa esimerkiksi estää tällainen käyttäytyminen. Tässä olisi muun muassa hyvä aihe vanhempainyhdistykselle.
Koululla valitettavasti on aina muutama tällainen, joka ei mitenkään anna hyvää mainetta koulusta. Tuodaan sinne mitä hyvänsä, aina on sellaisia jotka rikkovat ja tuhoavat, miksiköhän?
Toivottavasti tällainen koulu säilyy ja toivottavasti tulisi lisääkin samanlaisia. Nuorissa on paljon niin sanottuja uusavuttomia: kotona moni saa oppia asioihin, mutta ei varmaan kaikki, eikä se asioiden kertaus pahaksi ole. Vai mistä nämä ”uusavuttomat” ovat tulleet?
Kouluaikana oppilaat ovat koulussa, vapaa-aikana asuntolassa tai erilaisissa harrastuksissa, ja silloin valvojat ovat paikalla. Yöllä kun normaalisti nukutaan, on koululla yövalvoja / kamerat sisällä ja ulkona kallis uusi järjestelmä.
Hyvä motto on: Meistä jokainen osaa varmasti hoitaa oman työnsä, turha meidän on alkaa opettajia olemaan jos sellaisia emme ole.
Positiivista asennetta ja hyvää kesää!
Marjaana Rantanen
