Sen on täytynyt olla päitä kääntävä näky. Hiljainen mies istuu poliisilaitoksen edessä mekko päällä, keltainen peruukki sylissään.
Miehellä ei ollut puhelinta, lompakkoa, eikä rahaa. Eikä hän tiennyt, tulisiko kukaan hakemaan, sillä hän oli vieraassa kaupungissa reilun 13 500 kilometrin päässä kotoaan.
Kommunikointi oli hankalaa, sillä tamperelaiset eivät tahtoneet ymmärtää australialaismiehen puhetta. Siksi hän istui poliisilaitoksen eteen odottamaan, josko Vuolijoen lähistöllä olevat kaverit löytäisivät hänet Tampereelta.
Edellisiltana Aitoon Kirkastusjuhlilla tunnelmat olivat varsin toisenlaiset.
Australialainen Tim Dempsey-Jones oli viettänyt pari päivää Jani Heinon vanhempien mökillä Pitkäjärvellä. Riehakkaaseen kaveriporukkaan kuului Heinon kaveri Lasse Tuominen, johon Dempsey-Jones oli tutustunut olleessaan opiskelijavaihdossa Prahassa.
Dempsey-Jones ja amerikkalainen Keaton Jones olivat tulleet Tuomisen vieraiksi tutustumaan Suomen kesään. Pitkäjärvellä he kokivat sitä parhaimmillaan.
Mökillä kansainväliset vieraat pääsivät ensimmäistä kertaa suomalaiseen saunaan. He uivat puhtaissa vesissä, ihastelivat valoisia kesäöitä ja tutustuivat suomalaisiin juhlajuomiin.
– Suomalainen luonto on aivan erilaista kuin Australian kuumalla ja kuivalla maaseudulla, joka on pääosin pusikkoa ja aavikkoa. Suomessa sen sijaan on huumaavan vehreää ja vihreää, Tim Dempsey-Jones vertaa.
Hauskoja bändejä
Muutaman kilometrin päässä mökin rauhasta odotti sen vastakohta. Siellä vietettiin maalaisfestaria, joka oli mökille kokoontuneille suomalaisisännille jokavuotinen perinne.
Tim Dempsey-Jones varustautui festari-iltaan australialaiseen tapaan ja veti ylleen hauskat kuteet. Mies sonnustautui kukkamekkoon ja asetteli päähänsä kirkkaan peruukin. Amerikkalaisystävällä oli pinkki paita ja minihame, suomalaisisännillä retrohenkisiä kesätakkeja, tuplakravatteja, pörröpaitoja ja muuta mautonta.
– Meillä oli hauskaa, kun sovittelimme kirpputorilla vanhoja, outoja vaatteita. Ja saimme ansaittua huomiota paikallisilta, kun pölähdimme ne päällämme festarialueelle, Tim Dempsey-Jones muistelee.
Hulvaton seurue veti magneetin tavalla puoleensa muita samassa hengessä liikkeellä olleita tosijuhlijoita. Palokuntaa kannatettiin kaksin käsin olutkarsinassa. Välillä käytiin katsomassa myös suomalaisia bändejä.
Pertti Kurikan nimipäivien aito meininki ja alkuvoima teki kansainvälisiin vieraisiin vaikutuksen. Myös Petri Nygårdin sanoma tuli lavasteiden ja videoiden ansiosta selväksi, vaikkei yhteistä kieltä ollutkaan.
Etälamaannutin ja maijakyyti
Suomalaisisännät ja kansainväliset vieraat nauttivat rennosta meiningistä täysin siemauksin. Jossain vaiheessa iltaa porukkaan liittyi vieraanvaraisia suomalaisia, jotka halusivat perehdyttää australialaisen täkäläiseen festariperinteeseen. Nurkan takana tutustuttiin suomalaiskansallisiin piilopulloihin ja sitten lähdettiin auton peräkontille naukkailemaan lisää voimajuomaa.
Votkanjuontikilpailu päättyi siihen, että jotkut olisivat halunneet laajentaa maaottelun myös voimalajeihin. Peruukkipäinen, mekkoon juhlavieras ei ollut painista kiinnostunut.
Tuomareiksi ilmaantui kielitaidottomia poliiseja. Tim Dempsey-Jones yritti vaihtaa pikamatkoihin. Pienen takaa-ajotilanteen päätteeksi virkavalta turvautui etälamaannuttimeen.
– Minut pidätettiin pidätyksen vastustuksesta, mies ihmettelee jälkikäteen.
Yksi puuttuu joukosta
Yön myöhäisinä tunteina muu juhlaseurue ymmärsi huolestua, kun toinen ulkomaalaisvieras puuttui joukosta. Kadonnutta lammasta ei löytynyt mistään, mutta järjestysmiehet osasivat kertoa, että kuvausten mukainen kaveri oli saanut kaupunkikyydin maijassa.
Seuraavana aamuna ryhdyttiin selvittämään, mistä kaverin voisi käydä hakemassa. Tehtävä osoittautui hankalaksi, sillä salassapitovelvoitteista puhunut valkeakoskelaispoliisi ei suostunut kertomaan, oliko heidän pahnoillaan mekkoon pukeutunut australialaismies.
Tampereenkin poliisi vetosi yksityisyydensuojaan, mutta suostui kuitenkin vihjaamaan, ettei kaupunkireissu välttämättä olisi aivan turha.
Dempsey-Jones sai kuitenkin odottaa noutajiaan, sillä matkalla puhkesi vielä rengas. Kun seurue vihdoin pääsi kaupunkiin, poliisiaseman edessä istui melko hiljainen kaveri.
Hannu ja Kerttu -patikointi
Vuosi myöhemmin koko tapaus naurattaa. Brisbanessa konsulttifirmassa insinöörinä työskentelevä Tim Dempsey-Jones on jo kysellyt, pitäisikö täksikin kesäksi ruveta varailemaan Euroopan lentoja.
Viimevuotisen juhlaseurueen suomalaisjäsenet ovat varmasti paikalla, jos australialaisvieras päätyy taas Aitooseen.
– Vanhemmat tietävät, että heillä on Kirkastusjuhlien aikaan kaupunkiviikonloppu, Jani Heino nauraa.
Entinen opiskelijaporukka kokoontuu silloin Pitkäjärvelle, kuten jo vuosien ajan – ja kuten lukemattomille muillekin seudun mökeille, sillä Kirkastusjuhlien aikaan mökit, saunaeteiset ja leikkimökit ovat täynnä juhlakansaa.
Pitkäjärven rannalla viikonlopun vietto aloitellaan yleensä jo torstaina. Ainakin lauantaina ja sunnuntaina seurue suuntaa tutuksi tulleeseen tapaan Honkalaan. Kaupunkilaiset ovat tykästyneet Aitoon juhlien mutkattomaan maalaismeininkiin ja pidäkkeettömään hauskanpitoon.
– Enää eivät Ruisrockit ja Provinssirockit kiinnosta. Mutta Kirkkareilla on ihan omanlaisensa intiimi meno, Jani Heino sanoo.
Yleensä Pitkäjärven rannalta karautetaan huvipaikalle taksilla, mutta takaisin patikoidaan yöllä erilaisilla kokoonpanoilla.
Paluumatkaa helpotetaan ennakkovalmisteluilla. Pientareelle ja halkopinoihin ripotellaan menomatkalla tasaisin väliajoin juomia. Yöllä tölkit johdattelevat väsyneet juhlijat mökille Hannu ja Kerttu -sadun hengessä.