Suomalaisen täytyy uskoa kesään, vaikka se on joskus vähän vaikeaa. Pälkäneen yrittäjien Lomakauden avauspäivänä lämpömittari näytti enimmillään +11 astetta, mikä ei kesäkuussa ole poikkeuksellinen lukema. Päivän erikoisuus oli raivokkaana puhaltanut pohjoistuuli, joka sai hytisemään, ravisteli myyntitelttojen kattoja, lennätti tavaroita pöydiltä ja vaatteita tangoilta.
Pälkäneen keskustassa pyörähti aamupäivällä käyntiin monta kymmentä erilaista tapahtumaa: oli muotinäytös, laite-esittelyjä, jumppahetkiä, pelejä, leikkejä ja arvontoja.
Lomakautta lähdettiin urheasti avaamaan kylmyyttä uhmaten ja palkintokin tuli. Puoli kolmen aikaan aurinko lämmitti jo Kostian Kievarin terassia, kun Pälkäneen yrittäjien järjestämä hyväntekeväisyyshuutokauppa käynnistyi viimeisenä päivän tapahtumista.
Lämmöstä nauttivaa väkeä kerääntyi paikalle terassin täydeltä ja sakeasti sen laidoillekin. Koomikko Tarja Jykylän Aila-Inkerin hahmossa meklaroima huutokauppa tuotti Pälkäneen Nuorisotyöprojektille kaikkiaan 1310 euroa.
Lapsilla piti kiirettä
Lomakauden avaustapahtumaan osallistuneet yritykset ja yhdistykset olivat keskittäneet tarmoaan erityisesti lasten ohjelman suunnitteluun, ja se tarkoitti pikkuväelle kiireistä päivää.
Monet aloittivat kierroksen Kostian koululta, missä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pälkäneen yhdistys, Kaukkalan Ratsastajat ry., Kangasalan Seudun Osuuspankki ja Sydän-Hämeen Lehti tarjosivat ohjelmaan aamukymmenestä alkaen.
MLL:n luontopolun kiertäneet oli helppo tunnistaa joukosta, koska melkein jokaista ympäröi saippuakuplaparvi. Palkinnoksi luontopolun tehtävät ratkoneet saivat valita turvaliivin tai saippuakuplapuhaltimen, ja lasten valinta oli jokseenkin yksimielinen.
Myös syksyllä koulunsa aloittava Onni Huuhtanenpäätyi saippuakupliin ilman pitkää harkintaa. Luontopolku
sinänsä oli hänen mielestään kiva eikä liian vaikea. Äiti Katja Huuhtanen oli samaa mieltä.
– Tehtävät oli suunniteltu niin, että Onnin ikäinen osasi itse ratkaista useimmat niistä. Se tuntuu lapsesta palkitsevalta, hän sanoi.
Hän kiitteli myös, että rata oli sopivan mittainen ja lapsi jaksoi hyvin keskittyä tehtäviin. Kaksikko kiersi polun ripeästi, sillä Onni ei turhia aikaillut esikoulussa tutuksi tulleessa maastossa.
– Itselläni oli täysi työ pysyä vauhdissa, Katja Huuhtanen nauroi.
Julkkiskissa tutustui keppihevosiin
Kostian koulun tienoilla vietetyn ensimmäisen tunnin jälkeen nuorelle yleisölle tuli kiire päästä katsomaan Aito Säästöpankin pihassa tepastelevaa Katti Matikaista. Siniset ja vihreät ilmapallot värittivät koleaa maisemaa, ja Syrjysen Strutsitilan grilli lämmitti Pikku Kakkosesta tutun kissahahmon ystäviä.
Katti Matikainen on kovasti tottunut pieniin ihailijoihin, mutta Pälkäneellä häntä ihmetytti yksi asia: miten lasten lisäksi niin moni keppihevonen oli saapunut katsomaan häntä?
Matikaista valistettiin, että puolilta päivän alkaa oikea estekisa, johon ollaan jo valmistautumassa. Keppihevosratsastus tuntui kiinnostavan sulavaliikkeistä julkkiskissaa, joka kuunteli viiksiään sukien asiantuntijoiden selitystä.
Tien toisella puolella Onnenkengän kakkubuffetissa sai nauttia kahvia mukavan lämpimässä. Löytötexin ulkotori ja Apteekin terveystori sekä S-Marketin edessä yleisöä houkutellut arpajaisteltta joutuivat sen sijaan pohjoistuulen armoille.
– Kesään on vain pakko uskoa. Onneksi meidän asiakkaat saivat jumppahetkistä vähän lämmintä, naureskeli apteekkari Mikko Unkila tarjoillessaan herkullista Louhisaaren juomaa.
Myrskyinen tuuli pienellä tihkusateella höystettynä iski esteettä myös Pälkäneen 4H-yhdistyksen keppihevoskilpailuun Aapiskukon kentälle, mutta sen enempää ratsastajat kuin ratsutkaan eivät näyttäneet sitä huomaavan.
Kisassa oli kolme luokkaa, joten huolellisesti rakennettua rataa pääsivät kiertämään jo pari- kolmevuotiaat ratsastajat. Lämmittelyä varten oli rakennettu vielä pieni erillinen harjoitusrata.
Markkinaväki sai heleän sään
Jos aurinko olikin säästeliäs lauantaina, sunnuntaina Nuijanmäen kesätorilla oli lämmin aurinkoinen tunnelma, ja toppatakin olivat vaihtuneet hellepuseroihin. Nuijan pihassa ei tuntunut tuulen värettäkään, kun monen alan käsityöläiset kauppasivat tuotteitaan, Luja-Lukon makkaragrilli tirisi ja Reima ja Ritva Ojala esittivät kesämusiikkia.
– Kyllä harmonikan soitto sentään kuuluu kesään, ohikulkijat huokailivat.
Myyntikojuista sai ostaa koruja, kortteja, vaatteita, posliini- ja lasiesineitä, punamultamaalia ja vaikka mitä. Keltaisen Talon ja Pälkäneen Suomalainen Nuija ry:n yhdessä järjestämä kesäinen käsityöläistori oli laatuaan ensimmäinen, mutta tunnelma oli
kesätorien tuttu leppoisa meininki. Tosin mukana oli niitäkin, jotka kokivat sen ensi kertaa.
Musiikki, paistuvan makkaran ja Niitty-Seppälän tuoreiden mansikoiden tuoksu, puheenporina ja monien kymmenien ihmisaskelten rapina ympärillä olivat täysin uudenlainen kokemus vajaan kolmen kuukauden ikäiselle paimenkoiraneiti Usvalle, joka tutustui elämänsä ensimmäiseen markkinatoriin yhdessä emäntänsä Jaana Tiililän kanssa.
Usva nuuski uteliaana ympärilleen ja kallisti isoja korviaan milloin minkäkin äänen suuntaan. Välillä piti vilkaista kysyvästi emäntään päin: mitä tämä kaikki hälinä on?
– Aion tänä kesänä hyödyntää kesätapahtumia uudella tavalla. Totutan Usvaa olemaan ihmisjoukossa, jotta se ei ala pelätä uusia paikkoja eikä ihmisiä. Tosin se ei ole mikään arka pentu, mutta sen on hyvä oppia, miten vieraiden ihmisten ja toisten koirien aikana käyttäydytään, Jaana Tiililä kertoi.
Ainakin alku oli hyvä. Usva sai kokea senkin, mitä on olla itse suuren yleisön ihastelun kohteena.
Kommentointi on suljettu.