Luopioisten Osuuspankin historian kirjoittamiseen kaivataan apua

Luopioisten Osuuspankin satavuotishistoriikkia työstetään parhaillaan.

1900-luvun alussa Suomeen syntyi valtion voimakkaasti tukemana uusi rahalaitosryhmä, osuuskassalaitos. Osuuskassojen lainananto pyrittiin alusta alkaen järjestämään siten, että se tyydytti erilaisia maatalouden tarpeita mahdollisimman hyvin. Osuuskassoista kehittyikin vuoden 1925 jälkeen suurin pitkäaikaisen perusluoton myöntäjä maanviljelijöille ja myöhemmin myös maalaiskunnille.

Myös Luopioisiin perustettiin 1900-luvun alussa kaksi osuuskassaa, jotka myöhemmin yhdistyivät. Nyt pankin historiasta ollaan tekemässä kirjaa. Alkuvuosien historia on kuitenkin monilta osin hämärän peitossa, joten työhön tarvitaan pitäjäläisten apua.

 

Maatalouselinkeinon turvaamiseksi

Maaseudun viljelijäväestö koostui 1900-luvun alkupuolella pääasiassa pienviljelijöistä, joilla oli rahan tarve. Perin harvalla oli omaa rahaa talletettavaksi Jotta pankkitoiminta oli mahdollista, oli oltava talletettua rahaa lainaa tarvitseville.

Osuustoimintaliikkeen uranuurtajan Hannes Gebhardin aloitteesta syntyneen Pellervo-Seuran tuella syntyi Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiö (OKO), joka aloitti toimintansa vuonna 1902. Sen toiminta perustui siihen, että se sai valtion kassasta avustusta ja halpakorkoista lainaa ja jakoi edelleen näitä varoja lainoina paikallisille osuuskassoille. Markat päätyivät lopulta yksityisten kansalaisten hankkeiden rahoitukseen.

Tavoitteena oli turvata liikepankkeja edullisempi luotonsaanti maatalouselinkeinojen harjoittajille – erityisesti pienviljelijöille ja kalastajille.

Niinpä Luopioisten Aitoossakin heräsi ajatus oman osuuskassan perustamisesta Kassan perustava kokous pidettiin keväällä 1915 Kajatilan Hyökillä.

Aitoon Osuuskassan hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin talollinen August Hyöki. Hänen jälkeensä tehtävää hoitivat Fredrik Heikkilä, Edvart Nissi ja 1930- ja 1940-luvulla Niilo Wallenius. Wallenius toimi jonkin aikaa myös pankin kassanhoitajana hoitaen tehtävää kotoaan käsin.

Asian tiimoilta herättiin myös Rautajärvellä. Vuonna 1922 perustettiin kunnan itäpäätä palvelemaan Luopioisten Osuuskassa. Sen hoitajina toimivat alkuvuosikymmeninä Kalle Matkolahti, Kustaa Tuominen ja Risto Vuorinen. Kassan hallituksen puheenjohtajana toimi lähes koko sen toiminta-ajan Juho Toivonen.

Myöhemmin konttoria hoitivat Niilo Nikkilä ja hänen jälkeensä Rauha Pirttiniemi aina vuoteen 1980 asti.

Maatalouden tukijasta kaikkien pankiksi

Sotien jälkeen alkoi voimakas jälleenrakennuskausi. Luovutetun alueen karjalainen siirtoväki jouduttiin sijoittamaan uusille asuinsijoille. Luopioisiinkin muutti huomattava joukko siirtolaisia, joista merkittävä osa liittyi paikallisen osuuskassan asiakkaiksi.

Siirtolaisten ja rintamamiesten maan hankinta ja rakentaminen kasvatti lainojen kysyntää ja vilkastutti rahalaitosten toimintaa. Samalla pankin hallintoelimiin saatiin uutta verta.

Vähitellen osuuskassojen asiakasryhmä alkoi laajentua maatalouden lisäksi myös palkansaajiin. Pienet kyläkassat tulivat toiminnan kasvaessa tiensä päähän. Luopioisten ja Aitoon osuuskassat liittyivät yhteen vuonna 1954. Uusi pankki sai nimekseen Luopioisten Seudun Osuuskassa.

Vuoden 1970 alussa astui voimaan uusi pankkilaki, mikä yhtenäisti kaikkien pankkiryhmien velvollisuuksia ja toiminnallisia vaatimuksia. Sen myötä osuuskassat muuttuivat osuuspankeiksi.

Laki merkitsi myös osuuskassaliikkeen statuksen nousua. Osuuskassoista tuli pankkeja ja niiden keskuspankista OKO:sta liikepankki. Uuden pankkiryhmän symboliksi tuli prosenttimerkki, joka edelleen on pankkiryhmän käytössä.

On epäselvää, millaista tunnusta Luopioisten osuuskassat käyttivät aiemmin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

 

Varhaishistoria kateissa

Vaikka pankit toimivat saman lainsäädännön alaisina, niiden toiminta on ollut menneinä vuosikymmeninä hyvin paikallisväritteistä.

Kiinteästä tarkastusjärjestelmästä huolimatta paikalliset osuuskassat olivat olleet oman näköisiänsä rahalaitoksia. Vasta siirtyminen pankkiaikaan vuonna 1970 merkitsi yhdenmukaistamisajattelun alkua.

Millaista tämä toiminta tarkkaan ottaen oli 1900-luvun alkupuolella, on vielä epäselvää. Kaikki pankin alkuvuosikymmenten pöytäkirjat ovat kateissa. Myöskään Pentti Hippeläisen 75-vuotishistoriikkiin käyttämää aineistoa ei ole löydetty.

Pankkihistoriaa elävöittämään halutaan myös muistelmia siitä, miten asiakkaaksi tultiin ja millaista pankkiasiointi menneillä vuosikymmenillä oli.

Löytyneen aineiston voi toimittaa Luopioisten Osuuspankkiin. Muistelmien osalta voi ottaa rohkeasti yhteyttä suoraan kirjoittajaan p. 044-553 6863.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?