Kopterikamera: Risto Mattilan valokuvanäyttely dokumentoi Kuhmalahtea yläilmoista käsin

Kuhmalahti kopterin silmin

 

Risto Mattila kuvaa mielellään auringonlaskuja.

– Tuo järvi tuossa tuo mieleen Hessu Hopon ja tuo toinen lentävän linnut. Karijärvi puolestaan on sydän.

Kuhmalahtelainen Risto Mattila katselee maisemavalokuvia, joita hän on ottanut kuvakopterilla yläilmoista käsin. Luontoretkillään Mattilalle on käynyt varsin selväksi, että ihmisellä on taipumus löytää luonnosta inhimillisiä muotoja.

– Varsinkin yläilmoista kuvattuja maisemia katsellessa mielikuvitus lähtee lentoon, Mattila toteaa ja osoittaa Haapasaari-valokuvaa, jossa hän näkee suu auki juoksevan koiran.

Kyllä, Mattila on aivan oikeassa. Löytyypä kuvien joukosta myös maassa makaava nainen, lepakko, henkeään haukkova jättiläinen ja kyykkivä papukaija.

 

Auringonlaskun aikaan

Risto Mattila on kuvannut Kuhmalahden seutua kuvakopterilla runsaan vuoden ajan. Näistä kuvista hän on valinnut 85 kuvan kokonaisuuden, joka on esillä Kuhmalahden kirjastossa 15. elokuuta saakka.

Kirjastosihteeri Mervi Kortelahti kertoo, että näyttely on saanut innostuneen vastaanoton.

– Ihmiset arvuuttelevat kilpaa, mistä mikin kuva on otettu. Myös omia taloja etsitään kuvista, Kortelahti sanoo.

Vaikka Mattilan mukaan kuvat ovat realistisia dokumentteja Kuhmalahden seudusta, pitää hän itse eniten tunnelmallista valokuvista. Eritoten auringonlaskujen ja usvan maalaamat maisemat herättävät Mattilassa vahvoja tuntemuksia.

– Kirkonkylä ilta-auringon loisteessa on todella kaunis, kun varjojen kiilat ovat pitkät ja aurinko maalaa puut ja rakennukset keltaisellaan, Mattila tunnelmoi.

Erään yön Mattila vietti kokonaan Paskoluodon rannalla. Pesivissä lokeissa ja kuikissa riitti katseltavaa, ja luonnon valon hidas muuttuminen oli lumoavaa seurattavaa.

– Ei minun siellä alun perin niin kauaa ollut tarkoitus olla, mutta jotenkin se ajantaju vain katosi, Mattila naurahtaa.

 

Kuhmalahtelaisen Risto Mattila maisemakuvat on otettu kalansilmäobjektiivilla. Kuvassa näkyy haloilmiöitä.

Eläimiä hankala kuvata

Kuvakopteria on lupa lennättää korkeintaan150 metrinkorkeudessa, ettei se törmäisi lentokoneisiin. Korkealta kuvatuissa kuvissa näkyy jopa20 kilometrinleveydeltä maisemaa. Monissa kuvissa siintää Oriveden ja Kuhmoisten raja.

Peltojen ruiskutusjäljet ja salaojitukset sekä metsät eri vihreän sävyissään piirtyvät selvästi ruudulle. Kopterikuvaamista hyödynnetäänkin esimerkiksi peltojen tarkastuksissa. Poliisit puolestaan käyttävät kuvakopteria liikenneonnettomuuksien selvittämiseen.

Mattila kuvaa maisemia monilta etäisyyksiltä. Joissakin kuvissa saattaa olla pääosassa järvi, toisissa puolestaan maisema rakennuksineen.

Tavallisella kameralla Mattila on kuvannut paljon eläimiä. Kopterikameralla se on kuitenkin haastavampaa. Joutsenia kuvatessaan Mattila onnistui taltioimaan ruudulle ”jotakin valkoista”.

– Sen olen kuullut, ettei lokkien kuvaamiseen kannata lainkaan ryhtyä. Yhden kaverin kopteri tuli vauhdilla alas, kun poikasiaan puolustava emo kävi sen kimppuun.

 

Risto Mattilan kopterikuvia Kuhmalahden kirjastossa 15. elokuuta saakka.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?