Sukkia kutova mies vangitsi espanjalaisnaisten huomion

Miesten sukkia lämmittävästä villalangasta. Etelässä talvehtiva Pentti Pennanen tekee käsitöitä aikansa kuluksi.

Pentti Pennanen tietää, millä konstilla saa espanjalaisen naisen katseen pysähtymään. Kun mies ottaa puikot käsiinsä ja ryhtyy kutomaan julkisella paikalla, niin huomion saaminen onnistuu varmasti. Tämän suomalaisreissaaja tuli huomaamaan viime talvena espanjalaisella leirintäalueella sukkaa valmistaessaan.

– Istuin siinä asuntoauton vierellä. Espanjalaiset paikalliset naiset pysähtyivät, suorastaan jäykistyivät katsomaan minua, Pennanen nauraa mukavalle muistolle.

Kovasti toisella tavalla miehen ahertamiseen suhtautuivat saksalaissisaret, jotka tulivat katsomaan lähemmin ja antamaan vinkkejä kutojalle.

 

Sukkia 50 paria

Pentti Pennanen innostui sukkien teosta ensimmäisen kerran rippikouluikäisenä poikana.

– Kysyin äidiltä, voisiko hän tehdä minulle sukat, mutta hän ei kerinnyt. Päätin sitten kutoa ne itse, onneksi äiti ehti neuvoa kantapään teossa.

Yhden sukkaparin jälkeen syntyi toinen ja kolmaskin. Omaa käsialaansa poika jätti myös muiden töihin.

– Olin huono kertolaskussa ja istuin laiskassa. Kudoin samalla jatketta tyttöjen keskeneräisiin käsitöihin. En enää muista, huomasiko sitä kukaan.

Tuosta kouluajasta mies laskee kuluneen hulppeat 45 vuotta, jonka aikana hän ei edes koskenut puikkoihin. Kunnes Pennanen toissatalvena etelässä talvehtiessaan kokeili, ovatko vanhat taidot kuinka hyvin muistissa.

Tämä kutomisen toinen aalto ei ole jäänyt vain muutamaan sukkaan, sillä viime talven saldoksi kertyi peräti viitisenkymmentä sukkaparia. Lämmittävästä villalangasta valmistui raidallisten varsien lisäksi kirjoneuleisia varsia, joiden kanssa alkuun auttoi elämänkumppani Marjatta Kotola.

Kutominen on pariskunnan yhteinen harrastus. Kotolan bravuureja ovat tumput, joissa toistuvat samat kirjoneulekuviot, joita hän on opettanut miehelleen.

 

Lämpimiä lahjoja

Talven tuotoksista kasvanut sukkavuori on huvennut nyt niin, että siitä on säilytyslaatikon pohjalla jäljellä enää jokunen pari. Pentti Pennanen antoi sukkia matkoilla tapaamilleen ihmisille, muutama pari meni joululahjaksikin. Paksut, 7 veljestä -langasta valmistetut sukat ovat tarpeen jalkojen lämmikkeiksi myös etelässä.

– Espanjassa on talvella kylmät lattiat, Pentti Pennanen tietää.

Ensi syksynä tämä kädentaitaja ei aio pakata mukaan lankavyyhtejä, kun pariskunta suuntaa asuntoautonsa nokan kohti etelää.

– Ajattelin pauloittaa verkkoja. Tekotarpeet eivät vie sen enempää tilaa kuin langatkaan.

Sukkia, uistimia 150 kappaletta, puukkoja ainakin kolmisenkymmentä. Työurallaan metsäkoneita kotimaassa ja maailmalla korjannut mies ei osaa eläkevuosinaankaan jättää käsiään toimettomiksi.

– Pitää olla jotakin tekemistä, että aika kuluu.

 

Hyvä muikkuvesi

Keväästä syksyyn pariskunta puuhastelee ja viihtyy mökillä Vehkajärven rannalla.

– Kesä on loistavaa aikaa olla täällä.

Sauna lämpiää melkein joka päivä, kirkasvetisestä järvestä nousee ainakin isoja ahvenia ja haukia, joista suurimmat, Pennasen omatekoisilla uistimilla nykäisemät vonkaleet ovat painaneet yli 12 kiloa. Kalamies, jolla on käytössään peräti 50 verkkoa, pitää Vehkajärveä erityisen hyvänä, seutukunnan aateliin kuuluvana muikkuvetenä.

Parhaalta muikut maistuvat Pennasen mielestä suolajauhoseoksessa pyöriteltyinä ja runsaassa voissa pannulla paistettuina. Säilötyt muikut toimivat myös erinomaisena matkaeväänä.

– Laitoin purkkeihin savustettuja, umpioituja muikkuja. Annoin saksalaisella leirintäalueella niistä maistiaisia. Olivat haluttuja.

– Italiassa meillä oli varsinaiset grillijuhlat, kun paistoin täältä kalastettuja, perattuja ja vakuumiin laitettuja muikkuja.

 

Pentti Pennanen on innokas kalamies ja uistinten tekijä. Omatekoisilla uistimilla Vehkajärvestä on noussut yli 12-kiloisia haukia.

Talvet autossa

Pentti Pennanen ja Marjatta Kotola asustavat puolet vuodesta vailla mukavuuksia olevassa mökissä Kuhmalahdella ja toisen vuosipuoliskon leirintäalueilla Euroopassa, viime talvena osan ajasta myös Afrikan puolella Marokossa.

– Lähdimme liikkeelle marraskuun alussa. Baltian maiden kautta Puolaan, Tsekkiin, Italiaan, Ranskaan, Monacoon ja Espanjaan. Joulua vietimme Fuengirolassa. Sen jälkeen olimme kolme kuukautta Marokossa, Pennanen luettelee.

– Kun ei ole aikatauluja, voi pysähtyä ja jäädä pidemmäksikin aikaa. Asuntoautolla voisi periaatteessa yöpyä melkein missä vain, vaikka puskissa, mutta me ajamme aina leirintäalueille.

Asuntoauton takaosaa koristaa hauska teksti.

– Alun perin siinä luki Vehkajärven uistin ja puukko. Uistin putosi pois ja puukko-sanasta kaksi ensimmäistä kirjainta. En viitsinyt raaputtaa loppua pois, jäljelle jäi Vehkajärven ukko, Pennanen kertoo.

Viime talven matkakuukausien aikaan auton mittarilukema suureni 12 500 kilometrillä. Menohaluja riittää yhä.

– Syksyä odotellaan, että päästään taas lähtemään.

Pentti Pennanen ja Marjatta Kotola viipyvät Vehkajärven mökillä keväästä syksyyn.