Sehän on kuin Taneli Autot-elokuvasta. Samat muodot ja jos ei ihan samaa vuosikertaa niin melkein ainakin. Vanhan Savotan kävijöillä oli viikonloppuna mahdollisuus tutustua kahteen TT Ford kuorma-autoon vuodelta 1924. Yksi vanhan Fordin penkille istahtaneista oli hattulalainen Joni Ruhanen, 4. Pojan ilme ratin takana kertoi kaiken mahdollisen – hienoa oli.
– Olemme kiertäneet paljon konenäyttelyitä, sillä kaikenlaiset vanhat laitteet kiinnostavat poikaa ihan mahdottomasti. Olimme Alastaron kiihdytysajoissakin, mutta eivät ne innostaneet poikaa ollenkaan samalla tavalla kuin kaikki vanha, Jonin isä Pertti Ruhanen kertoo.
Fordit Pälkäneen Rautajärvellä pidettyyn vanhan ajan metsä- ja maatalousnäyttelyyn toi niiden omistaja, tamperelainen Ilpo Niemi. Toinen autoista on päätynyt Niemen omistukseen Vesilahdelta, toinen Vaasasta.
– Vaasasta hankittu kulkupeli on tosin alkuaan Oulun suunnalta, Niemi tarkentaa.
Halukkaat pääsivät kokemaan nostalgista ajoa autojen kyydissä savotta-alueelta Rautajärven keskustaan ja takaisin. Ajokokemus 90-vuotiaalla autolla on hieman toisenlainen kuin nykypeleillä. Sivuikkunalaseja ei ole, joten tuuli tuivertaa hiuksiin ja moottorin äänet kuuluvat matkustamoon kovana. Meno ei myöskään ole ihan tärinätöntä. Tuulilasinpyyhin on käsikäyttöinen, ja kääntyminenkin ilmoitetaan liikenteen seassa vilkun sijasta käsimerkein. Huippunopeus autoilla on noin 50-55 kilometriä tunnissa.
Ilpo Niemi oli Vanhassa Savotassa mukana toista kertaa. Hän kertoo, että Rautajärvelle on mukava tulla, sillä perheellä on paikkakunnalle siteitä jo vuosikymmenten takaa.
– Vaarini liikennöi vuodesta 1927 eteenpäin vastaavanlaisilla Fordin linja-autoilla Luopioisista ja Rautajärveltä Hämeenlinnaan, tamperelainen kuljetusliikenneyrittäjä mainitsee.
Maalaistunnelmaa tuutin täydeltä
Vanhan ajan metsä- ja maatalousnäyttely tarjosi kävijöille tuttuun tapaan ison annoksen perinteistä maalaistunnelmaa: perinnetyönäytöksiä pelloilla ja pirtissä, käsityönäytöksiä, vanhoja traktoreita, työvälineitä ja metsäkoneita, hevostyönäytöksiä ja kämppätunnelmaa sekä paljon muuta.
Kuhmalahtelainen Tauno Piimäkorpi autteli riukuaitamestari Matti Partiota riukuaidan rakentamisessa. Piimäkorven tehtävänä oli puiden kyllästäminen tulella.
– Näin ne kestävät maassa paremmin, kun puu umpeutuu, Piimäkorpi selventää.
– Puusta tehdään polttamalla steriiliä, Partio vielä täsmentää.
Riukuaita tehdään vierekkäin pystyyn asetetuista seiväspareista, niiden varaan viistoon asetetuista riu’uista sekä seipäitä yhteen sitovista vitsaksista. Parasta puuta aitoihin saadaan kuusesta ja katajasta. Sidontavitsaksina näre on paras.
– Mutta koivukin kelpaa, Partio lisää.
