Vihavuoden koskikahvilan pihalle pystytetyn teltan eteen muodostui jono jo heti iltakuuden aikaan, kun viidettätoista kertaa järjestetty Herkkujen yö-tapahtuma avautui koskikahvilan osalta. Risto Tömisevä ja Eila Pohjola tarjoilivat palvattua villisikaa ruokailijoille.
Hurjan kokoinen sika oli hausjärveläisen Mika Tonterin kasvattama ja Nastolassa savustettu.
– Yhdestä siasta tykötarpeista riippuen riittää noin puolelletoista sadalle ruokailijalle, Eila Pohjola kertoi.
Villisian palvaaminen kestää kolmekymmentä tuntia.
Sää suosi tapahtumaa, ei ollut liian kuuma, mutta kesäilta oli lämmin ja aurinko läikehti kosken pinnalla. Rauni Hännisen esittämä perinteinen haitarimusiikki loi tapahtumaan kesäidyllin tunnun. Myöhemmin haitariin tarttui Sakari Silpola.
Väkeä riittikin paikalle runsain mitoin ja uusia herkuttelijoita saapui pitkin iltaa vesi- sekä maateitse. Yksi vesitasokin laskeutui paikalle.
Kylmän alkukesän jälkeinen väenpaljous oli myös kahvilan emännän Mona Iso-Mustajärven mieleen.
– Jännittää, riittääkö sikaa kaikille ruokailijoille, Mona Iso-Mustajärvi aprikoi.
Vanha ja uusi herkku
Koskikikahvilalla on Herkkujen yössä tarjottu villisikaa jo 14 kertaa kahvilan omien tarjoilujen lisäksi. Moni palvatun herkun ystävä tiesi jo entuudestaan olla hyvissä ajoin paikalla. Kahdeksan aikaan siasta paistoivatkin jo kylkiluut.
Ensimmäistä kertaa villisikaa maistaneetkin tykästyivät murean ja pehmeän lihan makuun. Mökiltään Torvoilasta oli paikalle saapunut veneellä monen muun tavoin valkeakoskelainen Maritta Pelkonen.
– En ollut aikaisemmin maistanut, mutta hyvää tämä on, kertoi Pelkonen seurueineen.
Myös perinteiset kahvilan suolaiset ja makeat herkut tekivät kauppansa. Mona Iso-Mustajärvi oli valjastanut avukseen siskot, siskonlapset ja lastenlapset. Alkuillasta Vihavuodessa oli perinteisesti iltatori vihanneksineen ja savumuikkuineen ja kahdeksan jälkeen oli tarjolla muurinpohjalättyjä ja ryynimakkaraa grillistä.