Tavase-tekopohjavesilaitosta suunnitellaan Pälkäneen Syrjänharjuun ja Kangasalan Vehoniemenharjuun. Natura-alueet ovat estämässä hankkeen etenemisen molemmissa päissä.
Tekopohjavesilaitosta Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin suunnittelevan Tavase Oy:n päivitetytkään suunnitelmat eivät kelpaa ELY-keskukselle ja Metsähallitukselle. Alueellisen ympäristöviranomaisen ELY-keskuksen mielestä tekopohjavesilaitokselle ei voida myöntää lupaa Pälkäneen Syrjänharjussa, koska se vaarantaisi Keiniänrannan Natura-alueen.
Kangasalan Vehoniemenharjun ja Punamultalukon suojelualueet omistava Metsähallitus puolestaan katsoo, että tekopohjavesilaitos pilaisi luonnonarvoiltaan arvokkainta Punamultalukkoa. Metsähallituksen mielestä hankkeelle ei pitäisi myöntää lupaa, koska se voisi heikentää merkittävästi Natura-alueen suojeluarvoja.
ELY-keskuksen Natura-lausunto ei ole Vehoniemenharjun osalta aivan yhtä tyrmäävä. Sen mielestä haitat eivät olisi merkittäviä ja peruuttamattomia, koska päivitetyissä suunnitelmissaan Tavase on pienentänyt imeytysalueita ja kaivokenttiä sekä siirtänyt niitä pois suojelualueelta.
ELY-keskuksen Natura-lausunto ei kuitenkaan ole yksimielinen. Esittelijä Marita Saksa-Lapikisto jätti lausunnosta eriävän mielipiteen. Ylitarkastaja Saksa-Lapikiston mielestä Tavase heikentäisi merkittävästi Vehoniemen–Isokankaan harjumetsien suojeluarvoja ja yhtenäisyyttä.
Irlantilaisessa ennakkotapauksessa EU-tuomioistuin piti merkittävänä haittana, kun ohikulkutien alle olisi jäänyt 0,54 prosenttia suojeltua kalkkikivikalliota. Tavasen vuoksi menetettäisiin 1,5 prosenttia Vehoniemen–Isokankaan suojelluista harjumetsistä.
Saksa-Lapikiston mielestä Tavasella olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, ja siksi luvan myöntäminen vaatisi poikkeuslupa- ja kompensaatiomenettelyä. Eriävässä mielipiteessä korostetaan, ettei Tavaselle tulisi myöntää lupaa töiden aloittamiseen.
Lupahakemus jätettiin 11 vuotta sitten
ELY-keskus ja Metsähallitus antoivat kesäkuun puolivälissä lausunnon toiseen kertaan täydennetystä Natura-arvioinnista. Tavase muutti suunnitelmiaan ja päivitti Natura-arviointiaan sen jälkeen kun alueellinen ympäristöviranomainen ja Vehoniemen suojelumetsät omistava Metsähallitus olivat katsoneet, että tekopohjavesilaitos vaarantaisi Natura-alueet.
Natura-arviointi liittyy parhaillaan aluehallintoviraston käsittelyssä olevaan lupahakemukseen.
Tavase Oy jätti toimilupahakemuksen jo 11 vuotta sitten. Hakemuksen käsittely aluehallintovirastossa odotti lisätutkimuksia, joita ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä edellytettiin.
Tavase pääsi tekemään siltä vuonna 2009, kun tutkimuslupa oli saanut lainvoiman. Pari vuotta sitten lisätutkimusten valmistuttua Tavase päivitti aluehallintovirastoon jätettyä lupahakemustaan.
Lupahakemus poiki enemmän muistutuksia kuin yksikään aiempi Tavase-vaihe. Muistutuksia kertyi lähes 200.
Maanomistajien muistutukset ja mielipiteet käsitellään vesilain mukaisesti. ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Natura-lausunnot ovat painavampia, sillä ne käsitellään luonnonsuojelulain mukaisesti. Luvan saadakseen Tavasen pitäisi pystyä osoittamaan, ettei Natura-alueille aiheudu merkittäviä haittoja.
Tavase uhkaisi Keiniänrantaa
ELY-keskuksen mielestä Tavase ei ole vieläkään tehnyt läksyjään Pälkäneen Syrjänharjussa. Vedenhankintayhtiö siirsi imeytys- ja kaivoalueita entistä lähemmäs Keiniänrannan Natura-suojeltua tervalepikkoa, kun vuosina 2009–2011 tehdyissä lisätutkimuksissa kävi ilmi, että Taustialantien kohdalla kulkeva kalliokynnys katkaisee veden kulkeutumisen harjun suuntaisesti.
ELY-keskus kritisoi, ettei Tavase ole tutkinut uusia alueita, eikä tehnyt pohjavesimallinnusta ja simulaatioita, joita siltä edellytettiin jo 11 vuotta sitten ympäristövaikutuksia arvioitaessa.
ELY-keskuksen mielestä Natura-arviointiin on jäänyt epävarmuuksia. Se ei pidä Tavasen teettämää Natura-arviota riittävänä eikä asianmukaisena. Ympäristöviranomainen ei voi hyväksyä hanketta, joka se voisi vaikuttaa merkittävästi Natura-alueen luontoarvoihin.
Haitat olisivat esitettyä isommat
Tekopohjavettä valmistettaisiin sadettamalla (kuva) sekä kaivojen ja altaiden kautta imeyttämällä. Imeytettävä vesi olisi Roineesta otettavaa järvivettä.
Vehoniemenharjun ja Punamultalukon suojelualueet omistava Metsähallitus sai vasta loppuvuodesta 2012 tietää, että Tavase suunnittelee alueelle tekopohjavesilaitosta. Metsähallitus pitää Tavasen tekemiä muutoksia riittämättöminä. Sen mielestä yleispiirteisiin suunnitelmiin sisältyy edelleen epävarmuuksia.
Metsähallitus kritisoi riittämättömiä tutkimuksia, joiden perusteella on vaikea arvioida laajan tekopohjavesihankkeen yksityiskohtaisia vaikutuksia. Metsähallitus ei luota Tavasen tutkimuksiin ja suunnitelmiin, vaan epäilee, että tekopohjavesilaitoksen haitat olisivat huomattavasti suuremmat kuin Natura-arviossa esitetään.
Lausunnossa nostetaan esiin Tavasen suunnitelmien ristiriitaisuuksia ja virheitä. Lisäksi Metsähallitus epäilee, että laitoksen käyttöönotto edellyttäisi erilaisia lisätoimenpiteitä, jotka olisivat riski Natura-alueelle.
Metsähallitus korostaa, että suuri osa maaperään ja luontotyyppiin kajoavasta toiminnasta kohdistuisi luonnonarvoiltaan arvokkaimpaan osaan eli Punamultalukkoon. Sen suojelusta joulukuussa 2012 päätettäessä hallinto-oikeus totesi, että alueen luontotyypit ja lajien esiintymät ovat suojeltuja ja niiden merkittävä heikentäminen on kiellettyä.
Metsähallituksen mielestä suojelu tarkoittaa sitä, ettei maaperään kajota suojelualueella, eikä luontotyyppiä edustavilla harjumetsäkuvioilla. Nyt Tavase suunnittelee alueelle 1,2 hehtaarin kokoista kaivoaluetta, 3–4 kaivoa, muutamaa mittakaivoa ja siirtoputkea.
Metsähallitus pitää Tavasen haittoja pysyvinä, vaikka Natura-arviossa väitetään, että rakennusaikaiset haitat ovat ohimeneviä ja koko alue voidaan palauttaa luonnontilaan sadan vuoden kuluttua. Suojelulta vietäisiin pohja, ja myös muille rakennushankkeille pitäisi antaa lupa, jos tekopohjavesilaitoksen rakentaminen sallittaisiin sillä perusteella, että rakennukset voidaan poistaa ja alueet ennallistaa.
”Maaperään ja kasvillisuuteen kajoaminen on luonnonsuojelualeilla aina heikentämistä”, Metsähallituksen lausunnossa korostetaan.
Katselmus syksyllä ja ratkaisu loppuvuodesta
Metsähallitus katsoo, että pitkin Natura-aluetta sijoittuvien Tavase-kaivojen ja putkien rakentaminen, huolto ja korjaus heikentäisi suojellun harjumetsän yhtenäisyyttä.
Lausunnossa toivotaan, että tekopohjavesihankkeen kaltaisista jättihankkeista laadittaisiin kolmiulotteisia mallinnuksia tai pienoismalleja, joista asioiden yhteydet ja suhteuttaminen kävisi paremmin ilmi. Erillisistä selvityksistä ja osin puutteellisista kaaviokartoista kokonaisuuden hahmottaminen on työlästä ja vaikeaa.
Metsähallituksen mielestä Tavase ei ole vieläkään laatinut virtausmallinnusta, jota yhteysviranomainen edellytti 11 vuotta sitten, kun hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitiin.
Natura-arvioinnista lausunnon antaneiden viranomaisten lisäksi myös maanomistajat ovat päässeet kommentoimaan Tavasen tarkennettuja suunnitelmia. Maanomistajat toimittavat vastineensa aluehallintovirastolle elokuun loppuun mennessä, joten tälle kesälle suunniteltu katselmus lykkäytyy ainakin syksyyn.
Tavase-lupapäätöksen antaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Esittelijänä toimiva ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen uskoo, että ratkaisu saadaan loppuvuodesta.
– Tavase voi vielä antaa vastineensa Natura-lausunnoista. Natura-arviota on muutettu kaksi kertaa ja siitä on pyydetty kolmet lausunnot. Ratkaisu voidaan antaa näillä tiedoilla, Nieminen sanoo.
Aluehallintovirasto ei enää pyytänyt Tavasea tarkentamaan suunnitelmiaan. Yhtiö on ilmoittanut, ettei imeytys- ja kaivokenttien kokoa ja sijaintia voida enää muuttaa, mikäli hanke halutaan toteuttaa suunnitellulla mitoituksella ja valituilla imeytystavoilla.
Viimeisimmät kommentit