Hiippakunnan harvinaisuus: Helteisissä pihaseuroissa juhlittiin Pälkäneen 160-vuotiasta pappilaa

Pienoispappila muutti Pappilaan

Jaakko Metsärinnan pienoismalleja on olemassa useista Pälkäneen vanhoista arvokkaista rakennuksista. Pienoispappilan voitti aikanaan hyväntekeväisyysarpajaisista Liisa Suova, joka lahjoitti sen Jaakko ja Kaisa Uroselle läksiäislahjaksi näiden muuttaessa Pälkäneeltä eläkepäiville Hyvinkäälle. Nyt Uroset päättivät vuorostaan luovuttaa sen Kemppaisille ja mahdollisesti heidän jälkeensä seurakuntalaisten yhteiseksi omaisuudeksi.

Todellinen heinäkuun helle hallitsi Pälkäneen pappilan 160-vuotisseuroja Pälkäne-viikon torstaina. Pihamaalla pidetyissä seuroissa tarvittiin ylimääräistä aurinkosuojaa, viilentävää viuhkaa ja vesitankkausta vielä iltakahdeksalta, mutta penkit olivat silti alusta loppuun täynnä yleisöä.

Kirkkoherra Jari Kemppainen kertoi tasavuosia täyttävän pappilan historiasta ja seurakunnan nimikkolähetti Seija Frears opiskelijalähetyksestä Yorkissa Englannissa.

Pastori, suomenkielisen Taizé-laulukirjan tekijä Aija Kaartinen toi pappilalle onnittelut Sääksmäen seurakunnasta, ja lisäksi esiintymässä oli kirkolliskokousedustajanakin toimiva muusikko ja nuorisotyöntekijä Riku Rinne Nokialta. Musiikkina olivat Taizé-laulut Pälkäneen kirkkokuoron ja kanttori Ritva Huomonjohdolla.

 

Rakas kallis päivänsankari

Pappilan puiston jättiläismäiset vaahterat kertovat omalla kielellään paikan iästä.

E. J. Wennerqvistin piirtämä Pälkäneen kirkkoherranpappilan päärakennus valmistui vuonna 1854, kuten muista asiayhteyksistä voi päätellä. Mitään tarkkaa

valmistumispäivää tai -kuukautta ei ole kirjattu muistiin.

Pappilan rakennutti Carl Magnus Limon, joka toimi Pälkäneen kirkkoherrana vuosina 1848–1862, ja hänen jälkeensä pappila on ollut jo kymmenen muun kirkkoherran koti.

Pälkäneen pappilat ovat ilmeisesti alusta asti sijainneet samalla paikalla Pälkäneveden rannalla, mihin

ensimmäinen paikkakunnan oman papin virka-asunto rakennettiin 1400-luvulla, ohjeen mukaisesti noin kilometrin päähän kirkosta.

Nykyisin Pälkäneen pappila alkaa olla harvinaisuus sekä valtakunnallisesti että lähiseudulla. Tampereen hiippakunnassa enää kolme kirkkoherraa asuu seurakunnan omistamassa vanhassa pappilassa – Pälkäneen Jari Kemppaisen lisäksi Jokioisten kirkkoherra Jyrki Koivisto, joka osallistui myös pappilan juhlaseuroihin, sekä Hauhon kirkkoherra Tapani Vanhanen.

Lisäksi Pälkäneellä ja Hauholla kirkkoherravirastot sijaitsevat vanhan ajan tapaan pappilassa.

Pappiloiden ylläpito on seurakunnille kallista ja kiristyvässä taloustilanteessa vaikeaa. Siihen viittasi myös Pälkäneen edellinen kirkkoherra Jaakko Uronen, joka luovutti aikanaan läksiäislahjaksi saamansa Jaakko Metsärinnan rakentaman pappilan pienoismallin takaisin Pälkäneelle pappilan isäntäväelle.

– Mielestäni sen oikea paikka on täällä. Jos pappila myydään pois, ainakin pienoismalli voisi olla esillä jossakin, missä kaikki seurakuntalaiset saisivat nähdä sen, Uronen ehdotti.

Pälkäneellä on viime vuosikymmenet elänyt vahva tahto säilyttää pappila seurakunnan omaisuutena. Siihen ovat vaikuttaneet ratkaisevasti myötämieliset kirkkoherrat, jotka ovat suostuneet maksamaan korkeaa vuokraa ja asumalla pitämään vanhaa rakennusta kunnossa ja myös seurakuntalaisille avoimena.

Viimeisin parannustyö tehtiin viime vuonna, jolloin pappiaan asennettiin maalämpö lämmityskustannusten pienentämiseksi.

… ja penkkirivin aurinkoisessa päässä käytettiin monenlaisia aurinkohattuja.

Lämpö toi lisämausteen pappilan pihaseuroihin. Maria Tunkelo tarjoili vettä virkistykseksi…

 

Tiina Kokkola turvautui ylhäisönaisten tapaan viilentää oloa viuhkalla.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?