Juha Kairavuon työvälineet ovat yksinkertaiset: ruutupaperilehtiö, kynä ja pyyhekumi. Töitään hän voi tehdä lähestulkoon missä vain, mutta
useimmiten paikaksi valikoituu kotiparveke tai Kaukajärven ranta. Työt seuraavat helposti myös mökille, mutta Kairavuo ei siitä stressaannu. Hän on käynyt läpi kovan mankelin työskennellessään muun muassa mainostoimissa art directorina seitsemän vuoden ajan.
Nyt hän määrää itse työnsä tahdin. Päivisin Kairavuo työskentelee pihojen kunnostustöitä tekevässä yrityksessä, mutta sivutyönään hän tekee ristikoita yrityksessään Aikakuvassa.
Kairavuo on alunperin kotoisin Uudestakaupungista, mutta on tamperelaistunut hyvin asuessaan Tampereella 23 vuotta. Kymmenen kuukautta sitten Juha Kairavuo muutti Kangasalle.
Kairavuon yritys ei syntynyt heti nykyiseen muotoonsa, vaan toimi enemmänkin mainos- ja kuvatoimistona.
– Perustin Aikakuvan vuonna 2002 digikuvien myyntiin. Digikameroiden yleistyttyä kuville ei ollut enää kysyntää, ja firma jäi odottamaan pöytälaatikkoon, kertoo Kairavuo.
Nykyisin Kairavuo valmistaa Aikakuvassa uutta Sanaristi-lehteään, jota myydään R-kioskeissa ja lehtipisteissä. Vuodessa lehtiä julkaistaan kahdeksan. Lehti sisältää ristin mallisia sana-arvoituksia, sekä niiden lisäksi niistä Kairavuon itse kehittämää vaikeutettua versiota, jossa yksi sanaristin neliöistä onkin musta. Lehti sisältää eri vaikeustasoisia tehtäviä.
– Ristikoiden tekijät ovat useimmiten vanhempia ihmisiä, kun taas nuoria ristikot eivät kiinnosta. Ristikoiden pitäisi siirtyä nettiin, mobiiliin tai jotenkin sähköisiksi, jotta nuorten huomio saataisiin. Ristikoissani käytän harvoin uudis- tai trendisanoja niiden kohderyhmän vuoksi, Kairavuo kertoo.
Yleensä lehtien tilatessa ristikoita esitetään toive siitä, että ristikot olisivat kaikkien osattavissa. Kairavuon mukaan vaikeus ei tule pelkästään sanoista, vaan taso määritellään myös vihjeiden avulla. Mitä vaikeampia vihjeitä antaa, sitä enemmän joutuu aivojaan jumppaamaan. Myös sanojen pituus vaikeuttaa tasoa.
Kaikkien ristikoiden ratkojien tärkeä apuväline eli ristikkosanasto on myös laatijalla itsellään käytössä. Sanaston käyttäminen helpottaa hurjasti laatijan ajatustyötä, mutta tuntuu ratkojan käyttämänä jopa huijaukselta. Sanastosta nimittäin haetaan kirjainten määrän ja alkukirjaimen avulla ristikon puuttuvaa palasta. Kaikki tietävät ristikoiden sisältävän toisinaan omituisia, jopa harvinaisia sanoja.
Kairavuo kertoo törmänneensä esimerkiksi sanaan ”umjakki”, eikä hänellä ole hajuakaan sen merkityksestä. Kairavuo sanoo sanavarastonsa lisääntyneen roimasti aloitettuaan ristikoiden laatimisen, mutta kaikkea ei hänkään vielä tiedä.
