Uusi mies: Rakennustarkastaja Jari Ainasojan työ on jo Pälkäneellä, jossain vaiheessa kenties myös koti

Rakennusvalvonnasta, hyvää päivää

Ovella seisoo tuimannäköinen mies, joka haluaisi nähdä talon rakennuslupapaperit. Pälkäneen kunnan tuore toinen rakennustarkastaja Jari Ainasoja vakuuttaa, ettei rakennus- tai käyttöönottokatselmus ole kuitenkaan ylitsepääsemätön paikka.

– Ei sitä kannata jännittää, aina niistä on selvitty. Enkä muuten juo kahvia, joten sitäkään ei tarvitse tarjota, hän hymähtää.

”Ihmisten kanssa oleminen ja keskusteleminen ovat tässä työssä parasta. Raaka paperityökin menee, mutta ei ole varsinainen intohimo”, kuvailee pian kaksi kuukautta Pälkäneen toisena rakennustarkastajana työskennellyt Jari Ainasoja.

Ainasojan mukaan ennen rakennustarkastajan tuloa on hyvä kuitenkin lukea lupapaperit läpi ja tarkistella, että kaikki lupaehdot täyttyvät. Jos jokin asia askarruttaa, voi siitä kysyä jo etukäteen katselmusaikaa sopiessa. Kaikille osapuolille on helpointa, jos asiat saadaan kuntoon kerralla. Tähän ei kuitenkaan läheskään aina päästä.

– En ole katselmuksissa mikään kauhean tiukka, mutta tiettyjä asioita ei voi sivuuttaakaan. Olen kuitenkin liikkeellä aika sovittelevalla asenteella, eli aina pyrin löytämään positiivisuutta asioihin. Ja asioitahan ne vain ovat.

Alkuvaiheessa rakennustarkastajan kanssa käydään läpi kaavailtua rakennuksen paikkaa ja lupaehtoja, myöhemmin rakennustarkastaja käy valvomassa syntyvää jälkeä ja lopulta sitä, että asumisen edellytykset täyttyvät.

– Varmaan puolessa katselmuksista löytyy jotain huomauttamista, mutta yleensä vastaan ei tule mitään isoa vaan esimerkiksi unohtuneita allekirjoituksia.

Katselmusten lisäksi rakennustarkastajaa työllistävät työmaakokoukset, lupapäätösten valmistelut, tonttimyynteihin liittyvät asiat, energia- ja korjausavustuspäätökset ynnä muut paperityöt. Kesäaikaan katselmukset vievät työajasta Ainasojan arvion mukaan suunnilleen puolet.

– Ihmisten kanssa oleminen ja keskusteleminen ovat tässä työssä parasta. Raaka paperityökin menee, mutta ei ole varsinainen intohimo.

 

Rakentamassa pienestä pitäen

Ainasoja uskoo pystyvänsä olemaan avuksi neuvonta-asioissa etenkin omakotitalojen asukkaille. Syy tähän on pitkä tausta rakentamisen kanssa – ensikosketus rakennushommiin tuli jo ”vaahtosammuttimen kokoisena” isän rakennusliikkeessä. Opiskeltuaan rakennusmestariksi 1990-luvun alussa Ainasoja paiski alan töitä niin yrittäjänä kuin palkollisenakin ja tutuiksi tuli kaikki rakentamisesta ja suunnittelusta vastaavan työnjohtajan hommiin.

Valkeakosken asuntomessuille Ainasoja oli mukana rakentamassa passiivienergiataloa, jonka valmistuminen venyi aivan kalkkiviivoille asti. Pari viimeistä viikkoa ennen messujen alkua kerrytti töitä lähes 200 tuntia.

– Aloin miettiä, ettei tässä ole mitään järkeä, Ainasoja tunnustaa.

Hän haki Hämeenlinnaan rakennustarkastajaksi ja jatkoi mutkan kautta Pälkäneelle, jossa oli paikka avoinna Asko Lähdeahon eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Ainasoja asuu Valkeakoskella, mutta myöntää katselevansa tonttia Pälkäneen suunnasta. Parhaillaan omaa asuntoaan remontoiva rakennustarkastaja luultavasti päätyisi rakentamaan talon itse.

– Rintamamiestalo olisi toki kohtuullisen turvallinen ostos, jos sitä ei olisi remontilla pilattu.

Remonttihommilta jää kuitenkin aikaa myös muille puuhille.

– Nuorempana pelasin jalkapalloa, eivätkä polvet ja nilkat salli kauhean hurjapäisiä aktiviteetteja. Harrastukset ovat sellaista arkista hyötyliikuntaa, kuten hiihtoa, pyöräilyä, soutelua ja kalastelua.

 

Huoltokirja tilaukseen

Usein puhutaan, miten rakentamisen laatu heikkenee vuosi vuodelta – aivan kuin laatu monella muullakin alalla. Rakentamista läheltä pitkään seurannut Ainasoja ymmärtää näkemyksen.

– Usein rakentamisbuumin aikaan, kuten 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, on tehty sutta ja sekundaa. Nyt ei rakentaminen ole ollut kiihkeimmillään, mutta uudehkoissakin rakennuksissa näkyy se, että hankkeet on aikataulutettu ja hinnoiteltu niin tiukalle, hän arvioi.

Puurakentamisen ystäväksi tunnustautuva rakennustarkastaja kaipaisikin nykyistä enemmän esimerkiksi jo rakentamisaikana tehtäviä kosteusmittauksia.

– Ilmanvaihtoasiat ovat muodostumassa aina vain tärkeämmiksi. Ilmanvaihdon mittaus edellytetään loppukatselmuksessa, mutta myöhempää uusintamittausta ei edellytetä. Itse mittauttaisin sen vuoden kuluttua uudestaan, minkä lisäksi olisi hyvä tarkistaa ovatko kanavat puhtaita rakentamisen jälkeen ja vaihtaa suodattimet. Maalämpö- tai ilmavesilämpöpumpulle on varmaan myös hyvä sopia jonkinlainen tarkastuskäynti myöhemmin.

Ainasoja toivoo, että talojen ”huoltokirjat”, joihin asukkat voivat merkitä tekemiään huoltotoimia, niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa, tulisivat laajalti käyttöön. Kirja, josta näkyisivät kaikki tehdyt toimenpiteet ajankohtineen, olisi sekä ostajan että myyjän etu.

– Autoa ostettaessakin ensimmäisenä kaivetaan esiin rekisteriote ja huoltokirja. Siitä ostaja voi katsoa, mitä on tehty ja todeta että onpa ollut tarkka kaveri.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?