Kunnanjohtajaehdokkaat kävivät päättäjien tentissä

Pälkäneen kunnanvaltuusto valitsee uuden kunnanjohtajan torstaina 28. elokuuta. Valintaa valmisteleva työryhmä tekee esityksensä keskiviikkona 20.8. kokoontuvalle kunnanhallitukselle.

Päättäjät pääsivät tenttaamaan kolmea kärkihakijaa keskiviikkona, kun Aleksi Heikkilä, Anne Heusala ja Janita Koivisto esittäytyivät kunnanvaltuustolle ja -hallitukselle.

Mikäli rintamalinjat eivät muutu viime viikkoina, sekä kunnanhallituksen esitys että valtuuston valinta vaatinee äänestystä.

 

Liitosselvityksen ei pidä lopettaa kunnan kehittämistä

Hausjärvi on samanlaisessa tilanteessa kuin Pälkänekin: 8900 asukkaan kunta tekee kuntaliitosselvitystä isompien naapureiden kanssa. Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä on tiiviisti mukana Riihimäen ja Lopen kanssa tehtävässä selvityksessä.

– Työ on mielenkiintoista ja antoisaa, ja siitä on varmasti hyötyä, vaikkei selvitys johtaisikaan liitokseen.

Heikkilä tietää, ettei Pälkäneen kunnan kannalta ole paras hetki vaihtaa kunnanjohtajaa, kun ollaan juuri aloittamassa liitosselvitys. Toisaalta selvitysvaihe tarjoaa uudelle johtajalle mielenkiintoinen paikan astua virkaansa.

Aleksi Heikkilän mielestä Kangasalan ja Kuhmoisen kanssa tehtävän selvityksen ei pidä lopettaa Pälkäneen kehittämistä.

– Tontteja pitää saada kaupaksi ja palvelut houkuttelevammiksi.

Heikkilä tuntee muun muassa pienen lukion haasteet.

– Hausjärvellä lukio on kuihtunut vielä Pälkänettäkin pienemmäksi, kun nuoret lähtevät Riihimäelle opiskelemaan. Meillä lukiolaisia on enää 51.

Hausjärvellä on Pälkäneen tapaan pohdittu, voitaisiinko lukion vetovoimaa lisätä erikoistumalla, esimerkiksi hevos- tai liikuntalinjalla.

 

Yhteistyö vaihtoehto yksityistämiselle

Pelkkä karsiminen ja leikkaaminen voi johtaa siihen, että kunta säästää itsensä hengiltä. Aleksi Heikkilän mielestä myös yksityistämiselle on vaihtoehto.

– Kunnat voivat hoitaa yhdessä esimerkiksi ruoka- ja siivouspalvelut.

Isomman yksikön etuna on muun muassa se, että työntekijöiden kalenterit saadaan tehokkaammin täytettyä. Lisäksi kuntien on helpompi löytää yhdessä ammattitaitoisia työntekijöitä.

– Hausjärvellä on törmätty siihen, että esimerkiksi keittäjiä on entistä vaikeampi löytää. Ennen maaseudun naisille sopi syksystä kevääseen kestävä palkkatyö, koska omilla pelloilla ja kasvimailla riitti askaretta kesäksi. Nyt työvoimareservi on muuttunut. Nuoret haluavat telkkarikokeiksi, eivätkä koulukeittäjiksi.

 

Lisää oppia työn ohessa

Nokialla syntynyt ja koulunsa aloittanut Aleksi Heikkilä muutti nuorena pääkaupunkiseudulle ja kävi lukionsa Helsingissä. Tampereen yliopistossa hallintotieteiden maisteriksi lukenut Heikkilä opiskeli pääaineenaan kunnallispolitiikka, jolla on nykyisin kuvaavampi nimi: kunta- ja aluejohtaminen.

Sivuaineena hän luki oikeustieteitä. Tästä on ollut työelämässä runsaasti hyötyä. Nyt Heikkilä opiskelee työn ohessa kauppa- ja oikeustieteellisiä aineita.

– Jotta ammattitaito kehittyisi samaa tahtia kuin yhteiskunta, hän perustelee.

Juridista ja kaupallista osaamista tarvitaan kunta-alalla entistä enemmän, koska esimerkiksi palveluiden ostamisesta laaditaan tarkat sopimukset. Kun kunnan toimintoja siirtyy erilaisten yhtiöiden hoidettavaksi, vaarana on, että päätöksenteko siirtyy kulisseihin, julkisen kontrollin ulottumattomiin. Aleksi Heikkilän mukaan yhtiöt voivat toimia aivan yhtä läpinäkyvästi kuin lautakunnatkin, jos niin vain halutaan.

– On aivan oikeutettua vaatia avoimuutta verorahoilla toimivilta yhtiöiltä. Mikään laki ei vaadi osakeyhtiötä salaamaan päätöksentekoa, vaan päättävien elinten esityslistat ja pöytäkirjat voidaan julkaista aivan samaan tapaan kuin lautakuntienkin listat.

 

Virassa hyvät ja huonot puolet

Moottoritien ja radan tuntumassa sijaitsevalla Hausjärvellä on hyvät edellytykset kasvaa ja kehittyä. Aleksi Heikkilällä ei ole mitään tarvetta vaihtaa maisemaa, mutta Pälkäneellä tarjolla oleva kunnanjohtajan paikka houkuttaa.

– Se olisi uralla askel eteenpäin.

35-vuotias hallintojohtaja tietää kunnan ykkösmiehen virkaan kuuluvat hyvät ja huonot puolet.

– Kiireisimpään aikaan työssä voivat mennä illat ja viikonloputkin. Toisaalta minua kiehtoo se, että kunnanjohtajalla on mahdollisuus vaikuttaa yhdyskunnan ja koko yhteiskunnan kehitykseen.

Heikkilä aloittaisi työnsä Pälkäneellä kiertämällä kuntaa, kyliä ja yhdistyksiä.

– Kuuntelisin herkällä korvalla, mitä työntekijät ja kuntalaiset ajattelevat. Sen perusteella muodostuisi käsitys, mihin pitäisi ensimmäisenä tarttua.

 

 

 

Sijainti tarjoaa Pälkäneelle mainiot mahdollisuudet kehittyä

Keski-Suomen maakunnan eteläisin kunta Kuhmoinen tulee pälkäneläispäättäjille tutuksi, jos Pälkäneen, Kangasalan ja Kuhmoisten kuntaliitosselvitys käynnistyy. 2500 asukkaan kuntaa seitsemän vuotta johtanut Anne Heusala muistuttaa, että Pälkäneellä ja Kuhmoisilla on jo ennestään yhteistyötä, muun muassa yhteinen aluearkkitehti.

Kunnissa on myös paljon samanlaista, sillä molemmat ovat mökkipitäjiä isojen vesien äärellä.

– Pälkäneellä on kuitenkin sijaintinsa ansiosta aivan erilaiset kehittymismahdollisuudet. Kulkuyhteydet ovat paremmat ja kaupunki lähempänä.

Tämä on keskeisin syy, miksi Heusala hakee Pälkäneen kunnanjohtajaksi.

– Toki myös kunta myös isompi, joten samalla se olisi omalla uralla askel eteenpäin ja mahdollisuus henkilökohtaiseen kehittymiseen.

Matkailun mahdollisuudet

Kangasalta kotoisin oleva Anne Heusala oppi jo nuorena Kangasalan Kisan nuorena suunnistajana tuntemaan Pälkäneen metsät ja harjut. Myös Luopioisiin hän on tutustunut luonnon kautta, sillä tuttavalla on mökki Kukkialla.

Heusalan mielestä matkailun kehittäminen on yksi keino kammeta kunta takaisin kasvu-uralle.

– Olen päässyt näkemään mökkipaikkakunnallamme Kalajoella, miten kaupunki on määrätietoisesti edistänyt matkailua. Siitä on tehty merkittävä vetovoimatekijä. Kaupunki rakentaa koko ajan puitteita, ja matkailu on tuonut työpaikkoja ja elinvoimaa paikkakunnalle. Pälkäneellä on erinomaiset mahdollisuudet kehittää sekä kesä- että talvimatkailua.

 

Yksinkertaistaen löytää ratkaisun

Parikymmentä vuotta Tampereen kaupungin palveluksessa ollut Anne Heusala eteni kirjanpidosta ja taloushallinnosta esimiestehtäviin. Hän toimi yksityistalouden neuvontapalveluyksikön esimiehenä. Tähän yksikköön kuuluivat seudulliset talous- ja velkaneuvonta-, sosiaaliasiamies-, yleinen edunvalvonta- sekä sosiaaliasiamiespalvelut.

Esimiestehtävien lisäksi Heusala toimi asiakaspalvelussa talous- ja velkaneuvojana.

– Siinä oppi kohtaamaan monenlaisia asiakkaita sekä palveluasenteen. Kunnanjohtajan työkin on palveluammatti, Heusala sanoo.

Hän on antanut alaisilleen tärkeän neuvon: viranhaltijan ei koskaan pidä luvata sellaista, mitä ei voi pitää.

– Jos ei tiedä vastausta kuntalaisen kysymykseen, riittää että lupaa selvittää asian.

Muun muassa ylivelkaantuneita auttaessaan Heusala oppi myös yksinkertaistamaan hankalia vyyhdit.

– Hankalatkin asiat selviävät, kun ne palastelee ja purkaa.

 

Kehittäminen ei ole myöhäistä

Työn ohessa opiskellut Anne Heusala valmistui reilut kymmenen vuotta sitten hallintotieteiden maisteriksi. Tuoreet opit ja työelämässä hankittu kokemus saivat kiinnostumaan kunnanjohtajan tehtävistä.

Reilut seitsemän vuotta sitten Kuhmoisten ykkösnaiseksi valittu Heusala asustaa Kuhmoisissa, mutta perheen koti on Lempäälässä, koska yrittäjämiehen työt ovat Valkeakoskella.

Heusala sanoo viihtyvänsä kunta-alalla, koska se haastaa joka päivä.

– Pälkäne saisi minusta motivoituneen ja sitoutuneen kunnanjohtajan, joka panostaa kunnan kehittämiseen. Osaan hyödyntää yhteistyökykyä ja kunta-alan vankkaa kokemusta. Se tehdään mitä valtuusto päättää.

Heusalan mielestä kehittäminen ei ole myöhäistä, vaikka Pälkäne on aloittamassa liitosselvityksen.

– Täällä asutaan ja eletään edelleen, vaikka kunnanrajat tai maailma ympärillä muuttuisivatkin. Pitää muistaa, että kuntalaisten eteen kehittämistyötä tehdään.

 

Ainutkertainen tilaisuus sattui kohdalle

Janita Koivisto lähtee Pälkäneen kunnanjohtajakilpaan erilaisista asetelmista kuin ulkopuoliset hakijat. Kirvusta kotoisin oleva, Iltasmäessä asustava Koivisto on istunut viisi vuotta kunnan johtoryhmässä. Siksi hän tuntee kunnan perusteellisesti.

Päättäjät puolestaan ovat oppineet tuntemaan Koiviston työtä pelkäämättömänä viranhaltijana, joka on kasvanut tehtävien mukana.

– Hallintojohtajan tehtävät ja kunnanjohtajan sijaisuus olivat minulle potku eteenpäin. Ne tarjosivat hyvän tilaisuuden laajentaa osaamista.

Koivisto valittiin viisi vuotta sitten Pälkäneelle perusturvajohtajaksi. Viime vuoden ajan hän hoiti tuplavirkaa: hallintojohtaja toimi myös perusturvajohtajana vuodenvaihteeseen, jolloin Pälkäneen sosiaalitoimi siirtyi Kangasalan hoidettavaksi.

Hallintojohtajana ja kunnanjohtajan sijaisena tutuksi ovat tulleet hallinto-oikeus sekä julkisoikeus, jota Koivisto suunnitteli lähtevänsä opiskelemaan työn ohessa, kunnes hänet tempaistiin uusiin haasteisiin.

– Totta puhuen en olisi opiskeluaikoinani ajatellut, että hakisin kunnanjohtajaksi. Mutta nälkä kasvaa syödessä; eihän tällaista tilaisuutta voinut laskea ohi, kun se sattui kohdalle.

 

Liitosselvitys paljastaa realiteetit

Sosiaalityötä pääaineenaan ja kunnallisoikeutta sivuaineenaan opiskellut yhteiskuntatieteiden maisteri valmistui Tampereen yliopistosta 15 vuotta sitten. Hän aloitti kunnallisen uransa Nurmijärvellä yleisenä edunvalvojana.

Jokioisten kautta Hauholle sosiaalijohtajaksi päätynyt Janita Koivisto valittiin Kangasalle vanhus- ja vammaispalveluiden johtajaksi. Sittemmin vakanssi muutettiin sosiaalijohtajan viraksi.

Kangasalta kotipitäjäänsä päätynyt viranhaltija on suorittanut työn ohessa johtamisen erikoisammattitutkinnon.

Janita Koivisto tuntee Kangasalan, eikä siksi osaa pelätä isompaa naapuria, jonka kanssa käynnistetään liitosselvitys. Hän ymmärtää kuitenkin joidenkin pälkäneläisten huolen.

– Samaan tapaanhan kangasalalaisetkin pelkäävät menettävänsä sananvaltansa, jos he päätyvät osaksi isoa Tamperetta.

Kuntaliitosselvityksen Koivisto ottaa asiana muiden joukossa.

– Selvityksen valmistuttua on aika katsoa realiteetit: onko kunnalle edullisempaa jatkaa itsenäisenä vai lähteä osaksi isompaa kokonaisuutta.

Koivisto tuntee pienen kunnan edut ja haasteet. Itsenäisenä sitkuttelu on entistä hankalampaa.

– Talous sakkaa, koska valtionosuudet pienenevät, mutta velvoitteet lisääntyvät.

 

Hyvä ja luottavainen ilmapiiri

Johtajana Janita Koivisto ei ole käskyttäjä, vaan hän pyrkii tasapuolisuuteen ja yhteistyöhön.

– Uskon, että yhdessä tekemisen meininki saa ihmiset sitoutumaan paremmin työhön ja päämäärään.

Koiviston mielestä Pälkäneen kunnantalolla tehdään töitä hyvässä ja luottavaisessa ilmapiirissä.

– Vaikeatkin asiat hoituvat keskustelemalla. Viranhaltijakaarti on viime vuosina nuorentunut. Uudet ihmiset ovat tuoneet taloon tuoreita ajatuksia ja uutta energiaa, Koivisto sanoo.