Petri Täyrönen (vasemmalla) toivoi kuhmalahtelaisten puhaltavan jatkossa aiempaa enemmän yhteen hiileen, mutta kehotti myös Kangasalan kuntaa katsomaan peiliin asumisen ja yrittämisen edellytysten säilyttämisessä alueella. Kuntalaistilaisuudessa puhetta johtaneelle Raimo Kouhialle (oikealla) Vehkajärven vesihuoltohankkeen hidas eteneminen oli pienoinen yllätys, vaikka valtuuston puheenjohtaja olikin lukenut kotiläksynsä huolella ennen Kuhmalahdelle tuloa. Valtuuston varapuheenjohtajat Tuomas Bährend ja Hanna Laine kuuntelevat tarkasti.
Tieasiat johtavat herkästi erimielisyyksiin, ja niin oli käydä myös viime keskiviikkona Kuhmalahdella pidetyssä kuntalaisillassa. Asukkaiden puheenvuorot aloitti 325-tien kuntoon laittamisen puolesta puhunut Ilkka Lehtinen, mutta sen jälkeen keskustelua hallitsivat palveluverkkosuunnitelma ja yhteishenki Kuhmalahdella.
Pentosalin kokoustilan yli äyräidensä täyttänyt kuhmalahtelaisyleisö ei suostunut sulattamaan valtuustossa aiemmin tässä kuussa tiedoksi merkittyä palveluverkon kehittämis- ja tiivistämissuunnitelmaa.
– Terveysaseman, koulun ja vanhainkodin lopettaminen on täällä aika kuuma peruna. Meille ei jää tänne kuin kirkot ja hautausmaat. Ei se ole lähipalvelu, jos se on 50 kilometrin päässä, eikä tänne kukaan muuta, jos ei ole palveluja, Sinikka Toivonen totesi.
Samansisältöisiä puheenvuoroja käytettiin lukuisia, mutta vain harvalle osoitettiin niin selkeää tukea kuin raikuvin taputuksin palkittu Toivosen puheenvuoro. Asukasillassa puhetta johtanut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia vakuutti kylien pitämisen elävänä olevan kunnan intressi
Luottamuselinten puheenjohtajisto rauhoitteli yleisöä muistuttamalla, ettei mistään lakkautuksista tehdä päätöstä ilman valtuuston hyväksyntää.
– Palveluverkkoselvitys on virkamiesten laatima selvitys, mitä voidaan tehdä. Virkamiehet eivät kuitenkaan päätä palveluverkosta, alleviivasi kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Hanna Laine.
Valtuuston varapuheenjohtajan Mika Ollilan mukaan edellisestä kyläkoulukeskustelusta on myös otettu opiksi niin, ettei mitään annettuja lukuja oteta itsestäänselvyytenä. Raimo Kouhia lupasi jokaisesta kunnan kohteesta, jota tulevaisuudessa esitetään päättäjille lakkautettavaksi, tehtäväksi erillisen vaikutusten arvioinnin. Tällä tutkitaan, mihin kaikkeen ja miten mahdollinen lopettaminen vaikuttaisi.
Kymmenen miljoonan euron kulttuuritalo sai osakseen syyttäviä sormia puhuttaessa palveluiden keskittämisestä. Luottamusmiehillä oli yksimielinen näkemys siitä, että on kaikkien etu, jos jo liikkeelle laitetusta hankkeesta on yritetty saada paras mahdollinen lopputulos.
– Jos talon tekemisestä päätettäisiin nyt, emme me sitä luultavasti tekisi. Näen sillä kuitenkin tulevaisuutta, Mika Ollila tuumasi.
Koulu ja kehittämisen piste
Kunnanhallituksen puheenjohtajan Heikki Lyytisen ja muutaman muunkin pohdintaan, mihin Kuhmalahden alueen kehittäminen tulisi ensisijaisesti keskittää, ei oikein löytynyt vastausta. Yleisöä rohkaistakseen Raimo Kouhia ehdotti leikkimielistä äänestystä Pohjan ja kirkonkylän välillä, mutta yleisö ei lämmennyt ajatukselle. Päinvastoin ajatus lakaistiin maton alle vedoten äänestyspaikan puolueelliseen maaperään ja sovun säilyttämiseen.
Raimo Kouhialle jyrkkä kahtiajako – ellei peräti jakautuminen kolmen kylän ryhmittymiin – tuli yllätyksenä.
– Olisin kovasti halunnut sen äänestyksen toteutuvan. Se on vaikea asia, mutta kuntalaisilla pitäisi olla rohkeutta ottaa siihen kantaa, hän arvioi tilaisuuden jälkeen.
Valtuuston puheenjohtajan mukaan jonkinlainen paikallisen näkemyksen ilmaus olisi päättäjille tarpeen, koska esimerkiksi valtuutetuista valtaosa tulee muualta kuin Kuhmalahden alueelta.
Kuntalaisten käyttämien puheenvuorojen perusteella aluepoliittiset ristiriidat Kuhmalahdella ovat enemmän kuin hyvin tiedossa, mutta ainakin osalla tuntui olevan halua katsoa asioita yhteiseltä kantilta.
Esimerkiksi kouluäänestystä viriteltäessä todettiin niinkin, että koulun sijainnilla ei lopulta ole niin väliä – kunhan se koulu Kuhmalahdella säilyy.
Tilaisuuden jälkeen Pentosalin ulkopuolella puitiin asioita useassakin pienryhmässä.
Pako-ovea ei tarvinnut vilkuilla
– Kaikkiaan ilta meni mielestäni paremmin kuin odotin, ja olen siihen tyytyväinen. Väkeä oli enemmän kuin ennakoitiin, ja silti illan sävy oli asiallisempi kuin mietin – odotin voimakkaampaa kritiikkiä, valtuuston puheenjohtaja Kouhia summaa.
Erityisen tyytyväinen hän oli kehittämisideoihin, joita tuotiin positiivisessa hengessä esiin. Esa Lappalainen toivoi kunnalta positiivista aktiivisuutta ja positiivisten ratkaisujen etsimistä.
– Että ylläpidettäisiin palveluita, eikä vain todettaisi että ”se meni, ei voi mitään”. Te voitte lakkauttaa vaikka kaikki palvelut, mutta ette näitä ihmisiä.
Lappalainen nosti esiin esimerkiksi aktiivisen kylätoiminnan, jonka kautta voitaisiin Kuhmalahti-toimikunnan hengessä jalostaa jopa päätöksentekoa.
Kyläasiamiestoiminnan ja paikallisdemokratian kehittäminen ovat Kouhian mukaan asioita, joille tulisi saada aikaan toimiva järjestelmä.
– Nämä esille tulleet asiat ovat juuri niitä kultahippuja. Niiden eteenpäin vieminen on enemmän tahto- kuin kustannuskysymys. Voisin ajatella, että luottamushenkilöorganisaation uudistamisen yhteydessä näitä otetaan viimeistään pohdintaan.
Asukasiltoja on määrä jatkaa marraskuun lopulla Pitkäjärvellä ja ensi vuoden alussa Kangasalan keskustan alueella.
– Ehdottomasti tämän kokemuksen jälkeen olen sitä mieltä, että homma pelaa ja sitä jatketaan. Ratkaisu pelkkien luottamusmiesten jalkauttamisesta oli tavallaan oikea, Kouhia näkee.
Virkamiesten mukanaolo olisi hänen arvionsa mukaan luultavasti kääntänyt keskustelun yksittäisistä keskeneräisistä asioista inttämiseen.
Viimeisimmät kommentit