Kangasalan kunnanvaltuusto sai maanantaisessa kokouksessa hyväksyttäväkseen vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelman vuoteen 2020 asti. Keskustelu valtuustossa keskittyi lähinnä Kuhmalahdella sijaitsevan vanhainkoti Pentorinteen kohtaloon.
Vuodesta 1963 asti kuhmalahtelaisia, sahalahtelaisia ja myös kantakangasalalaisia palvellut vanhainkoti esitetään kehittämissuunnitelmassa lopetettavaksi vuonna 2022. Sen tilalle rakennettaisiin Sahalahdelle tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa asukkaat asuisivat vuokrasuhteessa. Uusi yksikkö toteutettaisiin ulkopuolisin voimin eli se ei olisi kunnan investointi.
Keskustan Arja Marttala ehdotti koko hyvinvointisuunnitelman palauttamista pöydälle, jotta voitaisiin tutkia, pystyisikö Pentorinnettä muuttamaan tehostetun palveluasumisen yksiköksi ja näin välttämään vanhainkodin lopettaminen.
– Rakennukseen on tehty peruskorjauksia ja se on hyväkuntoinen. Lain muutos edellyttää vanhuksille isompia huonekokoja, ja mielestäni Pentorinteessä on potentiaalia siihen, että huonekokoja voitaisiin myös muuttaa isommiksi. Vanhainkodin remontoinnista palveluasumiskäyttöön löytyy hyviä kokemuksia esimerkiksi Luopioisten Kukkiakodosta, Marttala totesi.
Marttalan ehdotuksesta äänestettiin, mutta se ei saanut taakseen riittävästi ääniä. Valtuusto jatkoi keskustelua hyvinvointisuunnitelmakokonaisuudesta äänin 30–17 neljän valtuutetun äänestäessä tyhjää.
Heikki Mäkelän (kesk) esittämä ponsi sai sen sijaan taakseen valtuuston yksimielisen hyväksynnän. Mäkelä esitti, että valtuusto hyväksyy vanhusten hyvinvointisuunnitelman muilta osin, mutta Pentorinteen muuttamisesta tehostetun palveluasumisen yksiköksi tulee laatia kaikki taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sisältävä suunnitelma, jonka tavoitteena olisi mahdollistaa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon jatkuminen Pentorinteessä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.
Kiitokset, Heikki Mäkelä ja Arja Marttala, asialle omistautumisesta!
Toivottavasti Pentorinteen toiminta jatkuu, tavalla tai toisella, mutta eniten toivoisin sen jatkuvan entisellä mallillaan. Vanhainkoteja tarvitaan, tulevaisuudessa yhä enemmän. (Ks. väestön ikäpyramidi.)
En ymmärrä, mikä vimma on korjata ehjää. Pentorinne on paitsi valtakunnallisesti noteerattu hyvä työyhteisö, myös arvokkaasti ja kunnioittavasti vanhusväkeä hoivaava ikäihmisen viimeinen koti. Jos joku ei ole vielä vanhainkodin ”konseptia” ymmärtänyt, on kyseessä paikka josta ei ole paluuta kotiin tai yksiöön – siis saattohoito. Monessa tapauksessa vanhuksen koti on kutakuinkin sängyn kokoinen. Nämä ihmiset eivät kuulu ”avohoitoon”, nämä ihmiset eivät todellakaan halua avohoitoon.
Asuinneliötä tähdellisempää on keskittyä vanhuksen mahdollisimman hyvään perushoitoon. Turvalliset puitteet ja tunne siitä, että apu on koko ajan saatavilla, luovat vanhuksen viimeisistä elonhetkistä hyvät. Inhimillisyys sanan parhaassa merkityksessä on arvo, johon tulee ihmistenhoidossa nojata. Itsestäänselvää, eikö?
Vanhustenhuoltorintamalta on onneksi kuulunut voimistuvia vastalauseita. Aamulehtikin on viime päivinä nostanut asiaa esiin. Johtavien virkamiesten ”ei dementia makuuttamalla parane” -heitot tuntuvat tässä kontekstissa sekä ontuvilta että ylimielisiltä. Toivottavasti vastarintaliike on vahvempi kuin taloudellisesti ja sosiaalisesti kurjistava sekä monella muotoa epämääräinen palvelutalomalli. Uudistus ammentaa huolestuttavasti menneestä maailmasta; me nykyajan keski-ikäiset olemme tulevaisuuden huutolaisia, ruotu-ukkoja ja muita vaivaisia?