Hevosagility parantaa eläimen ja ihmisen välistä vuorovaikutusta

Kalev Tyllinen opetti kurssin osallistujille harjoituksia riimussa kulkemiseen.

Hevosagilityssä voi nähdä huikeita temppuja, kun humma esimerkiksi hyppää rengasesteen läpi. Harrastuksen varsinainen tavoite ei kuitenkaan ole temppuilu sinänsä vaan hevosen ja ihmisen välisen suhteen vahvistaminen ja kehittäminen.

Sappeen Ratsutilalla tutustuttiin hevosagilityn alkeisiin sunnuntaina 21. syyskuuta Kalev Tyllisen opastuksella. Virosta syntyisin oleva Tyllinen toi lajin Suomeen vuosituhannen vaihteen tienoilla ja asuu nykyään Pälkäneellä. Hän aloitti harrastuksen aikoinaan lähinnä omaksi huvikseen ja on kouluttanut ympäri Suomea.

Sappeessa hän oli kouluttamassa ensimmäistä kertaa, joten päivän mittaiselle kurssille osallistuneet pääsivät vasta tutustumaan lajiin teorian ja käytännön harjoitusten avulla.

Oikeastaan kaikki lähtee siitä, että hevonen opetetaan kulkemaan hyvin riimussa. Tämä periaatteessa perusasia ei ole kaikilla hallussa.

Varsinaisissa agilityharjoituksissa tehtävät puretaan osiin. Lähdetään liikkeelle helposta ja edetään pikkuhiljaa vaikeampiin harjoituksiin.

– Aluksi treenaamme palkitsematta hevosta ihmeemmin. Kun harjoitukset etenevät ja vaikeutuvat, käyttöön otetaan makupaloilla palkitseminen sekä naksutinkoulutus, Tyllinen selvittää.

Naksutinkoulutuksessa eläin ehdollistetaan naksuttimen ääneen ja sitä seuraavaan palkkioon sen toimiessa halutulla tavalla.

Hyötyä myös ratsastukseen

Eri harjoitusten myötä hevonen tulee rohkeammaksi ja sen oppimiskyky harjaantuu.

– Hevonen oppii luottamaan ja tekemään kontaktia ihmiseen. Kun luottamus on kunnossa, se pysyy rauhallisena vaihtelevissakin tilanteissa ja keskittyy siihen, mitä ihminen ohjaa sitä tekemään. Tästä on hyötyä myös silloin, kun hevosella ratsastetaan, Kalev Tyllinen kertoo.

Tampereella asuva Heli Nippala osallistui kurssille yhdessä puoliverisen Konna-ruunansa kanssa. Maasta käsin kouluttaminen oli hänelle tuttua jo entuudestaan.

Pitkän hevostaustan omaavalla naisella on ollut useita herkkiä hevosia, jotka ovat hyötyneet maasta käsin kouluttamisesta, jota heppa-agilitykin on.

– On hevoselle palkitsevaa, että sen kanssa puuhailee muutakin kuin ratsastamista. Näin oppii myös korjaamaan omia virheitään hevosen kanssa, sillä eläin tulkitsee ihmistä herkästi. Konna on aika arka ja ujo hevonen, ja se on ollut minulla neljän vuoden ajan. Olemme edistyneet paljon sen säikkyyden kanssa, Nippala hymyilee.

Hevosta ei saa huolestuttaa

Kokonaan pakoreaktiota ei hevosista saa pois, sillä ne ovat saaliseläimiä ja valmiita pakenemaan tarpeen tullen.

Nippalakin korostaa sitä, miten tärkeää on aloittaa treenit hevosen kanssa varovasti. Eläin ei saa huolestua tekemisestä eikä pelätä sitä.

Myös Sanna Saanilahti tuli paikalle Tampereelta. Hänen hevosensa on kolmevuotias, joten ratsastusharjoitukset ovat vasta aluillaan.

– Etenkin tässä vaiheessa on hyvä vahvistaa suhdetta hevoseen maasta käsin tehtävillä harjoituksilla. Näin kehitämme sen uskallusta ja rohkeutta, ja ratsastamisen opetteleminenkin helpottuu, Saanilahti sanoo.

Eräs kurssin tavoitteista oli löytää keinot, joilla saadaan hevonen haluamaan yhteistyötä ihmisen kanssa. Harjoitteiden onnistumisesta päätellen tässä onnistuttiin.

Hienompien temppujen aika tulee sitten vähän pidemmän treenauksen jälkeen.

 

Oona Mäkinen opasti ponin ensin matalammen esteen yli, minkä jälkeen siirryttiin korkeampaan esteeseen.

Helmi Heikkilä oppi, miten hevosta opetetaan naksuttimen avulla menemään ”sillan” yli.

Heli Nippalan Konnaa jännitti mennä tunnelista, mutta se uskalsi lopulta saatuaan esimerkkiä toiselta hevoselta ja kun tunnelin kattoa purettiin hiukan.

Heli Nippalan Konna-niminen ruuna on 13-vuotias.

Oona Mäkinen sai vietyä ponin ongelmitta tunnelista.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?