Asutus: Pirkanmaan 1500-luvun kylätontit selvitettiin osana kokonaismaakuntakaavan valmistelua

 

Sydän-Hämeestä paikannettiin 41 kylää

Kartassa Pälkäneen ja Kangasalan selvityksessä paikannetut kylätontit on merkitty keltaisella, muun Pirkanmaan kylätontit punaisella ja Pirkanmaan maakuntamuseon Kylät 1566 -tietokantaan merkityt tontit vihreällä.
Karttalähde: Pirkanmaan liitto: Historiallisten kylätonttien sijainti
Pirkanmaan taajama-alueilla.

Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaankuntakaavan laadinta. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa valmistuttuaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat.

Maaseudun kulttuuriympäristöä tarkastellaan kaavan laatimista varten monissa erillisselvityksissä, joista yksi on äskettäin valmistunut Pirkanmaan 1500-luvun kylätonttien sijaintianalyysi.

Kylätontti tarkoittaa sitä aluetta, jolla talojen tontit rakennuksineen ovat sijainneet. Selvitys perustuu historiallisen karttamateriaaliin ja lähdekirjallisuuteen, ei arkeologisiin tutkimuksiin. Sen sijaan kylätonttiselvitys voi toimia jatkossa arkeologisten tutkimusten pohjamateriaalina.

Osa löydetyistä kylätonteista sijaitsee nykyisinkin asutulla alueella, ja niitä pidetään arkeologisina kulttuuriperintöalueina. Suojelluiksi muinaisjäännöksiksi katsotaan ainoastaan autioituneet tai rakentamattomat tontit tai niiden osat.

Etelä asuttu, pohjoinen autio

Selvitys kartoittaa kylätontit ajankohtana, joka osuu Suomen keskiajan ja uuden ajan taitteeseen.

Kangasalta paikannettiin yhteensä 28 kylätonttia ja Pälkäneeltä 13. Näistä Sahalahden, Kuhmalahden ja Luopioisten alueella sijaitsevat ovat yksittäisiä kyliä tai muutaman lähekkäin sijaitsevan kylän ryhmiä, mutta nykyisten kuntien keskustojen ympäristössä on isot kylien rykelmät.

Selvityksessä kylätontit on merkitty karttaan pistekohteina, joten todellinen kylätontin alue voi olla paljon laajempi.

Pirkanmaalla tiheimmät ja laajimmat kylien keskittymät ovat sijainneet alueen keski- ja eteläosissa. Suurin yhtenäinen asuttu alue on ollut Tampereen ympäristössä ulottuen nykyisen Nokian, Pirkkalan, Tampereen ja Kangasalan alueelle.

Toinen suuri ja melko yhtenäinen asutusalue ulottuu Vesilahdelta ja Lempäälästä Akaaseen ja Valkeakoskelle. Sastamalan seudulla sekä Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Ylöjärven rajalla on myös suuret tihentymät.

Maakunnan pohjoisosaa kohti mennessä kylätontit harvenevat niin, että Ikaalisten pohjoispuolella on paikannettu vain joitakuita yksittäisiä kyliä, Parkano–Ruovesi–Mänttä-Vilppula -akselin yläpuolella ei ole tehty yhtään paikannusta, ja Kylät 1566-tietokannassakin on sillä alueella vain jokunen harva merkintä.

 

Harjujen suojassa

Tonttimaat sijaitsivat tyypillisesti viljelyyn kelpaamattomilla paikoilla kuten rannoilla, moreenikumpareilla tai harjujen ja kallioiden kyljessä.

Pälkäneen ja Kangasalan kirkonkylät ovat tyypillisesti harjun reunaan ja rantojen tuntumaan muodostuneita asutuspaikkoja, jotka ovat jo keskiajalla kasvaneet kyläkeskuksiksi ja siis myös itsenäisten seurakuntien hallintopaikoiksi.

Viljelymaat haluttiin ymmärrettävästi säilyttää mahdollisimman ehjinä, mutta Pirkanmaa on monessa kohdassa rikkonaista vesistöjen, harjujen ja kallioisten mäkien takia, eikä suuria peltolakeuksia oli helposti syntynyt. Siksi asutuskin saattoi levitä yksittäisinä saarekkeina kauas varsinaisesta kylästä; toisaalta näitä erillään olevia yhden tai parin talon kyliä saattoi asutuksen laajetessa yhdistyä yhdeksi kyläkokonaisuudeksi.

Pirkanmaalta kartoitettiin yhteensä 803 kylää, joihin on luettu mukaan yksinäistalot. Pirkanmaan kylissä oli 1560-luvulla muutamia taloja, mutta suurimmissa saattoi olla parikymmentäkin.

Pirkanmaan maakuntamuseon Kylät 1566 -tietokannassa, jota on käytetty selvityksen tausta-aineistona, kylätontteja näkyy huomattavasti enemmän kuin nyt tehdyssä selvityksessä. Loppuraportin mukaan tietokantaan merkittyjen kylien sijainnin virhemarginaali voi olla jopa kaksi kilometriä, minkä vuoksi niitä kaikkia ei pystytty paikantamaan selvityksessä käytössä olleilla menetelmillä.

Kaiken kaikkiaan Suomessa oli 1560-luvulla noin 7500 kylää tai yksinäistaloa Karjalan kylät mukaan luettuina.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?