Jättirakeet paukuttivat maahan reikiä Laitikkalassa toukokuun lopun myrskyssä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan raepäiviä kertyi viime kesänä Suomessa ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 58 kappaletta. Vahinkoa aiheuttaneita raekuuroja esiintyi käytännössä lounaisrannikolta aina Käsivarren Lappiin asti. Vappuaaton ja lokakuun alun välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 461 kappaletta, kun kesällä 2013 tapauksia kertyi noin 235 ja toissa kesänä 291 kappaletta.
Kangasalan ja Pälkäneen alueiden raekausi painottui vahvasti touko-kesäkuuhun. Ilmatieteen laitoksen mukaan suurimmat rakeet satoivat maahan 19. toukokuuta.
– Tuolloin sekä Pälkäneellä että Kangasalan seudulla raekoko oli 3–4 senttimetrin luokkaa. Muut varmat havainnot Pälkäneen ja Kangasalan alueilta ovat 6. ja 21. kesäkuuta. Näistä raekuuroista ainakin ensimmäisen yhteydessä Pälkäneellä satoi 1,5–2 senttimetrin kokoisia rakeita, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen toteaa.
Isoja, halkaisijaltaan 1,5–2 senttimetrin kokoisia rakeita saatiin niskaan myös Kuhmalahdella 25. toukokuuta. Kuukautta myöhemmin eli 27. kesäkuuta Kuhmalahdella satoi pikkurakeita.
Vahinkoja aiheuttaneita raekuuroja sattui Sydän-Hämeen alueella ainakin yksi, kun Pälkäneen Laitikkalassa ihmeteltiin toukokuun puolessa välissä varsin paikallisesti myrskynnyttä raekuuroa, joka rei’itti mansikoiden lehdet ja taittoi vadelmien kukkavarret.
Laitikkalassa satoi kuuron aikana jättirakeita, joista suurimmat olivat varpaan kokoisia.
– Raekuuron vaikutukset näkyivät jonkin verran mansikoiden ja vadelmien aikaisissa lajikkeissa. Näiden sato tippui jonkin verran ja se ei ollut laadultaan ihan ykkösluokkaa. Myöhäisempiin lajikkeisiin raekuuro ei onneksi päässyt vaikuttamaan, Suttisen Marjatilan isäntä Simo Laakso kertoo.
Ennätyksellisiä jättirakeita
Ilmatieteen laitoksen tilastoihin kirjattiin myös epävirallinen ennätys, kun Suomussalmella ihmeteltiin pesäpallon kokoisia rakeita heinäkuun lopussa. Helena-rajuilman yhteydessä alas sataneet rakeet olivat halkaisijaltaan noin yhdeksän senttimetrin kokoisia. Tilastoissa, jotka yltävät 1930-luvulle, ei ole varmuudella havaittu aiemmin yli kahdeksan senttimetrin kokoisia rakeita.
Koko Suomessa suuria eli halkaisijaltaan yli kahden sentin kokoisia rakeita havaittiin 19.5.–27.8. välisenä aikana 28 eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin 15 päivänä.
Myös jättirakeita eli halkaisijaltaan viisi senttimetriä tai suurempia satoi kahtena eri päivänä ja tämän lisäksi neljän senttimetrin suuruisia rakeita tuli ainakin neljänä päivänä. Suurien rakeiden havaintoja kertyi 86 kappaletta.
– Varsin tapahtumarikas ja vilkas raekausi on takana. Kaikki kesäkuukaudet olivat vilkkaita eikä pitkiä rakeettomia jaksoja syntynyt lainkaan. Vaikka etenkin alkukesä oli sään osalta aikamoista vuoristorataa, tiesi se rakeille suotuisia olosuhteita. Viileinä jaksoina satoi paljon pikkurakeita ja helleilmassa rakeet sitten kasvoivat suuremmiksi nousuvirtausten voimistuessa, Tuovinen toteaa.
Viimeisimmät kommentit