Pohjavesien virtaamien selvittämiseksi mietityt kairaukset Pälkäneen keskusta-alueen liepeillä käynnistyivät alkuviikosta. Pälkäneen kunnan ja Pirkanmaan Ely-keskuksen yhteisiksi kaavailtu projekti viedään läpi näillä näkymin Ely-keskuksen hankkeena, kun osapuolet eivät löytäneet yhteistä säveltä tutkimusajankohdalle ja -paikoille.
Pälkäneellä olisi haluttu odottaa tutkimusten kanssa vuodenvaihteen yli, jotta tiedossa olisi ollut aluehallintoviraston antama päätös Tavasen tekopohjavesilaitoshankkeesta ja sen mahdolliset vaikutukset pohjavesien aluerajauksiin ja luokituksiin. Lisäksi kunnan suhtautumista nopeaan etenemiseen laimensi Ely-keskuksen ensimmäinen ehdotus tutkimuspaikoista, joista osai osui palvelemaan Tavasen tutkimustarpeita.
Ely-keskuksen kairauksia toteuttaa Destia.
Ely-keskuksessa ei jääty ihmettelemään kunnan kantaa, vaan asia päätettiin viedä eteenpäin, koska kairauksille oli järjestynyt jo rahoitus ministeriöltä. Valtion omistamille maille asennetaan viisi tilapäistä pohjavesien havainnointiputkea eri puolille Onkkaalaa. Yhden putkista on määrä jäädä sijoilleen pysyvästi.
Kunnanjohtaja Janita Koiviston mukaan Pälkänettä kairaukset ja yhteistyö kiinnostavat edelleen, jos paikoista ja ajankohdasta päästään yhteisymmärrykseen.
Kunnan näkemyksen mukaan putkia tarvittaisiin nykyistä enemmän ja nyt esitettyä laajemmalle alueelle, jotta pohjavesien virtausta pystyttäisiin seuraamaan kunnolla. Kunta katsoo myös, että tarkastelussa tulisi käyttää muitakin menetelmiä kuin havainnointiputkia. Ely-keskuksen mukaan kunta on omistamallaan maalla vapaa tekemään haluamiaan tutkimuksia omalla kustannuksellaan.
Minne menet, pohjavesi?
Tutkimuksilla on toivottu saatavan selvyyttä Syrjänharjun ja Kostianvirran välisen alueen pohjavedestä. Nykyisiin pohjatietoihin nojautuen pohjavesialueen rajausta loitonnettiin Kostianvirrasta kymmenisen vuotta sitten. Nyt Ely-keskus kuitenkin harkitsee muuttavansa pohjavesialueen rajausta ja luokitusta takaisin Kostianvirran suuntaan niin, että suuri osa kuntakeskuksesta sijoittuisi korkeimman eli ykkösluokan pohjavesialueen päälle. Tämä estäisi keskustan liepeillä monenlaista asumiseen ja yrittämiseen liittyvää toimintaa, kuten maalämpökaivojen asennukset ja huoltoasemien pyörittämisen alueella.
Pälkäneellä luokitus- ja rajausmuutokset on nähty suoraan Tavase-hankkeen osana; ensimmäisen luokan pohjavesialue edellyttää aina vedenottosuunnitelmia, eikä kunnalla itsellään tällaisia suunnitelmia ole. Ely-keskus on aiemmin ilmoittanut, että Tavase-hankkeella ei ole muutossuunnitelmien kanssa mitään tekemistä. Näkemyseroa aiheuttavat kuitenkin muutoshankkeen taustat: uusimmissa Tavasen suunnitelmissa on esitetty yhden imeytysalueen sijoittamista nykyisen pohjavesialueen ulkopuolelle, mutta aluerajauksen muutoksen jälkeen tämäkin sijaitsisi pohjavesialueella.
Näkemyseroon liittyen kunta ja Ely-keskus ovat vääntäneet jo jonkin aikaa peistä esimerkiksi Pälkäneen ympäristölautakunnan ja sittemmin valtuuston hyväksymästä kaavamuutoksesta, jolla Aapiskukon huoltoaseman jakelukenttä siirrettäisiin nykyisen pohjavesialuerajauksen ulkopuolelle. Ely-keskus valitti päätöksestä lopulta oikeuteen jätettyään sitä ennen asiasta oikaisukehotuksen.
Viimeisimmät kommentit