Sivistylautakunnan puheenjohtaja Mirva Kittilä (seisomassa) määritteli, että hallituksen opetuslupia koskevan lakiluonnoksen perusteella Pälkäneen lukion suhteen pelataan upporikasta ja rutiköyhää.
Pälkäneen lukion tulevaisuus on puhuttanut pitkään. Työtä oman lukion säilyttämiseksi ovat tehneet niin opettajien oma kuin kunnan asettama työryhmä, ja mahdollisuuksia on arvioitu puoleen ja toiseen.
Oman lisänsä keskusteluun ovat tuoneet koulun aiempi sisäilmaongelma ja toisaalta huoli riittävän laadukkaan perusopetuksen säilymisestä.
Nyt Suomen hallituksen toimet hämmentävät ennestään paikallista keitosta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön uusi esitysluonnos edellyttää, että kaikki Suomen lukiot, ammatillista perus- ja lisäkoulutusta tarjoavat oppilaitokset hakevat uudelleen opetuksen järjestämisluvan. Opetuslupien uusiminen on osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa.
Jos hallitus ehtii käsitellä ja hyväksyä ministeriön esityksen tämän vuoden puolella, opetuksen järjestämisluvat täytyy hakea vuoden 2015 elokuun loppuun mennessä. Eduskunnan tulisi hyväksyä oppilaitoslakeihin ja niiden rahoituslakeihin tehdyt muutokset vielä tämän vuoden aikana.
Pälkäneen kunnanvaltuusto hyväksyi viime viikon kokouksessaan lakiesitystä koskevan sivistyslautakunnan laatiman lausunnon, johon kunnalla on opetuksen järjestäjänä oikeus ja mahdollisuus. Asialla oli kiire, sillä kuntien lausunnot tarvitaan tämän kuun puoliväliin mennessä.
Valtuutetut kommentoivat jonkin verran hämmentyneinä sekavaa lakiesitystä, josta ei tarkasti selviä, onko siitä paikallisen lukion säilymiselle etua vai haittaa. Monien mielestä on vaara, että nopealla aikataululla valmisteltavasta laista syntyy toinen sote-sotku, joka kompastuu monimutkaisuuteensa ja pitkittyy epämääräiseen tulevaisuuteen.
Epäselvyys kummastuttaa
Pälkäneen kunnan opetuksen järjestämistä koskevassa lausunnossa todetaan, että hallituksen esitykset ja niihin sisältyvät perustelutekstit ovat keskenään ristiriitaisia.
Yhtäältä uudistuksen tavoitteena on tiivistää koulutuksen järjestäjäverkkoa ja luoda taloudellisesti tarpeeksi vahvoja koulutuksen järjestäjiä. Toisaalta korostetaan, että kaikilla nuorilla on oltava lähialueellaan mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen.
Hallituksen esitys ei kunnan lausunnon mukaan myöskään sisällä selkeitä näkemyksiä siitä, millä perustein uudet järjestämisluvat myönnetään. Siinä ei esimerkiksi oteta kantaa Pälkäneen kaltaiseen tilanteeseen, jossa perus- ja lukio-opetusta järjestetään keskinäisessä yhteistyössä.
– Perusopetuksen taso Pälkäneen yhteiskoulussa laskee, jos lukio loppuu, koska se johtaa automaattisesti henkilöstön vähentämiseen. Silloin päteviä opettajia poistuu myös perusopetuksesta, sivistystoimenjohtaja Mauri Nest muistutti.
Hän huomautti, että opetuslupien haetuttaminen on kova koulutuspoliittinen keino, jolla joka tapauksessa pyritään merkittäviin muutoksiin koulutuksen järjestäjäverkossa.
– Nyt laaditun lausunnon hyväksyminen ei tarkoita sitä, ettei Pälkäneen lukiolle etsittäisi yhteistyökumppaneita myös jatkossa, Nest tähdensi.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mirva Kittilä (kesk.) totesi, että lukion opetuslupa-asian kanssa pelataan ”upporikasta ja rutiköyhää”. Opetusministeriön koelaskelmien mukaan Pälkäneen lukion tuet voisivat sen avulla jopa nousta, sillä se voi kunnan ainoana lukiona saada niin sanottua saavutettavuuskorotusta.
– Toisaalta rahoitusmallissa on niin paljon erilaisia palikoita, jotka voivat kasvattaa tai vähentää valtionsuusuutta, että mistään ei voi olla varma, Kittilä sanoi.
Tero Ahlqvist (ps.) huomautti, että saavutettavuuskorotus voisi hyvinkin auttaa Pälkäneen lukiota jatkamaan itsenäisenä, mutta etu loppuu automaattisesti, jos kunta liitetään yhteen tai useampaan kuntaan, joissa myös on omat lukiot.
Viimeisimmät kommentit