Seurakuntavaalit: Pälkäneen kirkkovaltuusto uusiutui perusteellisesti, äänestysprosentti oli Pirkanmaan korkein

Yli puolet valituista on uusia

Pälkäneen kirkossa äänestyslippuja jonotettiin välillä jopa kolmessa jonossa. Arvi Tunkelo (edessä oikealla) tarkisti äänioikeuksia aakkosten loppupäästä.

Sunnuntaina käydyissä seurakuntavaaleissa Pälkäneelle valituista 19 valtuutetusta peräti 11 on uusia.

Pääosin vaihdos selittyy sillä, että nykyisistä valtuutetuista kahdeksan ei ollut enää ehdokkaina. Ehdolla olleista nykyisistä valtuutetuista putosi kolme: Tero Ahlqvist, Anna-Maria Fahlgren-Piekkari ja Esko Koskenvesa.

Pälkäneen valtuustoon valittiin 11 miestä ja 8 naista, joiden keski-ikä on 50 vuotta. Pälkäneen seurakuntalaisten valitsijayhdistys sai äänistä 68,4 ja heidän joukostaan löytyivät myös suurimmat ääniharavat. Juhani Järvinen oli jälleen koko seurakunnan äänikuningas 99 äänellä, mutta lähelle häntä kiri Kirsi Urkko, joka nappasi 92 ääntä. Rainer Zeitlin oli kolmas 86 äänellä.

Lähimmäisen asialla -valitsijayhdistykselle jäi siis äänistä 31,6 prosenttia. Ehdokkaiden joukossa ei ollut yhtään muista erottuvaa ääniharavaa. Suurimman äänimäärän kalastivat Eliisa Lahtinen ja Esko Peltonen, jotka saivat molemmat 48 ääntä, mutta Asko Valkama jäi heistä vain yhden äänen päähän. Muidenkin läpimenneiden äänimäärät jakautuivat tasaisesti.

Virallinen vaalitulos vahvistetaan keskiviikkona 12.11.

 

 

Äänestysinto kasvoi

Eila ja Tuomo Tiililä ovat äänestäneet jokaisissa seurakuntavaaleissa siitä asti, kun niitä vuonna 1970 alettiin järjestää.
– Totta kai äänestän aina, olen ollut itse aikanani vaalilautakunnassakin, Tuomo Tiililä sanoi.
Hän mietti tällä kertaa ehdokastaan viime metreille asti, vaimo taas oli tehnyt oman valintansa jo monta päivää sitten.
– Ei loppujen lopuksi ollut vaikea päättää, ketä äänestää, Eila Tiililä totesi.

Pälkäneen äänestysprosentti 28,4 oli Pirkanmaan korkein. Nousua oli viime vaaleista puoli prosenttia ja valtakunnan taso ylittyi huimasti.  Valtakunnallinen äänestysprosentti tipahti edellisten vaalien 17,1:stä 15,5:een.

Pälkäneellä äänestysprosentti oli nyt 28,4, kun se neljän vuoden takaisissa vaaleissa oli 27,9.  Kangasala, joka viime vaaleissa jäi valtakunnallisen tason alle, paransi tulostaan yli kaksi prosenttia. Naapurukset uivat siis valtavirtaa vastaan: äänestysinto kasvoi.

Vanhan Pälkäneen äänestysprosentti oli ennen seurakuntaliitosta yli 30 mutta putosi ensimmäisissä liitosvaaleissa selvästi. Nyt ollaan taas kipuamassa kohti entistä tahoa.

– Pälkäneellä ollaan aika kirkollisia. Seurakunta on yksi osa pälkäneläistä identiteettiä. Täällä ei myöskään juuri näy kirkkovihamielisyyttä, vaan seurakuntaan suhtaudutaan ylipäätään myönteisesti, kirkkoherra Jari Kemppainen toteaa.

Hän arvelee, että köyhyys ja pienuus on voinut olla voimavara eikä vain haitta – yhteisöllisyys tiivistyy ja seurakuntalaiset tuntevat olevansa tarpeellisia, kun kaikkea ei saa valmiina.

 

Ensikertalaiset yllättivät

Yllättävintä Pälkäneen vaalituloksessa on alle 18-vuotiaiden äänestysinto. Ensikertalaisista, 16­–17 -vuotiaista nuorista, äänesti peräti 19,9 prosenttia. Kangasalla

Ensikertalainen äänestäjä Maria Sihvola tuli paikalle kyynärsauvojen avulla, mutta ei edes harkinnut kotiin jäämistä kipeästä jalasta huolimatta.
– Haluan ilman muuta vaikuttaa oman seurakunnan asioihin. Oli aika helppoa löytää ehdokas – äänestän nuorta, kun olen itsekin nuori, kertoi.

vastaava prosenttiluku oli 6,4 ja koko valtakunnassa 8,4.

Nuorten kiinnostus vaaleihin yllätti kirkkoherrankin.

– En osaa tarkkaa sanoa, mikä tähän johti. Siinä olisi jo tutkimuksen paikka. Yksi tekijä varmaan oli, että meillä oli tarjota hyvin nuoria ehdokkaita, lähes nuorimpien äänestäjien ikätovereita, Kemppainen pohtii.

Hän sanoo, että tulevien päättäjien haasteena on nyt antaa nuorille vastuuta päätöksenteossa ja ehkä myös miettiä uudelleen nuorisotyön sisältöjä. Jos nuoret ovat kiinnostuneita seurakunnasta, heille pitäisi ehkä avata lisää mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa siinä mieleisellään tavalla.

 

Kappelin edustus vähenee

Luopioisten ehdokaslistalta meni läpi yksi ehdokas vähemmän kuin viime vaaleissa. Kappeliseurakunnasta tulee uuteen kirkkovaltuustoon kuusi, kun edellisissä vaaleissa valittiin seitsemän. Suunta oli laskeva jo edellisissä vaaleissa.

– Suhteessa väkilukuun kappeliseurakunnalla on ollut tähän saakka yliedustus. Nyt äänestäminen on enemmän suhteessa asukaslukuun, Jari Kemppainen huomautti.

Hän näkee tilanteeseen kaksi selvää syytä. Ensinnäkään kaikille enää ei ole niin tarkkaa, kummasta päästä seurakuntaa ehdokas tulee, koska jako kappelin ja emäseurakunnan asioihin on lieventynyt. Seurakunnan asioita tarkastellaan kokonaisuutena nykyisin enemmän kuin liitoksen alkuvuosina.

Toiseksi Luopioisten päässä väkiluku laskee, joten äänestäjiä yksinkertaisesti on vähemmän.

– Viime vuosina Luopioisten puolelle on tehty suurimmat satsaukset. On haluttu osoittaa, että kappelista välitetään eikä missään tapauksessa haluta heikentää sitä, Kemppainen sanoo.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?