Kaarisilta juurille -teos valottaa sadan vuoden takaista elämää Kangasalan kirkonkylässä


Kunnianosoitus menneille sukupolville

Ida ja Juho Niemi.

Aluksi oli järjettömän suuri määrä dokumenttiaineistoa. Kirjoituksia, muistiinpanoja, vanhoja valokuvia Kangasalan kirkonkylästä, Ruoka- ja sekatavarakaupan kuitteja, reseptejä, lehtiartikkeleita ja paljon muuta.

Kesti kauan, ennen kuin materiaali löysi lopullisen muotonsa. Siis muotonsa kirjaksi, joka kuvaa kattavasti mutta tiiviisti kangasalalaisten Ida ja Juho Niemen elämää sekä aikaa Kangasalan kirkonkylässä 1900-luvun alussa.

Kirjan Kaarisilta juurille toimittaneen Marja-Liisa Hännisen mukaan teos on kunnianosoitus menneille sukupolville, heidän uutteruudelleen, arvoilleen ja perinteilleen.

– Elämä 1900-luvun alussa oli tyystin erilaista kuin nykyään. Jumala, koti ja isänmaa olivat tärkeitä. Elämämme, kuten myös Kangasalan kirkonkylä, on kovasti muuttunut noista ajoista.

Lyhyiden lukujen, ilmavan taiton ja runsaan kuvamateriaalin vuoksi teos on varsin helppolukuinen.

– Kiitos taitosta kuuluu tyttärelleni Emilialle, Hänninen toteaa.

 

Kauppa, leipomo ja majatalo

Hännisen isovanhempien, Ida ja Juho Niemen perheen elämän, työn ja arjen kuvauksen rinnalla teoksessa kulkee historiallinen ulottuvuus. Kirjassa muun muassa kerrotaan 1918 vuoden kapinaa seuranneesta torpparilaista ja sen seurauksista Kangasalla. Löytyypä teoksesta myös mielenkiintoinen tarina siitä, miten Kangasalan kirkontornin kukkoon tuli reikä kansalaissodan aikana.

Ajankuvallisen ulottuvuuden ohella Hänninen halusi teoksella avata laajemmin isoisänsä persoonaa.

– Juho muistetaan usein vain teurastajana, vaikka hän oli paljon muutakin. Hän oli taitava puuseppä, osti- ja myi karjaa, minkä lisäksi hänellä oli kotinsa yhteydessä entisessä kunnantuvassa Ruoka- ja sekatavarakauppa sekä leipomo. Lisäksi hän vastasi Kangasalan majatalon toiminnasta kolmen vuoden ajan.

Teos sisältää  dokumenttiaineistoa kaupassa  myytävistä tuotteista ja leivonnaisten hinnoista sekä kauppaan hankituista suurista ostomääristä. Joitakin reseptejäkin on, esimerkiksi mämmiresepti ja Lepokodin mamman piparkakut. Myös majatalon kyyditsemisvelvollisuudesta löytyy tietoa.

Kirjassa kerrotaan juhlapyhien viettotavoista, kangasalalaisista murresanoista, pukeutumisesta ja lasten leikeistä piirretään teoksessa tarkkaa ja yksityiskohtaista kuvaa.

– Mainittakoon, että 1910-luvulla vain muutamilla kangasalalaisilla oli puhelin. Heidän nimensä ja puhelinnumeronsa löytyvät teoksesta, Hänninen kertoo.

Marja-Liisa Hännisen (oikealla) lisäksi teosta tekemässä ovat olleet Emilia Hänninen (edessä), Sirkka Yrjölä ja Matti Keitu.

Finnen kanssa koulussa

Juhlapyhien viettotavoista, kangasalalaisesta puheenparresta murresanoineen, pukeutumisesta ja lasten leikeistä piirretään teoksessa tarkkaa ja yksityiskohtaista kuvaa.

– Mainittakoon, että 1910-luvulla vain muutamalla kangasalalaisella oli puhelin. Heidän nimensä ja puhelinnumeronsa löytyvät teoksesta, Hänninen kertoo.

Kirja kertoo myös koulunkäynnistä 1800-luvun lopulla.

– Juho kävi aluksi pikkulasten koulua eli Maijakaisan koulua, joksi sitä sanottiin opettajansa nimen mukaan. Opetus oli  erikoista, hän sai lapset oppimaan hyvin kymmenessä viikossa.  Lukutaitoisena ja kristinopintaitoisena pääsi vasta kansakouluun. Vuotta ylemmällä luokalla kuin Juho, samaa koulua kävi myös Jalmari Finne. Juhon aapisesta vuodelta 1882 on otteita kirjasta.

 

Teosta Kaarisilta juurille voi hankkia Marja-Liisa Hänniseltä ja Kangasalan kirjakaupasta.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?