Valtuusto: Koulut, kirjastot ja terveysasemat saivat ainakin jatkoaikaa

Ei, ei ja vielä kerran ei

Kangasalan valtuusto kirjoitti ensi vuoden talousarviokirjan mieleisekseen maanantaina. Esillä olleet koulu-, kirjasto- ja terveysasemalakkautukset kariutuivat kuusituntisen kokouksen päätteeksi, mikä sai kunnanjohtaja Oskari Auvisen mietteliääksi. Tarkoin kasaan harsitun, kunnianhimoisesti myös vuosille 2016–17 luonnostellun paketin oli määrä kääntää kunnan talous plussalle vuonna 2017, mutta nyt voitollista tulosta on haettava toisin keinoin.

Kokonaisuus alkoi purkautua Kuhmalahden terveysaseman käsittelyn kohdalla, kun kokoomuksen Mika Ollila päätyi esittämään lakkautuksen tekemättä jättämistä ja vaihtoehtoisten toimintamallien etsimistä. Esitys sai taakseen äänestyksessä 44 valtuutettua. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Heikki Lyytisen (kok) takana seisoi neljä muuta valtuutettua, kaksi äänesti tyhjää.

Suoraman kirjaston säilyttämistä toivoneet kuntalaiset olivat ottamassa valtuutettuja vastaan. Maanantain kokous keräsi ymmärrettävästi muutenkin poikkeuksellisen paljon yleisöä.

Lahdenkulman koulun kohtaloon palataan kouluverkkosuunnitelman valmistuttua alkuvuodesta, ja samaan asiakirjaan kytkettiin myös Suoraman kirjaston jatkopäätös. Lahdenkulman koululle sen ansaitsemaa vaikutusten arviointia peräänkuuluttaneen Jari Leinon (ps) esitys sai taakseen 41 valtuutettua peräti kuuden äänestäessä tyhjää. Myös Pekka Lahden (sd) toivoma Suoraman kirjaston lisäaika sai taakseen 41 valtuutetun tuen, kun 10 luottamushenkilöä pitäytyi hallituksen näkökannassa. Kirjastoverkon tiivistämisen pois jättäminen suunnitelmista rauhoitti myös sahalahtelaisten mieliä, varsinkin kun puheenjohtaja Raimo Kouhia (sd) muistutteli nyt käsiteltävän vain vuoden 2015 asioita.

Myös Timo Keskisen (kd) esitys opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun avustuksen hakemisesta sulatti valtuutettujen sydämet, ja vain neljä valtuutettua vastusti esitystä. Avustuksen vastaanottamisesta on määrä päättää erikseen, kun ensi vuoden oppilasmäärät ovat tiedossa alkuvuodesta.

Anne-Mari Thomassenin (sd) esitys 10 000 euron avustuksesta Kangasalan työttömät ry:lle hyväksyttiin suuremmitta mukinoitta. Se katsottiin luonnollisena osana kunnan rahallisesti kasvavia satsauksia työllisyyden ja työttömyyden hoitoon.

 

Ristiriitaisia tavoitteita

Valtuuston tekemät muutokset eivät sinänsä mullistaneet ensi vuoden harmaita talouslukuja; ensi vuosi oli päätymässä miinukselle jo ennen valtuustokäsittelyäkin. Muutosten myötä ensi vuoden arvioidaan painuvan pakkaselle vajaan viiden miljoonan euron verran. Suunnitelmavuosille 2016 ja 2017 ennakoitiin uusien tietojen valossa kertyvän noin 2,5 miljoonan euron ja runsaan yhden miljoonan euron tappiot, joskin joidenkin lukujen tarkkuuden osalta ilmassa leijui epätietoisuutta.

Kunnanjohtaja Auvinen toivoi, että syntyvää vajetta katettaisiin verotuloilla ja ehdotti tuloveroprosentin korotusta suoraan 21,25:een. Kunnanhallituksessa ja sen vanavedessä valtuustossa katsottiin kuitenkin paremmaksi kattaa vajausta noin puolen miljoonan euron lainalla ja tyytyä nostamaan veroprosentti tasan 21:een.

Opetusryhmäkokojen pienentämisavustuksen hakupäätöksen myötä kunnanjohtaja ennakoi säästöjen kuivumista opetuspuolelta ja samalla henkilöstökuluista. Auvinen arvioi, että lasketun 53 viran karsimisen sijaan olisi realistista saada kunnasta vähennettyä 42 työpaikkaa vuoden 2017 loppuun mennessä. Kunnanhallitus päätyi 58:een, joskin avoimeksi jäi, mistä työpaikat nipistetään.

 

Moni kaatui matkalla

Lisäksi valtuuston budjettimatkan varrella kaatui monia avauksia. Jani Viinikainen (sin) halusi leikata Kangasala-talon 480 000 euron avustuksesta 50 000 euroa omaishoidon tukeen, mutta puheenjohtaja Kouhia torppasi väärässä kohdassa tehdyn esityksen.

Simo Arra (kesk) halusi kunnan omistaman Kangasalan kiinteistöpalvelun tilittävän osinkoa kunnalle enemmän kuin talousarviokirjassa oli esitetty, mutta ehdotus ei mennyt läpi. Samoin Arra olisi karsinut rahoja muun muassa ystävyyskuntatoiminnasta ja luottamushenkilöiden palkoista, mutta vahva enemmistö oli tätä vastaan.

Jorma Mäntylä (vas) puolestaan esitti Rekola-kotoon liittyvien suunnitelmien, eli lakkauttamisen ja tehostetulla palveluasumisella korvaamisen, kuoppaamista. Näkemykselle ei löytynyt kuitenkaan tukea äänestyksessä.

Seppo Talli (vas) veti pois oman esityksensä viikonloppupäivystyksen Kangasalla järjestämisestä perussuomalaisten Jari Leinon todettua joutuvansa jättämään ”sinänsä helkkarin hyvän” esityksen kannattamisen sikseen, koska se kasvattaisi kunnan menoja.

– Voin palata budjettikirjaan, jos muut ovat valmiita tekemään samoin, Talli murahti ja myöhemmin pahoitteli valtuuston ja hallituksen linjattomuutta Auviselle, Saariselle ja linjansa pitäneille hallituksen jäsenille.

Kunnanhallituksesta luonnollisesti pääosin puolustettiin viikonloppupäivystyksen Valkeakoskella pitämistä – kuten myös Kuhmalahden terveysaseman lakkauttamista – koko kunnan tulevaisuuden edun nimissä.

– Etäisyyksien kasvu ei vaaranna terveyttämme, vaan ammattitaitoisen henkilökunnan puute, tuki Anne-Mari Thomassen (sd).

Myös Teija Kulmala (kok) ilmoitti puolustavansa kunnanhallituksen kokonaisnäkemystä.

– Oletko sinä Teija Valkeakosken aluesairaalan johtava ylilääkäri? kysyi häneltä Tony Lähde (vihr).

 

Messiaan rooli tarjolla

Uusia virkoja Kangasalle perustetaan ensi vuonna nihkeästi. Keskustelun perusteella suurimmat odotukset on lastattu uuden elinkeinoasiamiehen pestille, sillä hänen pitäisi olla avainasemassa muutettaessa kunnan profiilia asumisesta työntekoon. Työpaikkaomavaraisuutta halutaan nostaa eri konsteilla, ja uusia kunnan kannalta tärkeitä alueita halutaan saada alulle Tarastenjärven, Lentolan ja Lamminrahkan alueilla sekä Saarenmaantien suunnalla.

– Elinkeinoasiamiehen työ on kovaa jalkatyötä, jota Valkeakoskella ja Vammalassa tekee kahdeksan miestä. Meillä on nyt siihen hommaan yksi Lasse, kunnanjohtaja Auvinen vertasi.

Tony Lähde (vihr) esitti Jani Viinikaisen (sin) kannattamana elinkeinoasiamiehen viran perustamisen siirtämistä tuonnemmas, mutta kaikkiaan vain seitsemän valtuutettua tuki ehdotusta.

Lähde näki myös muihin virkoihin olevan asetettuna epärealistisia odotuksia – ja ennaltaehkäisevän toiminnan jäävän nyt puheen tasolle.

– Ei se oikein näy. Esimerkiksi Kaivannon sairaalasta laitetaan pois 60 työntekijää, ja palkkaamme tilalle yhden psykiatrisen sairaanhoitajan. Ennaltaehkäisyssä voitaisiin kuitenkin oikeilla ratkaisuilla säästää niin paljon, ettemme joutuisi miettimään säästämistä esimerkiksi kouluverkosta.

 

Kuhmalahden terveysaseman lakkauttamisen sijaan ”vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimistä” painottava Mika Ollilan (kok) esitys sai valtuustolta hyväksynnän – joskin äänestyksen jälkeen.

 

Nostakaa sitä *&# %

21 ei riitä, ja kunnanjohtaja muistuttaa, että valtuuston päätösten myötä syntyvää vajetta tulisi paikata velan sijaan tuloilla. Kunnanhallitukselle ja valtuustolle 21 lopulta riittää, jos otetaan vain vähän lisää lainaa.

Vaan miksi sitä tuloveroprosenttia ei voi saman tien nostaa 22:een? Näin ei tarvitsisi tuskailla aina vähä kerrallaan eteenpäin, kuten kylmään järveen uimaan menossa, vaan leiskauttaa kerralla. Sinne 22:een se joudutaan kuitenkin nostamaan kaikissa kunnissa ennemmin tai myöhemmin, ellei valtio tule omissa ratkaisuissaan järkiinsä – ja siitä ei valitettavasti ole mitään ennusmerkkejä. Yhtä hyvin Kangasalla tai Pälkäneellä voitaisiin olla pioneereja asiassa ja loikata rohkeasti eteenpäin, kyllä ne muut seuraavat.

Itseironisella markkinoinnilla, ”Kyllä meillä rokotetaan – Kangasala”, asetelma käännettäisiin melkein voitoksi. Samalla ratkaisu antaisi pienen pelivaran yhteistuumin suunniteltuun ja laskettuun toiminnan kehittämiseen kunnassa. Tällöin esimerkiksi kouluverkkoselvitystä voitaisiin odottaa kolme kuukautta ennen kuin tehdään ennakoivia päätöksiä koulujen lakkauttamisista tai perustamisista.

Pakko voi olla oiva motivaattori. Luoviin ratkaisuihin se ei kuitenkaan aina johda.

SHL / Jani Oksanen

Kommentit (2)

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?