Tekonurmi kokosi väen yhteen

Kangasalla ei vain ole perinteitä nopeasta liikuntapaikkarakentamisesta, nyökyteltiin Kangasala-talossa pidetyssä tekonurmiseminaarissa. Niin uimahalli kuin jäähallikin ovat vaatineet toteutuakseen oman aikansa, mutta jalkapalloväki vaikuttaa kyllästyneen pitkään suunnitellun tekonurmikentän odottamiseen. FC KaVo:n Jussi Jokilammen mukaan tekonurmea on suunniteltu jo toistakymmentä vuotta, mutta kunnan lähivuosien suunnitelmiin kentän rakentaminen ei kuulu.

Asian vauhdittamiseksi Kangasala-talolla järjestettiin tekonurmiseminaari, jossa oli edustettuna jalkapalloväen lisäksi Suomen Palloliitto ja tekonurmen viitisen vuotta sitten rakennuttanut Sastamalan kaupunki.

Palloliiton Tampereen piirin puheenjohtaja Jarmo Tuomiranta oli kertomassa taustoja tekonurmihankkeista, ja Sastamalan edustajat kertoivat omasta, Kangasalaan verrattuna tyystin eri tavalla toteutuneesta tekonurmiprojektistaan. Oman säväyksensä keskusteluun toi se, että niin Tuomiranta kuin Sastamalan entinen liikuntasihteeri Veli-Matti Tapiokin ovat entisiä kangasalalaisia – Tapio jopa entisiä KaVo:n pelaajia.

– Sastamalassa ei ollut missään vaiheessa esillä sellaista vaihtoehtoa, että joku muu kuin kunta on toteuttajana, hän kertoi.

Sastamala käytti tekonurmikentän rakentamiseen vajaa 200 000 euroa. Kaupunginpuutarhuri Reijo Saari esitteli seikkaperäisesti rakentamisprojektin etenemisen käytännössä. Urakka valmistui kahdessa viikossa.

 

Pohjat kuntoont

Kuten oli tarkoituskin, Tuomirannan ja Tapion puheet avasivat niin jalkapalloväelle kuin paikalla olleille päättäjillekin monia käytännön asioita tekonurmikentän toteuttamisesta. Täysimittaisen – kooltaan vähintään sata metriä kertaa 60 metriä – kentän rakentaminen maksaa keskimäärin 200–450 000 euroa riippuen pohjatöiden tarpeesta. Riittävän suuri kenttä antaa mahdollisuuden useille samanaikaisille käyttäjäryhmille, ja rajojen ompelu kenttään säästää myöhemmin kenttämiehen merkitsemistöiltä. Käyttökustannusten on laskettu jäävän parhaimmillaan niinkin matalaksi kuin noin 3000 euroon vuodessa. Sastamalassa kentänhoitokulujen on jopa huomattu kokonaisuudessaan laskeneen.

FC KaVon ja FC Kangasalan nokkamiehet innostuivat silminnähden vieraiden pohjustuksesta, eikä ihme. Seuroilla on jalkeilla kuutisenkymmentä eri joukkuetta ja noin 700 kesäharrastajaa; FC Kangasala on nykyisin laajan Tampereen piirin jäsenmäärältään viidenneksi suurin ja KaVo 11. suurin seura.

– FC Kangasala täyttäisi yksin ison liikuntahallin, jos sellainen olisi mahdollista, Grönholm huomautti.

Kenttiä on mahdollista rakentaa myös lämmitettävänä, mikä lisää käyttökauden pituutta mutta myös nostaa kustannuksia sekä rakentamisessa että lämmityksen kautta. Esimerkiksi Pikkolassa jäähallin hukkalämmön hyödyntäminen voisi kuitenkin olla mahdollista.

Juuri Pikkolaan tekonurmen ilmoitti mieluiten haluavansa Mika Ollila, joka avoimen keskustelun aikana käytti puheenvuoron muistuttaakseen pitkälle jäähylle istutetusta Pikkolan urheilupuistosta.

– Olisin nähnyt sen kaavaillun yksityisen liikuntahallin tässä yhteydessä erittäin tärkeänä. Mielestäni meidän pitäisi jatkaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, hän tuumasi ja toivoi kunnan joustavan reunaehdoissaan hankkeen etenemisen vauhdittamiseksi.

Kunnan näkökulmasta tilaisuudessa puhunut valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia myönsi, että poukkoilevasta kehittämisestä ja päätöksenteosta on puuttunut pitkäjänteisyys.

– Tekonurmen lisäksi tenniskentät ja kaukalon sisältävälle Pikkolan liikuntapuistolle oli jo 1,9 miljoonan euron kustannusarvio ja avustus tulossa. Liikuntahallikin oli suunnitelmissa, hän muisteli.

 

Mitä, minne, milloin?

Jalkapalloväki näki pikaisen äänestyksen perusteella tekonurmen parhaaksi sijoituspaikaksi Suoraman hiekkakentän, jossa pohja olisi Pikkolan tavoin valmiina ja vieressä niin nurmikenttä kuin pukukopitkin. Tälle vaihtoehdolle on jo tehty karkea kustannusarviokin, 450 000 euroa.

– Kunhan tehtäisiin päätös ja kenttä johonkin saataisiin, KaVon Jokilampi tyytyi toivomaan.

FC Kangasalan Grönholm heitti myös palloa kunnan suuntaan. Jos Pikkolan liikuntapuiston eteenpäin viemiselle löytyy kunnasta tahtoa, hän uskoi yksityisiä tahoja ja seuroja lähtevän varmasti mukaan projektiin. Suoramalle kenttä voitaisiin saada Grönholmin mukaan melko nopealla aikataululla ja kohtuuhintaan. Varjopuolena olisi kuitenkin luistelukenttien siirtäminen muualle.

Valtuuston puheenjohtaja Kouhia kävi taustoittavasti läpi kunnan satsauksia liikuntapuolelle viime vuosina. Hän laski nykyisten liikuntapaikkojen kohentamiseen käytetyn vuosina 2009–14 reilun miljoonan ja tilapalvelun investoineen erilaisiin liikuntapuolen hankkeisiin – kuten Pikkolan urheilutalo, Sariolan koulun sali ja Kirkkoharjun koulun piha-alue – viitisentoista miljoonaa euroa.

– Halusta ei ole pulaa vaan rahasta, vahvisti kunnanjohtaja Oskari Auvinen.

Mika Ollila arvelikin, että pelkillä kunnan rahoilla tekonurmihanke ei tule koskaan toteutumaan.

Jokilampea ja Grönholmia hyvästä avauksesta kiitellyt Auvinen ei kuitenkaan lyönyt ovea täysin kiinni.

– Ymmärrän hyvin terveysliikunnan merkityksen ja se on kunnankin intresseissä. Istutaan yhdessä pöydän ääreen ja mietitään, voisiko jokin yhteistyökuvio olla mahdollinen, hän lupasi.

Kangasala-talossa pidetty tekonurmiseminaari oli talon ensimmäinen ilmainen yleisötapahtuma ja yksi monista ”koetapahtumista”, joilla valmistaudutaan talon käyttöönottoon. Paikalle oli kutsuttu myös kansanedustaja Arto Satonen, mutta hän ei päässyt paikalle.

Tekonurmikentät

- kestävät käyttöä 50–60 tuntia viikossa eli kaksikin kertaa enemmän kuin luonnonnurmi

- osarahoitukseen mahdollista saada valtionapua (esimerkiksi Valkeakoski 140 000 euroa vuonna 2014) tai Palloliiton kautta UEFA hat Trick -avustusta (noin 15–40 000 euroa)

- sijoituspaikassa tulisi huomioida mm. sosiaali- ja pysäköintitilat, katsomorakenteet, valaistus, koulu- ja päiväkotikäyttö

- Suomessa tämän vuoden lopussa 302 kenttää

- 70 % kentistä kunnan omistamia, 30 % seurojen ja/tai osakeyhtiön

Yksi asia maaliin kerrallaan

Tekonurmikenttä puolustaa paikkaansa, kun Kangasalla mietitään liikunnan lisäämistä ja välillisesti kaikkien paikallisten seurojen toimintaolosuhteiden petraamista. Palloliiton Jarmo Tuomiranta on oikeilla jäljillä miettiessään, mikä merkitys jo terveydenhuollonkin näkökulmasta on lasten liikkumaan opettamisella – jossa osansa on puolestaan harrastuspaikkojen houkuttelevuudella.

Tarkan euron aikana poikkeuksellisen paljon on kiinni kuitenkin kunnasta, joka lopulta määrittelee reunaehdot hankkeille, vaikkei projektia suuremmin rahoittaisikaan.

Ja juuri siksi en kaipaa tekonurmikenttää Suoramalle, jonka nykyiset luistelukentät joutuisivat väistymään sen tieltä.

Seurat ja erityisesti kunta, hoitakaa yhteistuumin se Pikkolan liikuntapuisto maaliin asti. Suunnitelma on hyvä ja jo moneen kertaan tarkasteltu, ja nyt näyttää selvältä, ettei terveyskeskustakaan alueelle siirretä. Kuntoilijat ovat turhaan odottaneet jo vuositolkulla, minne lukion tieltä poistetut luistelupaikat ja tenniskentät perustetaan uudelleen.

En jaksa uskoa, että Suoramalta poistuville luistelukentille ja -kaukalolle löytyisi uutta paikkaa yhtään nopeammin.

SHL Jani Oksanen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?