Yllättävät nimet kiinnostivat netissä

shl.fi -sivuston haetuimmat asiasanat vuonna 2014 olivat sinilevä, Janita Koivisto ja Kangasala-talo.

Henkilöistä Pälkäneen uuden kunnanjohtaja Janita Koiviston jälkeen eniten kiinnostivat rasistisella kirjoituksellaan pahennusta herättänyt Jani Luukkonen, edesmennyt Olavi Sallinen, Osuuspankin toimitusjohtajan tehtävät jättänyt Jari Linjala ja eläinlääkäri Ville Suutari.

Myös Sydän-Hämeestä lähtöisin olevista Katariina Heikkilästä ja Hanna Seppälästä luettiin runsaasti Sydän-Hämeen Lehden nettisivuilta.

 

 

Haetuimmat asiasanat 2014

1. Sinilevä. Vaikka kesä oli heinäkuusta alkaen helteinen, levät kiusasivat tavallista vähemmän ja myöhempään.

2. Janita Koivisto. Pälkäneen hallintojohtaja valittiin uudeksi kunnanjohtajaksi.

3. Kangasala-talo. Vuoden haetuin asia, sillä tietoa etsittiin myös kulttuuritalon eri muodoilla ja yhdistelmillä.

4. Tavase. Tekopohjavesilaitoksen lupapäätöstä odotetaan vuodenvaihteen jälkeen. Kriittiset Natura-lausunnot muuttivat suunnitelmia viime hetkellä.

5. Laitikkalan koulu. Lakkautettu kyläkoulu myytiin Hämeen partiosäätiölle. Uusi omistaja remontoi talosta partiolaisten leiri- ja retkikeskuksen.

6. Jani Luukkonen. Rautajärveläinen perussuomalaisten kunnanvaltuutettu julkaisi facebook-sivuillaan lapsipornotuomion saaneen aitoolaismiehen nimen sekä rasistisen kirjoituksen.

7. Olavi Sallinen. Liikennehistorian vaalija ja Automuseon perustaja menehtyi elokuussa.

8. Aitoon Kirkastusjuhlat. Suomen vanhimmat festarit ovat Aitoon kylän ja palokunnan voimannäyte.

9. Teemu Valtonen. Yöllisessä kahakassa kahta henkilöä kirveellä mätkinyt yrittäjä tuomittiin käräjäoikeudessa.

10. Jari Linjala. Kangasalan Seudun Osuuspankin väistynyt toimitusjohtaja ehti johtaa pankkia vajaat neljä vuotta.

11. Kummeli V arvostelu. Kangasalta lähtöisin olevan viihderyhmän viides elokuva sai ensi-iltansa helmikuussa.

12. Ville Suutari. Pidetty pälkäneläiseläinlääkäri on muun muassa Vuoden Pälkäneläinen -äänestysten kestosuosikkeja.

13. Katariina Heikkilä. Laitikkalasta lähtöisin oleva laulaja eteni kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun välieriin.

14. Sappeen kesäteatteri. Kesän 2014 tähtenä oli itseään esittänyt Jorma Kääriäinen.

15. Hanna Sky. Sahalahdelta lähtöisin oleva Hanna Seppälä eteni Uuden musiikin kilpailun finaaliin.

 

 

Martti Soininen: Milloin vihdoin tajuamme puhtaiden vesien arvon?

Levä kukki myöhään

shl.fi -sivuston haetuin asiasana vuonna 2014 oli sinilevä. Levätietoa etsittiin etenkin kesän lomaviikkoina, kun helteisillä rannoilla huolestuttiin veden laadusta.

– Eihän leväkesä edes ollut paha. Monena vuonna on ollut sellaisia lauttoja, ettei uimaan ole iljennyt mennä, mutta tänä kesänä vesi oli omituisen kirkasta, Mallasveden äärellä asustava ja sen saaressa vapaa-aikaa viettävä Martti Soininen sanoo.

Mallasveden ja Pälkäneveden sinileväkukinnot ilmaantuivat myös tavallista myöhemmin, kun lomakausi oli jo ohi.

 

Mallasvesi nuhraantunut

Pälkäneläinen Martti Soininen on seurannut huolestuneena Mallasveden nuhraantumista.

– Aikanaan pohjan näki vielä 4–5 metrin syvyisessä vedessä. Ei vesi ole enää lähellekään niin kirkasta kuin aikanaan. Myös laatuluokitus on laskenut erinomaisesta hyvään.

Soininen toivoo, että Pälkäneen uusi jätevedenpuhdistamo toimii, ja kunnan päästöt Mallasveteen vähenevät.

– Vanhan puhdistamon laskemat rojut pysyvät kuitenkin vielä kauan purkuputken päässä.

Soinisen mukaan sontaa on metritolkulla.

– Muualla järven pohjassa voi olla muutama sentti lehdistä ja muusta muodostunutta mujua. Mutta puhdistamon purkuputken päässä harjan varresta tehty mittatikku ei riittänyt, Soininen kertoo.

Sukeltajien ottamat näytteet toimitettiin eteenpäin, mutta tuloksista ei ole kuulunut mitään.

Purkuputken pään sontakerros ei tullut varsinaisena yllätyksenä, sillä puhdistamo on toiminut äärirajoilla. Sähkökatkoksien ja muiden häiriötilanteiden aikaan jätevettä on laskettu puhdistamattomana järveen.

– Se olisi ollut tietenkin valkeakoskelaistenkin etu, että Valkeakosken alapuolelle olisi tehty yhteinen puhdistamo. Nyt vesilaitostaan remontoiva kaupunki tuo vedenottoputkensa entistä lähemmäs Pälkäneen purkuputkea.

 

Maata viljelty vuosisatoja

Martti Soinista sylettää se, että jätevesien vaikutusta vesiin vähätellään vertaamalla sitä maatalouden päästöihin.

– Peltoihin on ajettu paskaa jo vuosisatojen ajan, mutta ei se ole sotkenut vesiä.

Maatalouden koneistuminen ja ojituksen tehostuminen ovat toki voineet lisätä huuhtoumia.

– Puhumattakaan tällaisista talvista, kun vettä lojottaa puolijäiseen maahan. Sen näkee taas kesällä, mitä talven valumat ovat järville aiheuttaneet.

Soinista mietityttää, milloin suomalaiset vihdoin itse tajuavat sen, miten ainutlaatuinen rikkaus puhtaat vedet ovat.

– Ulkomaiset vieraathan ovat ihan äimänä, kun heille näyttää, että järvivedestä voi keittää vaikka kahvit. He eivät ole uskoa, että järvessä voi tosiaan uida ja sen kalaa pystyy syömään!

 

 

Janita Koivisto: Hetkeäkään en ole katunut

Lintukodon aika on ohi

shl.fi -sivuston toiseksi haetuin asiasana vuonna 2014 oli Janita Koivisto. Pälkäneen uusi kunnanjohtaja epäilee olevansa itse osasyyllinen siihen.

– Välillä tulee katsottua, mitä omalla nimellä löytyy netistä.

Kritiikkiä ei ole juuri näkynyt. Pikemminkin kuntalaiset, yrittäjät ja järjestöaktiivit ovat olleet otettuja, kun uusi kunnanjohtaja on osallistunut aktiivisesti monenlaisiin tapaamisiin ja tilaisuuksiin.

– Pälkäneläisenä olen ollut tähän saakkakin monessa mukana. Kunnanjohtajavalinnan jälkeen olen liikkunut tietoisesti paljon, jotta kynnys vetää hihasta olisi mahdollisimman matala. Se helpottaa asioiden hoitamista, kun ihmiset ja asiat tulevat tutuksi.

Koivisto uskoo, että uuteen kunnanjohtajaan otetaan helpommin yhteyttä.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita ja haluavat tutustua.

 

Profiilia kirkastamaan

Janita Koivisto pitää tapaamisia yrittäjien, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa antoisina. Haussa on uudenlaisia yhteistyömuotoja.

– ’Pälkäne on lintukoto, johon kaikki haluavat muuttaa, kunhan vain olisi tontteja.’ Tällainen aika alkaa olla ohi. Vaikka Pälkäne onkin muuttovoittoinen kunta, luonnollinen poistuma korjaa enemmän väkeä kuin muuttovoitto tuo. Meidän on alettava markkinoida ja satsata, jotta saamme kuntaan muuttajia ja yritystoimintaa, Janita Koivisto sanoo.

Kunnanjohtaja haluaa kirkastaa Pälkäneen profiilia.

– Elämme taloudellisesti vaikeita aikoja ja pyrimme säästämään jokaisessa mahdollisessa kohteessa, mutta pitää myös uskaltaa tehdä ratkaisuja, jotka tulevaisuudessa lisäävät kunnan näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta. Meidän on oltava iskukykyisiä, kun valtakunnan talous kääntyy nousuun ja muuttoliike lähtee taas käyntiin.

 

Joka päivä tuo eteen uutta

Kunnanjohtajaa valittaessa päättäjät tiesivät Janita Koiviston haasteita pelkäämättömäksi työmyyräksi. Toimintatavat ovat säilyneet ennallaan: hän vastaa sähköpostiin aamuyöstä ja puhelimeen vapaapäivänään.

– Tein kyllä uudenvuoden lupauksen, että rauhoittaisin vähän esimerkiksi sähköpostin vahtimista. Nyt on tullut tavaksi, että sen katsoo illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä. Se on eräänlaista uteliaisuutta, että mitähän edessä odottaa. Mutta ei se lisää yhtään työtehoa.

Kunnanjohtajan työ on olut pitkälti sellaista kuin Koivisto aavistelikin.

– Työkenttä on tosi laaja. Uutta tietoa on etsittävä kaiken aikaa, sillä joka päivä tulee eteen kaikenlaista laidasta laitaan. Mutta hetkeäkään en ole katunut, sillä työ on mielenkiintoista.

Koivisto kiittelee, että valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto sekä eläköitynyt kunnanjohtaja Esko Arasalo ovat tasoittaneet hänen alkuaan uudella uralla.

– Esko on tehnyt siirtymisen helpoksi. Hän on tarjonnut valtavasti apua ja luvannut, että kysyä saa aina.

Koivisto tuurasi kunnanjohtaja Arasaloa kesästä alkaen. Vs. putosi tittelistä joulukuun alussa. Siitä alkoi myös uuden kunnanjohtajan puolivuotinen koeaika.

Janita Koivisto ei vielä irtisanoutunut vanhasta hallintojohtajan virastaan, sillä Kangasalan ja Kuhmoisten kanssa tehtävä kuntarakenneselvitys valmistuu maaliskuussa. Jos kunnat päättäisivät lähteä liitoksen tielle, Pälkäneellä ei tarvittaisi kunnanjohtajaa.

Koiviston koeajalla hallintojohtajana toimii Mia Sorri (ent. Kangasniemi) ja hänen hallintokoordinaattorin virkaansa hoitaa Aleksi Saukkoriipi.

– Tällä hetkellä liitosselvitys tosin vie pääosan Aleksin työajasta.

 

 

Kangasala-talo: Testitapahtumien lomassa rakennetaan kalusteita ja asennetaan esitystekniikkaa

Vasta seinät ovat valmiit

shl.fi -sivuston haetuin asia vuonna 2014 oli Kangasala-talo, sillä kulttuuritalosta etsittiin tietoa monella nimellä ja kirjoitusmuodolla. Hanke poiki myös runsaasti keskustelua. Alkuvuodesta kiisteltiin vielä koko talon tarpeellisuudesta, loppuvuodesta odotettiin jo mielenkiinnolla, millainen siitä tuleekaan.

– Yleinen ilmapiiri on muuttunut, kun ympäristö on valmistunut ja ihmiset ovat huomanneet, että talosta tulee oikeastaan aika hieno. Nyt kiinnostus on kovaa, ja ensimmäisten tilaisuuksien liput ovat menneet saman tien, toimitusjohtaja Timo Kotilainen kertoo.

 

Kevään ohjelmisto monipuolinen

Kangasala-talo esittäytyy kevään aikana monipuolisesti.

– Klassinen ohjelmisto olisi ollut paljon helpompi koota, mutta nyt tarjolla on kaikkea rockista teatteriin, Timo Kotilainen sanoo.

Ohjelman rakentaminen helpottuu, kun talo tulee tutuksi asiakkaiden ja ohjelmantarjoajien keskuudessa.

– Puolen vuoden päästä saatan hukkua tarjouksiin, mutta tässä vaiheessa Tamperetta kauempana ei ole vielä kuultukaan Kangasala-talosta.

Kotilainen tietää, että vasta ajan kanssa löytyy sopiva kokonaisuus, jossa tapahtumat eivät syö toisiaan.

– Vielä emme tiedä, mitä kangasalalaiset haluavat tai minä päivänä he haluavat konserttiin.

 

Salin akustiikka vaikuttaa lupaavalta

Kangasala-talo avataan 1. helmikuuta. Sitä ennen järjestetään erilaisia testitapahtumia.

– Vaikka seinät ovat valmiit, talo ei ole täysin valmis. Tammikuun aikana tehdään vielä paljon pikkuhommia. Esimerkiksi esitystekniikan asentaminen on parin viikon urakka.

Timo Kotilainen sanoo, että tunnelma on odottava tyhjässä aulassa.

– Alkuun ihmisiä kiinnostaa tapahtumien lisäksi myös talo. Mutta seiniä ei voi myydä kuin kertaalleen. Sisältö tulee määrittämään sen, tullaanko Kangasala-taloon toistamiseenkin.

Tähän mennessä kaikki vieraat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä.

– Sali vaikuttaa akustiikaltaan erinomaiselta etenkin klassista musiikkia ja puhenäytelmiä ajatellen. Monipuolisesti varustellussa salissa ei ole yhtään huonoa paikkaa, vaan kaikki 290 kuulijaa näkevät ja kuulevat kaiken.