Kuntaliitosselvitys: Pälkäneellä yleisötilaisuus keskiviikkona 28.1.

Viranhaltijat ryhtyvät rakentamaan uutta kuntaa

Aleksi Saukkoriipi esittelee Nuijalla keskiviikkona 28.1., mitä liitosselvityksessä on tähän mennessä saatu aikaan ja mitä seuraavaksi tehdään.

 

Kangasalan, Pälkäneen ja Kuhmoisten kunnanvaltuustot päättävät touko-kesäkuussa kuntaliitoksesta.

Liitosselvitys aloitettiin lokakuussa. Vetovastuu on Pälkäneellä, koska kaupunkiseutuselvityksessä mukana ollut Kangasala on jo täyttänyt kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvoitteen. Kuhmoisilla puolestaan on tekeillä samaan aikaan toinenkin selvitys Jämsän kanssa.

Pälkäneen hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi on laatinut syksyn ja alkutalven aikana kuvausta kuntien nykytilanteesta. Se perustuu pitkälti tilastokeskuksen lukuihin sekä kunnista saatuihin tietoihin palvelurakenteesta ja henkilöstömääristä.

Tammikuussa liitosselvitys on edennyt toiseen vaiheeseen, jonka aikana rakennetaan uutta kuntaa. Siinä Saukkoriipin rooli ei ole enää yhtä keskeinen, vaan eri hallintokuntien viranhaltijat pureutuvat omiin aloihinsa.

– Viranhaltijoilla on arjessa vähän aikaa tavata naapurikunnan kollegoitaan. Siinä voi syntyä ihan uusia yhteistyöideoita, kun he asettuvat saman pöydän äärelle, Saukkoriipi sanoo.

Siksi selvitystyö ei mene hukkaan, vaikkei se lopulta johtaisi liitokseen.

 

Pälkäneen hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi on tehnyt lokakuusta alkaen Kangasalan, Pälkäneen ja Kuhmoisten liitosselvitystä.

Leikkaukset kiristävät kaikkien taloutta

Kolmen kunnan yhteenliittymälle ei luvassa porkkanarahaa, koska se ei ole valtion karttojen mukainen. Päätöstä eivät ohjaa uimahallin kaltaiset herkut, vaan pikemminkin tulevaisuuden uhkat.

Taloustilanteen vuoksi liitoksella haetaan säästökohteita, eikä niinkään olla kehittämässä ja rakentamassa uutta.

Aleksi Saukkoriipi sanoo, että kuntakolmikon talous on nykyisin kunnossa, mutta valtionosuusuudistus, valtionosuusleikkaukset ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus heikentävät tilannetta joka kunnassa.

– Tämäkin on liitosselvityksen kannalta tavallaan hyvä: jos yksi kunta saisi ja toiset menettäisivät valtionosuusuudistuksessa, kiinnostus liitokseen voisi olla erilainen.

Valtiovarainministeriön joulukuussa julkaisemien laskelmien mukaan valtionosuusleikkaukset ja sote-uudistus kohtelevat kovimmalla kädellä Kuhmoista. Uudistuksen vuoksi sen pitäisi kiristää kunnallisverotusta 4,6 prosenttiyksiköllä. Kangasalle uudistukset tuovat lisälaskun, joka vaatisi 3,25 prosenttiyksikön veronkorotusta. Pälkäne pääsee vähimmällä, mutta täälläkin uudistukset vastaavat 1,8 veroprosenttia.

Liitosselvitystä tekevien kuntien taloutta kiristää myös väestön ikääntyminen ja työikäisten väheneminen. Kuhmoisissa ikäihmisten määrä ei enää lisäänny. Kunnan talous on kuitenkin kovilla, koska työikäisen väestön määrä vähenee.

Kangasalla saadaan päiväkotien lisäksi rakentaa tulevaisuudessa palvelutaloja, sillä ikäihmisten määrä lisääntyy jopa 50–60 prosentilla tällä vuosikymmenellä. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan lasten ja nuorten määrän kasvu Kangasalla tasaantuu.

Pälkäne on kahden muun kunnan välimuoto: ikääntyneiden määrä kasvaa hitaammin kuin Kangasalla ja työikäisten määrä vähenee rauhallisemmin kuin Kuhmoisissa.

Kuntien talous on tällä hetkellä kunnossa tiukan taloudenpidon ansiosta. Pälkäneellä ja Kangasalla on tehty kipeitä säästöpäätöksiä, mutta silti niiden palveluverkko on vielä hajautetumpi kuin Kuhmoisissa, jossa on vain yksi koulu, kirjasto ja terveysasema.

– Kuhmoisten pelastus on ollut myös se, että tähän saakka valtionosuudet ovat olleet hyvällä tasolla. Mutta valtionosuus- ja sote-uudistuksen jälkeen tilanne muuttuu oleellisesti, Aleksi Saukkoriipi sanoo.

 

Uusi kunta olisi vahva mökkipitäjä

Pälkäneen ja Kangasalan yhteistyö on ollut perinteisesti tiivistä. Terveyskeskuksen lisäksi myös Pälkäneen sosiaalitoimi on nykyisin Kangasalan hoidossa. Kunnat täyttävät edellishallituksen paras-hankkeen velvoitteet. Nyt tehtävään liitosselvitykseen Pälkänettä velvoittaa se, että asukasluku jää alle 20 000:een, eikä kunta lähtenyt kaupunkiseudun selvitykseen.

Kolmen kunnan selvitystä tehdään tosissaan, mutta kuntia mahdollisimman vähän työllistävällä mallilla. Selvityksen ensimmäinen osa eli nykytilanteen kuvaus on ollut pääosin Aleksi Saukkoriipin heiniä.

Viranhaltijat tulevat tiiviimmin mukaan alkuvuoden aikana, kun aletaan miettiä millainen uusi kunta olisi.

– Työ on edennyt hyvässä hengessä. Tähän saakka prosessi on ollut pitkälti kunnanjohtajavetoinen. Nyt tulossa on myös johtoryhmien kokoontuminen ja kunnanhallitusten seminaari, Saukkoriipi kertoo.

Muuten luottamushenkilöitä työllistetään liitosasialla melko vähän ennen päätösvaihetta. Kunnanvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajat vetävät prosessia noin kerran kuukaudessa kokoontuvassa ohjausryhmässä. 13-henkiseen ohjausryhmään kuuluvat myös henkilöstön edustajat kustakin kunnasta sekä selvitystä laativa Saukkoriipi.

Ohjausryhmää johtaa Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä, joka on liitosten ja kuntatalouden johtavia asiantuntijoita Suomessa.

Myös kunnista löytyy liitososaamista.

– Kyllä näkee, että Kangasala on tehnyt paljon liitoksia. Poliitikot tietävät, mitä pitää tehdä, Laesterä sanoo.

Hän näkee mahdollisen uuden kunnan erityispiirteenä järvet ja kesäasunnot, joita on kolmen kunnan alueella yhteensä toistakymmentä tuhatta.

– Siinä olisi yhteinen nimittäjä, jonka varaan uusi kunta voisi rakentua.

Vapaa-ajan asutuksen ansiosta uusi kunta voisi panostaa matkailuun ja tarjota sillä saralla tukea myös uudenlaisen yritystoiminnan kehittymiselle.

– Sappeella olisi iso merkitys myös uudessa kunnassa. Ja olisihan kunnassa muitakin ympärivuotisia matkailukohteita, kuten Mobilian autokylä ja Vehoniemen automuseo, Aleksi Saukkoriipi sanoo.

Monessa hiihtokeskuksessa kunnan rooli on ollut suuri. Pälkäneen Sappee sen sijaan on kasvanut ja kehittynyt pikemminkin kunnan toimista huolimatta. Isompi kunta voisi kaavoittaa, rakentaa ja tuoda uusia palveluita Sappeeseen, jonka varaan seudun matkailu pitkälti rakentuu.

 

Selvitystä esitellään 28.1. Nuijalla

Kolmen kunnan liitoshanketta esiteltiin Kangasalla ja Kuhmoisissa jo joulukuussa. Silloin nykytilan kuvaus ei ollut vielä aivan valmis. Pälkäneen yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 28.1. kello 18 Nuijantalolla.

– Illassa tiedotetaan mitä on tehty ja tehdään sekä miksi, Aleksi Saukkoriipi sanoo.

Mukana on myös kunnan viranhaltija- ja luottamusmieskaartia, joten tilaisuudessa voidaan keskustella ja vastailla kysymyksiin laajemminkin.

Liitosselvityksen toinen vaihe valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Kevättalven aikana vertaillaan hyötyjä, haittoja ja mahdollisuuksia, joita liitos toisi mukanaan.

– Ennen kaikkea pureudutaan siihen, miten paljon ja millä keinoin kunnat voisivat yhdessä säästää verrattuna siihen, että kukin kunta yrittäisi selvitä tulevaisuudesta itsekseen, Saukkoriipi sanoo.

Liitosselvityksen lopputuloksena laaditaan liitossopimusluonnos. Ohjausryhmä tekee sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä esityksen kunnanhallituksille, joiden kautta asia etenee touko–kesäkuussa valtuustojen päätettäväksi.

Tavoitteena on, että kunnat yhdistyisivät vuoden 2017 alusta alkaen. Jos kunnat päätyvät liitokseen, aletaan yhdistymistä valmistella yksityiskohtaisemmin.

– Vielä selvitysvaiheessa ei ole järkeä pohtia esimerkiksi yksittäisten työntekijöiden tehtäviä ja työpisteitä, Saukkoriipi sanoo.

Selvityksen päätteeksi päätetään kolmen kunnan liitoksesta. Jos yksi kolmikosta jäisikin sivuun, kahden kunnan liitoksesta pitäisi tehdä uusi selvitys, jossa tosin voitaisiin hyödyntää nyt tehtävää työtä.

Kangasalan, Pälkäneen ja Kuhmoisten kuntaliitosselvitystä tekevä Aleksi Saukkoriipi on saanut valmiiksi nykytilan kuvauksen. Seuraavaksi viranhaltijat alkavat pohtia, millainen uusi kunta olisi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?