Vääriä uutisia

Elämä on helpompaa, kun keskittyy asioihin, joihin voi vaikuttaa.

Globalisoituneessa maailmassa tämä vaatii kovakorvaisuutta, sillä iso osa uutisista kuvaa maailman- tai maanlaajuisia tapahtumavyöryjä, joihin tavallinen ihminen ei voi vaikuttaa edes neljän vuoden välein vaaleissa.

Viime kädessä ihminen on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvointia säätelevät ennen kaikkea taloussivujen uutiset. Talous määrää sen, mihin meillä on varaa. Politiikan uutiset kertovat, miten varoja jaetaan esimerkiksi hyvinvointipalveluina.

Talouden ja politiikan uutiset ovat kuitenkin entistä harvemmin sellaisia, joihin ihminen voisi vaikuttaa. Harvalla on mahdollisuutta tehdä esimerkiksi sijoituksia tai muita päätöksiä uutisten perusteella. Tavalliselle ihmiselle on jäänyt sopeutujan osa. Eikä sopeutumista välttämättä helpota se, jos tietää että varallisuus jakautuu maailmassa entistä epätasaisemmin.

 

Talousuutiset perustuvat lähes täysin maailman taloustuuliin. Huippuasiantuntijat yrittävät päivittäin avata, millaista merkitystä muutoksilla on pienelle ihmiselle.

Tavallisen ihmisen on vaikea pysyä kärryillä edes mittakaavassa. Viimeiset puoli vuotta on seurattu henkeä pidätellen öljyn hinnan romahdusta ja sen vaikutuksia Suomen ja itänaapurin taloudelle. Kun pudotusta on välillä suhteutettu, on kerrottu että nyt aletaan olla jo samoissa hinnoissa kuin vuonna 2009.

Miten sitä ei vuonna 2009 ymmärtänyt, miten dramaattisissa hinnoissa raakaöljytynnyri onkaan? Bensatankilla hinnanpudotuksella ei ole juuri merkitystä, koska lähes koko hinta on valtiolle maksettavaa veroa sekä jalostuksen ja kuljetuksen kuluja.

Miksi tavallista ihmistä oikeastaan vaivataan talousasiantuntijoilla? Paljon merkityksellisempää olisi esimerkiksi syöpätutkimuksen uusin tieto. Tiedettä talouden tilalle. Maailman parhaat geenitutkijat voisivat päivittäin selvittää uusimpia löydöksiään ja tiedetoimittajat spekuloida, mitä ne merkitsevät lääkkeiden kehittelijöille ja taudin hoidolle.

Joka kolmas meistä sairastaa syövän. Syöpätietous on taloustietoa merkityksellisempää, sillä sairastumisriskiinsä voi vaikuttaa elintavoillaan. Tai ainakin hankkiutua sellaiseen kuntoon, että kestää raskaat hoidot, kun ne sattuvat omalle kohdalle.

 

Ihmisten mediatottumukset eivät muutu pelkästään netin vuoksi, vaan myös sen takia että maailma ja uutiset muuttuvat.

Sosiaalisessa mediassa raportoidaan reaaliaikaisesti lähitien kolarista. Sen sijaan perinteisten medioiden on melkein mahdotonta saada onnettomuustietoa, sillä Poriin siirretty hätäkeskus välittää Ulvilan ja Eurajoen uutisia. Mitä enemmän tiedotushankkeita ja tiedottajia, sitä heikommaksi muuttuu poliisin ja pelastuslaitoksen tiedotus. Voitaisiinko palauttaa 15 vuoden takainen järjestelmä, jossa hälytykset tulivat tekstiviestillä medioille?

Maailmankuva rakentuu iltapäivälehden kärjistettyihin kohuotsikoihin, kun entistä harvempi lukee sanomalehteä tai seuraa television asiaohjelmia. Mediat eivät mieti, mikä olisi tärkeä ja ajankohtaista, vaan seuraavat lähes reaaliaikaisesti, mikä ihmisiä kiinnostaa. Jos Venäjä-pelottelu puree uutisaiheista parhaiten, haetaan uusi Putin-kohu.

Television asiaohjelmia alkaa olla vaikea seurata iltapäivälehtitiedoilla. Siksi katsojalukujaan vaalivat kanavatkin keskittyvät viihteeseen. Lopputuloksena on joutavaa kiihkoilua asioista, joille ei mitään voi ja hämmästyttävää apatiaa asioissa, jotka vaikuttavat omaan elämään. Oman pitäjän kuntaliitokset ja liikuntahallit otetaan vastaan samalla tyyneydellä kuin kaupungin sote-soppa ja kehärata. Niitä varmaan tarvitaan, kun kerran päättäjät kerran niin ovat pohtineet.

Asiantuntijoita kuulleet päättäjät varmaan osaavat kaavoittaa viisaasti meidän elinympäristön. Tavallinen kansalainen voi keskittyä Nato-kysymykseen tai Kreikan valtiovelkoihin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?