Juhlavuoden startti: 100-vuotias Kangasalan Seudun Osuuspankki tarjosi juhlakahvit kaikissa konttoreissaan

Kahdesta kassasta syntyi päättäväinen pankki

Kangasalan seudun Osuuspankki juhlii koko vuoden.

Kangasalan Seudun Osuuspankki juhlii tänä vuonna ensimmäistä täyttyvää vuosisataansa. Merkkivuoden juhlinta aloitettiin heti tammikuun alussa tarjoamalla kakkukahvit kaikissa konttoreissa.

Pälkäneellä vietettiin jo viime vuonna paikallisen osuuspankkitoiminnan 100-vuotisjuhlaa, mutta juhlat jatkuvat nyt pankin koko alueen voimin. Osuuskassoja perustettiin Hämeeseen tyypillisimmin ensimmäisen maailmansodan aikoihin, kun Pohjanmaan rannikkoseudulla ja Itä-Suomessa niistä oli innostuttu jo yli 10 vuotta aikaisemmin.

Pankki itse on sadassa vuodessa käynyt läpi monet muutokset, mutta toimintaperiaate on yhä sama.

– Osuuspankin toiminta on ollut aina asiakaslähtöistä. Siitä ajatuksesta lähdetään edelleen, mistä aloitettiin, että jokainen osakas on omistaja, Pälkäneen konttorin johtaja Tero Järvinen sanoo.

 

Kasvua vaikeuksien kautta

Kangasalan osuuskassan pitkäaikainen toimitusjohtaja Vihtori Vanhala kahden osuuspankkiveteraanin seurassa. Vasemmalla Johannes Hämäläinen, oikealla Aarne Salokangas. Kuva Oma pankki -teoksesta.

Osuuspankkitoiminta alkoi maaseudun osuuskassoista, joiden avulla pieniviljelijät ja maaseudun työläiset saivat mahdollisuuden kohentaa elintasoaan vaikkapa hankkimalla yhden lehmän tai uusia työvälineitä.

Kangasalle ensimmäistä osuuskassaa ryhdyttiin puuhaamaan hämäläiseen tapaan 1910-luvulla. Länsi-Kangasalan Osuuskassa perustettiin toukokuussa 1915, ja vaikka sen alkutaival ei ollut helppo, oma jalansija tukevoitui vähitellen. Vuonna 1930 nimi muuttui Kangasalan Osuuskassaksi.

Nykyisen pankin kivijalkana on toinenkin osuuskassa. Sodan jaloista evakuoidut kivennapalaiset toivat nimittäin Karjalankannakselta mukanaan oman kassansa, joka oli kangasalalaista vanhempi ja vahvempi ja monet vaikeat vaiheet kestänyt. Yhdelle paikkakunnalle ei kuitenkaan mahtunut kahta kassaa, joten hämäläisten ja karjalaisten piti ryhtyä yhteistyöhön. Aikaa myöten se osoittautuikin erittäin hyväksi ratkaisuksi.

Kun kaksi osuuskassaa yhdistyi, jäljelle jäi vain yksi toimitusjohtajan paikka. Sekä Kangasalan kassan johtaja Vilho Köppä että Kivannavan Vihtori Vanhala olivat luotettuja ja pidettyjä miehiä omissa joukoissaan, molemmat olivat maalaisliittolaisia ja ikäeroakin heillä oli vain muutama vuosi.

Ei siis ihme, että ratkaisuun ei päästy paikallisin voimin, vaan vastuu siirrettiin Helsinkiin OKO:n käsiin. Ratkaisuksi tuli Vihtori Vanhala, joka johti pankkia 1960-luvun alkuvuosiin asti.

Kivennavan Osuuskassan mukaantulo kolminkertaisti kassan käyttövarat. Oli syntynyt yksi Suomen maaseudun suurimmista osuuskassoista. Nimi muuttui Kangasalan Osuuspankiksi vuonna 1970.

 

Toimitalo vaikutti laajasti

Vanhalaa seuranneen toimitusjohtajan, Pertti Ruokosen kauden alussa vuonna 1964 valmistui Kangasalan Osuuskassan uusi toimitalo, jossa oli pankille tilavat modernit toimitilat ja jopa edustussauna ja uima-allas.

Kaksikerroksisessa liikerakennuksessa oli lisäksi useita vuokrattavia liikehuoneistoja sekä asuntoja lähinnä pankin henkilökuntaa varten.

Liiketalon rakentamisesta oli käyty pitkät keskustelut, sillä pankin päättäjien vanhempi sukupolvi piti rakennushanketta liian uhkarohkeana ja suurellisena. Toisten mielestä taas nopeasti kasvavalla ja modernisoituvalla paikkakunnalla täytyi uskaltaa harppoa pitkiä edistysaskelia, jotta kilpailukyky säilyisi.

Pankin rohkea ratkaisu vaikutti voimakkaasti koko silloisen Kangasalan liike-elämään. Yhdessä tien toiselle puolelle valmistuneen Harjusolan liikerakennuksen kanssa Osuuspankin rakennus oli ohjaamassa tulevan asiointikeskustan sijaintia.  Siten Kangasala tavallaan nyki pankkia eteenpäin ja pankki Kangasalaa: ne kasvoivat yhdessä.

Seuraavaa suunnitelmaa uudesta liikerakennuksesta ei sitten toteutettukaan, pankin omaksi onneksi, koska lamavuodet kolkuttivat jo ovella.

 

Ei Pirkanmaan Osuuspankille

Pankkifuusioiden aikaan, joka edelsi 1990-luvun suurta pankkikriisiä, useat Tampereen seudun paikallispankit yhdistyivät Pirkanmaan Osuuspankiksi. Kangasalan Osuuspankki oli vahvasti mukana Tampereen imussa, mutta kieltäytyi loppujen lopuksi fuusiosta.

Samalla Pälkäneen Osuuspankki rohkeni tehdä saman päätöksen, ”isomman selän takana”, kuten pälkäneläinen Osuuspankin hallintoveteraani Kalle Laakso luonnehtii.

1990-luvun puolivälissä myös Kangasalan Osuuspankki kävi silti läpi pahan kriisin, josta seurasi muun muassa, että toimitusjohtaja Esa Kangas joutui eroamaan.

Tapahtumien taustalla oli laman ja pankkikriisin aiheuttama sekava tilanne, joka ei ollut kenenkään yksittäisen henkilön syytä. Paikallispankeissa ei uskallettu tehdä kaikkia päätöksiä omin voimin koko pankin kaatumisen pelossa, eivätkä Helsingistä tulleet neuvot aina olleet parhaita mahdollisia.

Johtajaksi kutsuttiin monien vaiheiden jälkeen kokenut osuuspankkimies Veikko Poranen, joka aloitti tehtävässään vuonna 1997.  Hänen tullessaan uuden nousun mahdollisuus häämötti jo, ja samana vuonna sekä pankin liikevoitto että oman pääoman tuotto nousivat reippaasti plussan puolelle, ensi kertaa moniin vuosiin.

Itsenäinen päätöksenteko kantoi

– Tärkeintä on, että pankkipalvelut säilyvät lähellä asiakkaita. Pääkonttorin sijainnilla ei ole sen rinnalla kovin suurta merkitystä, sanoo pankinjohtaja Tero Järvinen.

Ennen lamavuosia Kangasalla oli ollut kahdeksan kilpailevaa pankkia. Kun kaikki vuosikymmenen pankkimyllerryksen vaiheet oli käyty läpi, Kangasalan Osuuspankki oli niistä ainoa omalla nimellään ja omistuspohjallaan säilynyt.

Kuten professori Raimo Seppälä pankin 90-vuotishistoriikissa toteaa, itsepäisyys oli kannattanut, vaikka sekin johti vaikealle tielle. Pankki pääsi selville vesille, kun muut ympärillä upposivat.

Pälkäneen Osuuspankki ja Kuhmalahden Osuuspankki fuusioituivat Kangasalan kanssa vuonna 2012. Alueen konttoriverkko on jopa poikkeuksellisen tiheä, sillä Kangasalan Seudun Osuuspankilla on yhä toiminnassa Pälkäneen, Pohjan, Sahalahden ja Vatialan sivukonttorit.

Pälkäneen konttorin johtaja Tero Järvinen sanoo, että paikallisessa toiminnassa fuusio ei ole vaikuttanut paljonkaan.

– Tavallisen asiakkaan näkökulmasta on tärkeintä, että konttori ja palvelut ovat lähellä. Sillä missä pääkonttori sijaitsee, ei ole loppujen lopuksi suurtakaan merkitystä heille. Toimivuuden näkee siitä, että meillä on jatkuvasti iso markkinaosuus, ja kasvu on ollut tasaista, hän toteaa.

 

Lähde: Raimo Seppälä: Oma pankki. Kangasalan Osuuspankki 1915–2005,  2011.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?

Fakta

Kangasalan Seudun Osuuspankin juhlavuosi

  • Pääjuhla pidetään Kangasalan Kisarannassa torstaina 21.5. Kutsu tulee kaikille omistajajäsenille.
  • Pankki on näkyvästi mukana monissa alueen kesätapahtumissa, kuten Kangasalan kevätmarkkinoilla ja Pohjan markkinoilla.
  •  Pankki lahjoittaa 25 kesätyöpaikkaa 15–17-vuotiaille nuorille kesällä 2015. Kangasalan ja Pälkäneen alueella toimivilla yleishyödyllisillä yhdistyksillä on mahdollisuus palkata kesätyöntekijä Osuuspankin tuella.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>