Pöllökartanossa yhteisöllisyys tulee olemaan sitä, mitä asukkaat haluavat sen olevan


Mitä tarvitset elääksesi hyvää elämää?

Leena Ilmola kertoi, että Pöllökartanoon muuttavien ihmisten terveyttä, onnellisuutta ja rahan käyttöä tullaan tarkastelemaan kymmenen vuoden ajan. Ilmola toivoo, että eduskunta tai valtioneuvosto voisi käyttää tutkimuksen tietoja hyväkseen siinä vaiheessa, kun Suomessa tulee todella aika etsiä uusia vaihtoehtoja hyvinvointiyhteiskunnan järjestämiselle.

Suurin osa yleisön käsistä nousee, kun Mirjami Valli kysyy, kuka voisi kuvitella asuvansa Pöllökartanon kaltaisessa yhteisöllisyyttä korostavassa rakennuksessa.

Ennen kysymystä entisen piirimielisairaalan muuttumista yhteisöllisiksi vuokra-asunnoiksi on esitelty niin monipuolisesti kuin se tässä vaiheessa on mahdollista. On kerrottu muun muassa, että asunnot tulevat olemaan varsin pieniä (yksiöitä tai kaksioita), että yhteiset tilat ovat rakennuksen ”sydän”, ja että ensimmäiset kymmenen vuotta asukkaiden terveydentilaa, onnellisuutta ja asumisen kustannuksia tullaan mittaamaan. Osuuskunta

Pöllökartanon toimitusjohtaja Leena Ilmola on myös muistuttanut, ettei Pöllökartano tule olemaan ihanteellinen paikka niille, jotka eivät halua olla toisten ihmisen kanssa tekemisissä.

Siitä huolimatta hanke kiinnostaa: yleisö selvästi tietää, että köyhtyvässä, ilmastonmuutoksen kanssa kamppailevassa ja väestöltään ikääntyvässä Suomessa hyvinvointi tulee väistämättä olemaan jotakin muuta kuin mitä se tähän saakka on ollut.

 

Itse tekemistä ja toisen auttamista

Luopioisten Mikkolan Navetalla viikonloppuna esitelty Pöllökartano-projekti sai alkunsa tulevaisuustutkija, filosofian tohtori Leena Ilmolan luotsaamasta hyvinvointi-Suomea vuonna 2030 tutkivasta selonteosta. Selonteossa esiteltiin neljä tulevaisuutta koskevaa ennustetta. Yksi oli Mikkolan Navetan työryhmän kehittelemä Säällinen elämä.

– Ennusteessa tutkittiin esimerkkiperheiden kautta sitä, mitä heille käy, kun ilmastonmuutoksen hoitaminen vie yhteiskunnan varat, ja ihmisten on otettava vastuu itsestään ja toisistaan, Ilmola kertoo.

Materian haalimisen sijaan perheet alkavat panostaa elämänlaatuun.

– Skenaariossa kävi selväksi, että tulevaisuudessa pärjäävät ne ihmiset, joilla on paljon ystäviä ja jotka ottavat aktiivisesti osaa yhteisönsä, kylänsä tai kuntansa toimintaan.

Skenaariossa hyvän elämän uskotaan syntyvän itse tekemällä. Ilmolan mukaan ihmisen ei auta jäädä yksin mökkiin istumaan ja odottamaan, että yhteiskunta hoitaa kaiken puolestamme.

– Hyvä elämä on myös sitä, että katsomme toinen toisemme perään. Myös rahan käyttäminen järkevästi niin yksilönä kuin yhteiskuntanakin liittyy säällisen elämän ideaan.

 

Pöllökartanon vanha keittiö. Remontissa halutaan kunnioittaa vanhaa tyyliä.

Asumiskelpoinen kahden vuoden päästä

Säällinen elämä muuttui äkiten varsin konkreettiseksi, kun Päivi Loukamo esitteli Ilmolalle tyhjillään olevan Pöllölän rakennuksen. Suunnitelmat lähtivät kulkemaan varsin rivakkaa vauhtia eteenpäin.  Arkkitehti Harri Metsälä piirsi talolle remonttisuunnitelmat, rahoitushakemukset lähetettiin ja kunnan kanssa ryhdyttiin tekemään hoitosopimusta pihamaasta.

Viime perjantaina Osuuskunta osti Pöllölän Pälkäneen kunnalta nimelliseen yhden euron hintaan.  Pankkilainakin on jo myönnetty, mutta vielä ei ole varmaa, tuleeko Osuuskunta saamaan ARA:n korkotukilainaa.

Jos puolenmiljoonan euron hintaiseksi arvioitu remontti tehdään vain pankkilainan turvin, tulee pienimmän asunnon vuokra olemaan 320 euroa kuukaudessa, ja suurimman 530 euroa.

Arvioiden mukaan Pöllökartano voisi olla asumiskelpoinen vuoden 2016 loppupuolella.

 

Satavuotias Pöllölän rakennus on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa.

Vanhaa kunnioittaen

Satavuotiaan hirsirakennuksen remontissa säästetään niin paljon vanhaa kuin on vain mahdollista. Rakennukseen tehdään lasikuisti, jossa voi oleilla lähes läpi vuoden.

Seitsemässä asunnossa tulee jokaisessa olemaan pieni keittiö, WC ja peseytymismahdollisuudet.

Yhteisiä tiloja ovat muun muassa sauna, keittiö ja hallitila, jonne suunnitellaan suurta ruokapöytää.

Ensimmäiset asukkaat pääsevät päättämään siitä, millainen piha-alueesta tulee.

– Pihan kunnossapidon tavasta päättävät asukkaat. Joko se tehdään talkootöillä, tai sitten joku asukkaista voi tehdä sen pientä korvausta vastaa. Jos puutarhurihenkistä asukasta ei löydy, piha hoidetaan ostopalveluna, Päivi Loukamo sanoo.

Pöllökartanon yhteisöllisyys tulee siis käytännön tasolla olemaan sitä, mitä asukkaat haluavat sen olevan.

– Yhteisöllisyys tai yhteisö ei tarkoita sitä, että Pöllökartanossa tulee asumaan 60-lukulainen kukkaisporukka. Vasta käytäntö tulee näyttämään, millaisia muotoja yhteisöllisyys tulee ottamaan, Mirjami Valli muistuttaa.

Alue Pöllökartanolta Mikkolanlahden rantaan raivataan auki.

– Suunnitelmissa on laittaa rantaan laituri. Tarkoitus olisi myös tehdä rantaan  kevyen liikenteen polku, jota kaikki kyläläiset voisivat käyttää, Seppo Kääriäinen sanoo.

Oletko kiinnostunut liittymään Osuuskunta Pöllökartanoon? Harkitsetko asukkaaksi hakeutumista? Ota yhteyttä Luopioisten kuntainfoon ja saat lisätietoja.  Osoite  Museotie 1, Luopioinen, avoinna ti, to kello 10-14, puhelin 046 9020581.


Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?