Humuspehtoori: Biolannoitteiden käyttöluvat kiven alla

 

Lietetuhkalla luonnollista lisäkasvua metsiin

Metsätalousinsinööri Pekka Salomäki selvitti Humuspehtoorin kehittämien lannoitteiden vaikutusta puiden kasvuun.

Lietetuhkalannoituksella voidaan parantaa puuston kasvua ilman keinolannoitteita. Mikä parasta, biolietteeseen sekoitettu tuhka palauttaa

samoja ravinteita, joita metsistä häviää hakkuissa sekä ennen kaikkea hakkuutähteiden ja kantojen keruussa.

Metsätalousinsinööri Pekka Salomäen opinnäytetyönään tekemä tuore tutkimus osoittaa, että sellutehtaan prosessissa syntyvään biolietteeseen sekoitettu tuhka on väkilannoitteiden veroinen tai jopa niitä parempi kasvun lisääjä. Pelkkä tuhkalannoitus tehoaa lähinnä turvemailla, mutta sekoite on käyttökelpoinen myös kivennäismailla, jollaisia sydänhämäläiset metsämaatkin lähes kauttaaltaan ovat.

Tutkimus vahvisti, että typpeä lisäämällä lietetuhkalannoitteen vaikutus tehostuu entisestään. Vuosikasvun lisäys oli kivennäismaan kuusikossa yli 4 kuutiometriä hehtaarilla, kun kaupallisen lannoitteen antama lisä jäi 3 kuutiometriin.

Jätekuorma kevenee

Lietetuhkalannoitteiden vaikutus puuston kasvuun näyttää tutkimuksen mukaan kestävän selvästi pidempään kuin tavanomaisten lannoitteiden. Orgaaninen seos vilkastuttaa maaperän pieneliöstöä, muun muassa sieniä, joiden avulla puut pystyvät ottamaan ravinteita kasvamiseen. Se parantaa myös ravinteiden sitoutumista, jolloin esimerkiksi rehevöittävän fosforin huuhtoutuminen vesiin vähenee.

Mineraalipohjaisten väkilannoitteiden käyttö kuluttaa suruttomasti luonnonvaroja ja energiaa. Tuhka ja bioliete ovat sen sijaan eloperäisiä ylijäämätuotteita, jotka ilman kierrätyskäyttöä jäävät jätteinä rasittamaan ympäristöä.

– Tuhkaa syntyy koko ajan enemmän, kun puun poltto lisääntyy. Suuri osa siitä läjitetään odottamaan, koska uusiokäyttöä ei juuri ole. Biolietettä menee kuivattuna polttoon, mutta hyöty jää hankalan kuivauksen takia vähäiseksi, kertoo Salomäki.

Valtio asettaa yhä kovempia sakkomaksuja jätteille, jotka periaatteessa voisi kierrättää. Siksi lietetuhkalannoitteiden valmistus ja käyttö vähentäisi yritysten kuluja.

Reino Mantsinen kertoo, että vuosia kestänyt lupaprosessi on ollut takkuinen. Vääntö on edelleen kesken.

Luvat tiukassa

Salomäen tutkimuksessa käytetyt lannoitteet on kehittänyt ja valmistanut pälkäneläinen Humuspehtoori Oy. Ne ovat osa innovatiivisen yrityksen kierrätysajattelua, jossa teollisuuden jätteitä pyritään hyödyntämään ja vähentämään ympäristön kuormitusta.

Lannoitteiden kaupallinen käyttö edellyttää Maa- ja metsätalousministeriön ja Eviran hyväksynnän. Humuspehtoorin entinen toimitusjohtaja Reino Mantsinen on vähintäänkin käärmeissään vuosia kestäneen lupaprosessin nihkeydestä.

– Tuotteet ovat olleet jo kauan valmiita käyttöön, samoin levityslaitteisto. Ympäristöasioissa hienot tavoitteet kierrätyksestä tuntuvat olevan kuitenkin eri maailmasta kuin hallinnon käytännön toimet. Metsästä lähtöisin olevia ravinteita ei virkamiesten mielestä saa palauttaa takaisin, koska lannoitelain mukaan metsään ei saa viedä orgaanisia jätteitä, harmittelee Mantsinen, joka eläkkeeltäkin osallistuu vielä innokkaasti yrityksen projekteihin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?