Kangasala-talo: Avoimiin oviin mennessä ollaan jo viittä vaille valmiita

Seitsemää vaille valmista

Työmiehiä ahkeroi ala-aulassa ja museon kolmannessa kerroksessa, jonne aulassa sijaitsevat vitriinit pitäisi siirtää ja täyttää näyttelyesineillä. Museon ensimmäinen kerros on yhä järjestelyn alla, ja sekä kunnanhallituksen että valtuuston kokoustilat ovat vailla täyttä kalustusta. Kalusteiden ja taiteen sijoittaminen aulaan on vielä edessä, ja ikkunoiden lamelliverhousten laitto on pian käsillä.

Jos sanonnan mukaan viittä vaille valmis on lähestulkoon valmis, voisi Kangasala-talon sanoa olevan noin seitsemää vaille valmis vajaa viikko ennen avajaisia.

Pumppukärryn kyydissä ohi rullaava Kangasala-talon toimitusjohtaja Timo Kotilainen ei kuitenkaan näytä liian huolestuneelta. Tilanne on hyvin tiedossa: esimerkiksi valtuustosalia esitellään avointen ovien päivänä paikallisten poliitikoiden voimin, mutta varsinaiseen käyttöönsä sali pääsee vasta keväämmällä.

Uuteen valtuustosaliin pääsee tutustumaan avointen ovien päivänä, vaikka kalustus onkin vielä vajavainen.

– Laitamme nyt paikat edustavaan kuntoon ja talon auki, ja sen jälkeen jatketaan vielä vähän asennuksia, Kotilainen tuumaa rauhallisesti.

 

Monen tekijän summa

Konserttisali, taidemuseo, taidegalleria, keittiö, varastot, vaatesäilytys ja kokoustilat. Toimitusjohtaja Kotilaisella on riittänyt opiskeltavaa ja järjestelemistä – erityisesti museoasioiden puolesta.

– Kuten muissakin esityksissä, yleisö näkee kuitenkin vain valmiin esityksen eikä taustatyötä. Eikä kyseessä ole todellakaan mikään minun show´ni, hän huomauttaa.

Yksi muista pääroolin kantajista on kangasalalainen keittiömestari Heikki Ahopelto, joka toimii talon ravintolayrittäjänä. Kangasala-talolle on ravintolapuolella luotu konsepti, jossa asiakkaalla on sitä enemmän valinnanvaraa mitä aiemmin hän on tilauksensa kanssa liikkeellä. Tällä halutaan rohkaista ihmisiä puhelimitse tai netissä tehtäviin ennakkotilauksiin ja toisaalta virtaviivaistaa toimintaa tilaisuuksien tarjoiluissa.

– Tilauksen voi käydä tekemässä myös ennen esitystä narikasta tulon jälkeen. Haluamme totta kai, että ihmisillä olisi väliajalla sitä kautta paremmin aikaa syödä ja juoda – se on kaikkien etu, Kotilainen muistuttaa.

Ahopellon lisäksi Kangasala-talossa tulee ahertamaan lähiaikoina esimerkiksi narikkahenkilöstöä, aulaemäntä ja museon projektipäällikkö – mutta vain harva vakituisina kuukausipalkkalaisina.

Esimerkiksi Johanna Kangastoimii määräaikaisena museolehtorina suunnitellen erilaista toimintaa eri kohderyhmille. Tällä hetkellä suunnitelmissa on järjestää eläkeläisille keskustelevaa opastusta päiväaikaan, nuorille fantasiaan tai rap-lyriikkaan keskittyvää työpajatyyppistä tutustumista ja päiviä, jolloin museoon voisi tulla vaikkapa vauvan kanssa. Jokaiselle yritetään kehittää helposti tartuttava tulokulma – myös miehille.

Johanna Kangas.

– Yritämme saada järjestettyä muutakin kuin perinteistä opastusta, ja myöhemmin otamme yhteisöjä mukaan selvittämällä, mitä he toivoisivat. Museoissa voi tehdä paljon kaikenlaista, ja eiväthän nämä rakennukset ole mitään, ellei niissä ole ihmisiä, Kangas kertoo.

Erilaisista jo ideoiduista kierroksista ja vasta tuloillaan olevista ideoista pidetään esimerkiksi opettajille erillinen infotilaisuus lopputalvesta.

 

Paljon nähtävää

Kangasala-talo kätkee seiniensä suojaan 290-paikkaisen konserttisalin, Kimmo Pyykkö -taidemuseon, taidegallerian, valtuuston kokoussalin ja kunnanhallituksen kokoustilan.

Konserttisali taustatiloineen on kooltaan noin 140 neliömetriä. Saliin havitellaan musiikin lisäksi muun muassa teatteri-, tanssi- ja elokuvaesityksiä. Vaihtuvien näyttelyiden taidegalleria sijaitsee talon ensimmäisessä kerroksessa, ja tilaa voidaan hyödyntää myös kattauksissa ja tarjoiluiden järjestämisessä.

Kimmo Pyykkö -taidemuseossa on näyttelytiloja kolmessa kerroksessa kaikkiaan 450 neliömetrin verran. Taidemuseo on talon korkein osa, sillä muilta osiltaan talo on kaksikerroksinen. Museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on esillä vuoroin teemanäyttelyitä Kimmo Pyykön tuotannosta yli viidenkymmenen vuoden ajalta ja kutsunäyttelyitä. Kolmanteen kerrokseen on koottu läpileikkaus Pyykön urasta ja elämästä osana suomalaista kulttuurielämää, ja käytössä on myös paljon kosketusnäytöllä tutkittavaa digitalisoitua materiaalia. Taidemuseon toinen kerros on nähty sopivaksi tilaksi myös pienille akustisille konserteille ja muille tapahtumille.

Vaihtuvien näyttelyjen galleria on avoinna tiistaista lauantaihin ja taidemuseo tiistaista sunnuntaihin. Kangasala-salin lipunmyynti palvelee tiistaista perjantaihin.

 

Timo Kotilainen ja Heikki Ahopelto pikapalaverissa keittiöasioiden tiimoilta.

Avointen ovien päivä

Ensi sunnuntaina Kangasala-talo esittäytyy avaamalla ovensa kaikille. Kello 12–15 talossa pidettävien avointen ovien aikana talossa järjestetään draamallisia opastettuja kierroksia, kuullaan Pirkanmaan musiikkiopiston nuorten esityksiä ja pidetään Susanna Majurin näyttelyn avajaisia taidegalleriassa.

Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat esittelevät talon kokoustiloja, ja paikalla esiintyy myös trubaduuri Juha Haanperä.

Kimmo Pyykkö -taidemuseossa voi tutustua kello 12–17 sekä ”Pitkän matkan ateljee” -nimiseen perusnäyttelyyn että ”Jokin meissä – teoksia vuosilta 1971–2014” -näyttelyyn.

Seinän takana, eli Kangasalan pääkirjastossa, järjestetään iltapäivällä ohjelmaa lapsille.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?