
Jäsenkorjaaja Arja Annala toivoo, että jonakin päivänä myös Suomessa koululääketiede ja vaihtoehtoiset hoitomuodot voisivat kulkea käsi kädessä.
Vielä muutama vuosi sitten Tiina Hietalan keho oli ”täysin vino ja totaalisen jumissa”. Vanhan polvivamman vuoksi hän oli alkanut kävellä väärin. Sen seurauksena koko kroppa oli mennyt virheasentoon.
– Havahduin kunnolla ongelmaani, kun ratsastuksenopettaja sanoi, että vinous näkyy myös ollessani hevosen selässä. Virheasennon vuoksi olin myös alkanut kärsiä kovista niska- ja päänsäryistä.
Hieronnoista ei ollut apua, eikä ortopedistä, joka ei ollut varma, millainen diagnoosi Hietalalle pitäisi antaa. Lopulta hän määräsi Hietalan tähystykseen, jonne Hietala ei kuitenkaan mennyt, koska jonottaminen olisi kestänyt kaksi vuotta.
Kun jäsenkorjaaja Arja Annala joitakin vuosia sitten muutti Rautajärvelle, päätti Hietala piipahtaa hänen vastaanotollaan.
– Arja hoiti minua kolme kertaa, minkä jälkeen kroppani oli täysin suora. Nykyään en edes muista, milloin viimeksi olisin kärsinyt monen päivän niska- ja hartiajumeista, Hietala hymyilee.
Vaikka Hietala tuli ”ihmeellisen nopeasti” kuntoon, hän ei kuitenkaan usko Annalalla olleen käytössä minkäänlaisia ”poppaskonsteja”.
– Jäsenkorjaus on järjellä käsitettävä juttu, koska loppupeleissä se perustuu ihmisen anatomiaan.
– Vaikka toisaalta, onhan Arjalla selvästikin sellaista ”luontaista näppituntumaa”, mitä ei mielestäni voi pelkästään koulutuksen saamalla ammattitaidolla selittää. Hän löytää todella nopeasti kipupisteet ja avaamista vaativat paikat. Kaiken päälle Arja on mainio persoona. Temperamenttinen, ja väliin melko räiskyväkin tyyppi.
Hietala on sitä mieltä, että vaihtoehtoisia hoitomuotoja tulisi käyttää perinteisen koululääketieteen rinnalla, ja että niiden tulisi lääkärin määrääminä hoitoina päästä Kela-korvauksen piiriin.
– Toisaalta ongelmaksi voi muodostua se, millaisia hoitomuotoja virallisen terveydenhuollon rinnalle hyväksyttäisiin. Vaihtoehtoisissa hoitomuodoissa on kuitenkin mukana myös kaikenlaista huuhaata.

Ihmiskeho on monisyinen kokonaisuus. Joskus vaivan aiheuttaja ja oireileva alue voivat sijaita kehossakaukanakin toisistaan.
Mietiskelystä ja läsnäolosta on tullut valtavirtaa
Taloustutkimuksen muutama vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan kaksi miljoonaa suomalaista on käyttänyt luontaishoitoja. Vaihtoehtoisten hoitomuotojen suosio kasvaa kasvamistaan, ja esimerkiksi WHO suosittelee niiden integroimista osaksi kansallista terveydenhuoltoa. Euroopassa on lukuisia maita, joissa luontaishoidot ovat jo pitkään kuuluneet koululääketieteen piiriin. Suosiotaan länsimaissa kasvattaa myös monen eri tieteen alan tietoa yhdistävä funktionaalinen lääketiede, joka keskittyy geneettisten, ympäristöllisten ja elämäntapojen yksilölliseen vuorovaikutukseen kroonisissa sairauksissa. Suomessa funktionaalisia lääkäreitä on vähän, ja heidän vastaanotoilleen saattaa olla jopa kuukausien jonot.
Niin ikään erilaiset läsnäolotaitoihin perustuvat hoitomuodot ovat saavuttaneet hurjan suosion – mietiskely- ja mindfulness-tekniikat eivät ole enää pienten piirien hippiharrastuksia, vaan niistä on tullut valtavirtaa. Esimerkiksi Massachussetin yliopiston lääketieteellisessä yliopistossa toimii tietoisuustaitokeskus, jonka opettamilla jooga- ja mietiskelyharjoituksilla kohennetaan potilaiden olotilaa.
Mitä sitten tulisi tapahtua, jotta vaihtoehtoiset hoitomuodot hyväksyttäisiin myös Suomessa osaksi virallista terveydenhuoltoa?
– Tähän on vaikea antaa yksikantaista vastausta. Joka tapauksessa toivon, että jonakin päivänä vaihtoehtoiset hoitomuodot ansaitsisivat terveydenhuollon hyväksynnän.
Annalan hoidossa käy paljon terveydenhuollon ammattilaisia, esimerkiksi selän ja niska-hartiaseudun kivuista kärsiviä sairaanhoitajia. Jotkut asiakkaista tulevat vastaanotolle lähete kourassa.
– Ikävä kyllä joudun käännyttämään heidät ovella pois, ja sanomaan, että lähete on fysioterapeuttia varten. Toivon, että jonakin päivänä asia olisi toisin.
Luontaishoitojen integroiminen viralliseen terveydenhoitoon on Annalan mukaan hankalaa esimerkiksi siksi, että vaihtoehtoisia hoitoja antavat toisinaan kouluttamattomat ihmiset.
– On myös hädänalaisen ihmisen hyväksikäyttöä. Heikossa tilanteessa oleville ihmisille on helppo myydä jos jonkinlaisia parannuskeinoja. Niin ei kuitenkaan pitäisi koskaan olla. Hoitajan tehtävä on aina auttaa asiakasta niin hyvin kuin on mahdollista.
Annalan mukaan mikään hoitomuoto ei kuitenkaan ole huuhaata, jos asiakas saa siitä avun.
– Parantumisessa tarvitaan myös luottamusta ja avoimuutta. Jos hoitoon tulee ihminen, joka ei usko voivansa parantua, ja joka pistää koko sielullaan ja kropallaan vastaan, voi olla varmaa, ettei hän saa hoidosta apua.
Toisaalta vaihtoehtoiset hoidot eivät ole ainoita, joissa avoimella asenteella ja uskolla on suuri merkitys paranemiselle. Helsingin Sanomissa kerrottiin hiljattain tutkimuksesta, jossa puolet polven kierukkaongelmista kärsivistä leikattiin oikeasti ja puolet lumeleikattiin. Vuoden päästä leikkauksesta molempiin ryhmiin kuuluneet kokivat saaneensa ongelmiinsa avun.
Onko sinulla huolia?
Koululääketiedettä täydentäviä hoitomuotoja käyttäviä yhdistää yksi asia: halu huolehtia terveydestä mahdollisimman monipuolisella, kokonaisvaltaisella tavalla – ihminen ei ole vain ruumis, vaan monisyinen henkinen, psyykkinen ja fyysinen kokonaisuus.
Länsimainen lääketiede ajattelee, että jos maha on kipeä, korjataan maha. Itämaisessa lääketieteessä sen sijaan kysytään, onko potilaalla ollut huolia tai murheita. Itämaisen lääketieteen mukaan tunnetason ongelmat tallentuvat soluihimme. Silloin keho kantaa traumaattisia kokemuksia niin kauan, kunnes ihminen on valmis kohtaamaan jumitusta aiheuttavat tunteensa ja päästämään niistä irti.
Itämaisen filosofian mukaan keho on pohjimmiltaan energiaa, ja kehon ongelmat johtuvat energiankulun ongelmista.
Toisaalta myös länsimaisesti ajateltuna kaikki on energiaa, kun todellisuus pilkotaan tarpeeksi pieniin osiin. Kvanttimekaniikan mukaan 96 prosenttia maailmankaikkeudesta on energiaa ja pimeää ainetta.
Arja Annala ei ota kantaa energia-asiaan. Sen sijaan hän uskoo, että jotkut sairaudet tai fyysisen tason lukkiumat johtuvat tunnetason lukoista.
– Jos ihminen stressaa ja hermoilee, mahan hermot saattavat ärtyä. Tämä puolestaan saa selän kipeäksi. Näin ollen selän kipu johtuu tunnepuolen asioista.
Ruumis ja mieli ovat yhtä. Kun kroppa saadaan auki, avautuu usein myös yhteys tunteisiin.
– Jotkut asiakkaani ovat tulleet jälkikäteen kertomaan minulle, että hoito on vapauttanut heitä myös henkisesti. On vastaanotollani myös itketty. Mielestäni se on hyvä asia. Jos itkettää, niin itkut on itkettävä pois. Muussa tapauksessa ne kerääntyvät kehoon ja aiheuttavat jumitiloja.
Nopeaa avunsaantia
Mitä jäsenkorjaaja sitten käytännössätekee? Annalan mukaan jäsenkorjaaja vapauttaa hoidettavan hermoston lukoista ja jumeista, jotta hermosto pääsee palaamaan alkuperäiseen, oikeaan asentoonsa.
– Tukielimistö on kuormitettuna kineettinen ketju, jossa yhden nivelen liike vaikuttaa seuraavaan niveleen. Esimerkiksi polven oireilun syyksi saattaa paljastua nilkan liiallinen kiertyminen sisäänpäin. Iskiasvaivojen syyt voivat löytyä jalkapohjasta. Ei ole myöskään harvinaista, että päänsäryt johtuvat häntäluun ongelmista, Annala havainnollistaa.
Kerran Annalan vastaanotolle saapui sydämen rytmihäiriöistä kärsivä mies. Rytmihäiriöt katosivat, kun Annala aukaisi lapaluun alaosassa olleen jännitystilan.
– Mies oli alkanut elää hyvin varovaista, rytmihäiriöt huomioon ottavaa elämää. Hän oli onnellinen, kun moottoripyörää ei tarvinnutkaan myydä, Annala hymyilee.
Puualan hommia ikänsä paiskinut Perttu Pohjanperä oli jo niin tottunut olkapäänsä ongelmiin, ettei hän uskonut niille voitavan tehdä mitään.
– En ollut vuosikausiin saanut oikeaa kättäni vietyä vasemmalle olkapäälle. Kävin fysioterapiassa, ja sainkin sieltä kallisarvoisia vinkkejä, mutta käsi ei kuitenkaan tullut kuntoon, Pohjanperä kertoo.
Erään kerran juoksua harrastava Pohjanperä meni Annalalle hierotuttamaan jalkojaan. Ohimennen hän sattui mainitsemaan hartiavaivastaan.
– Arja tokaisi, että katsotaanpas sitä kättä. Sellaisen 20 minuuttia hän aukoi kropastani lukkoja, minkä jälkeen käteni nousi kepeästi olalle, ja on noussut tähän päivään saakka. Minä vannon, että tämä on totta, Pohjanperä nauraa.
Ihmeissään nopeasta avun saamisesta on myös kuhmalahtelainen Saila Haaparanta, joka oli työtapaturman vuoksi kärsinyt vuosia iskiasvaivasta.
– Perinteiset hoitomuodot, lääkkeet, hieronnat, lämpöhoidot ja venytykset auttoivat vaivaani aina hetkeksi. Sitten menin Arjalle, ja pääsin ongelmastani eroon yhdellä hoitokerralla. Tiedän monia muitakin ihmisiä, jotka ovat saaneet jäsenkorjaajilta apua.
– Henkilökohtaisesti olen hyvin avoin vaihtoehtoisille hoitomuodoille. Ja miksi en olisi, koska olen saanut niistä avun. Jokainen kuitenkin arvioikoon itse, haluaako hän tällaisia hoitoja koittaa, ja miten hän niihin suhtautuu.
Ilman mystifiointia
”Noita”, ”meedio”, ”shamaani”. Arja Annala myöntää, että jotkut avun saaneet ovat kutsuneet häntä huumorimielessä näillä nimillä. Yhden asiakkaan olo hoidon jälkeen oli niin kepeä, että hän vannoi kävelevänsä muutaman senttimetrin maanpinnan yläpuolella.
Annalan luo tullaan toisista kaupungeista. Tieto avun saamisesta leviää puskaradion kautta.
– En halua mystifioida tai yliluonnollistaa näitä asioita lainkaan. En myöskään halua olla maailman napa. Suurin ja ainoa päämääräni on antaa kaikkeni, jotta saisin asiakkaan kuntoon.
Annala myöntää uskovansa johdatukseen. Aina hän ei tiedä, mistä intuitiivinen tunne ohjata käsi tiettyyn kohtaan hoidettavan keholla tulee. Usein Annala näkee asiakkaan ongelmat jo siinä vaiheessa, kun tällä on vielä vaatteet päällä.
– Uskon, että minulla on jonkinlainen lahja. En kuitenkaan halua lähteä puimaan mitään tämän maailman todellisuuden ylittäviä juttuja. Haluan vain tehdä työni.
Joskus Annalalta pääsee hoidon aikana ”sammakoita suusta”. Kerran hänen luokseen tuli lapsettomuudesta kärsivä nainen. Annala totesi, että syyskuussa sinä olet raskaana.
Ja niin nainen oli.
Viimeisimmät kommentit