Talous- ja taidemaailma löivät kättä, kun Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen avasi Kimmo Pyykkö -taidemuseon näyttelyt. Mainioksi puhujaksi osoittautunut Liikanen kertasi hänen ja Kimmo Pyykön yhteistä historiaa viiden vuosikymmenen ja teoksen kautta.
Monissa liemissä keitetty Erkki Liikanen oli sopiva mies avaamaan yhtä lailla monissa liemissä – joskin eri alalla – keitetyn taiteilijan Kimmo Pyykön näyttelyt uudessa taidemuseossa.
Vaikka Liikanen aloitti tarinansa jo 1960-luvulta Pakolainen-teoksesta, vaikka ensimmäisen kerran herrat tapasivat 1980-luvulla Mauno Koiviston reliefin teon yhteydessä. Liikasen teos-listalla viimeisenä ollut – mutta yhä ajankohtainen – Matkanpää-pronssiveistos ui finanssimiehen elämään kuin varkain vuonna 2004. Avointa matkalaukkua kuvaava teos jäi heti ensi näkemältä kaihertamaan Liikasta siinä määrin, että kuukausia myöhemmin hän hankki veistoksen itselleen.
Värikkäästi ja rennosti entinen EU-komissaari kertoi monikymmenkiloisen veistoksen päätymisestä henkilöauton kyydissä kotipihaan, jossa lumityöt olivat tekemättä. Ikimuistoisen hankintareissusta teki autoilija, joka hermostui Liikaseen tämän pysäköityä autonsa keskelle tietä saadakseen mahdollisimman lyhyen kantomatkan raskaalle veistokselle. Autoilijan nappaama kuva julkaistiin myöhemmin nimellä ”Törkeä parkkeeraus” Seitsemän päivää -lehdessä.
– Se näytti lehdessä vieläkin hämärämmältä, Liikanen muisteli naureskellen.
Hän toivoi, että jos museo on Kimmo Pyykölle piste, se ei olisi piste uralle vaan ennemminkin välimerkki, jonka jälkeen alkaa uusi lause.
Valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia kertasi Kangasala-talon ja taidemuseon syntyvaiheita, alkaen aina alullepanneesta kipinästä eli Pyykön vuoden 2005 kutsunäyttelystä Mobiliassa. Kulttuuritoimittaja Maila-Katriina Tuominen puolestaan paitsi esitteli Pyykön taidetta myös katsoi sen taakse.
Kangasala-talon teknisellä tuottajalla Heikki Mäenpäällä piti kiirettä viime viikonloppuna, mutta hän ehti vaihtaa muutaman sanan vanhojen tuttujen, kuten taiteilija Teemu Luodon, kanssa.
Taiteilija itse kiitti ”uransa kulminaatiopisteen” saavuttamisesta lyhyin sanoin ja musiikin avustuksella. Pyykkö kelasi aikaa taaksepäin muistelemalla, miten nuoruusaikoinaan hänen oli tapana veneillä Vesijärven saaristoon kuuntelemaan savikiekkolevyjä. Laulaja Matti Salminen ei ennättänyt Keski-Euroopan työkiireiltään Kangasalle taidemuseon avajaisiin, joten Pyykkö kaivoi esiin Salmisen lp-levyn ”Rantakoivun alla”.
– Tehdään tämä sitten Korvenperän tyyliin, hän hymähti asettaessaan levyä lautaselle.
Avajaiset päättyivät haltioituneisiin aplodeihin.
Kangasala-talon ja Kimmo Pyykkö -taidemuseon avajaisten yhteydessä olivat ensimmäistä kertaa yleisön nähtävillä Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle lahjoittamat teokset: taidemuseon ulkoseinässä pronssinen ”Elämänkaari”, Kangasala-talon aulaan sijoittuva kolmiosainen, teräksinen ”Libretto” sekä Kangasala-salin seinään omaan syvennykseensä kiinnitetty reliefi ”Mielen maisema”.
Kimmo Pyykkö liittyi harvalukuiseen joukkoon; kovinkaan monella taiteilijalla ei ole omaa nimikkomuseota.
Viimeisimmät kommentit