Yhteistyötä: Helmikuu on Kangasalan kouluissa ja päiväkodeissa kansainvälinen

Eteläitalialaisia rytmejä ja venetsialaisia karnevaalinaamareita

Yleisökin pääsi opettelemaan tarantellan askelia tanssiryhmän ja opettaja Nina Perkiön johdolla.

Askel, askel ja taputus. Viehkeä heilautus ja hyppy. Vieno kumarrus. Ryhmä Huutijärven alakoulun oppilaita vie yleisönsä etelä-italialaisiin tunnelmiin tarantellan askelin.
– Tanssi on hauska, vaikka sen alku ja loppu onkin vähän hassuja. Tarantellaa oli kiva opetella. Se on italialainen tanssi, tanssiryhmän viidesluokkalaiset Anna Parkhomenko ja Eevi Anttila miettivät.
Huutijärveläiset pääsivät näyttämään osaamistaan viime viikolla Kangasalan pääkirjastossa Raikun ja Kautialan koulun oppilaille. Yleisökin pääsi esityksen jälkeen tapailemaan tanssin askelia viidennen ja kuudennen luokan tytöistä koostuvan ryhmän ja heidän opettajansa Nina Perkiön johdolla.
Samalla kun huutijärveläiset tanssivat, Raikun oppilaat kertoivat puolestaan huutijärveläisille ja kautialalaisille Keski-Euroopan ja etenkin Venetsian karnevaaliperinteestä. Alakoululaiset oppivat muun muassa, että suomalaisille tuttua laskiaista ja karnevaalia vietetään samasta syystä: molemmat ovat valmistautumista pääsiäiseen ja paaston aloittamiseen.
– Karnevaali tarkoittaa suomeksi ”liha pois”, Raikun koulun kolmasluokkalainen Elvira Melkas tiesi kertoa kirjastolla.
Oppilaiden esitelmän lopuksi kaikki pääsivät tekemään itselleen karnevaalinaamarin, mikä näyttikin olevan mieluista puuhaa. Kirjaston Hiekkalinnassa valmistui toinen toistaan värikkäämpiä ja mielikuvituksellisempia luomuksia.

Kansainvälinen kuukausi

Laskiaistiistaina kirjastolla vietetty tapahtumapäivä oli osa Kangasalan päiväkodeissa ja kouluissa vietettävää kansainvälistä helmikuuta. Kansainvälisyyskuukautta vietetään kouluilla monin eri tavoin, ja kukin koulu osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan. Kynnys osallistumiseen on yritetty pitää matalana. Esimerkiksi Pitkäjärven koululla on kokattu helmikuun aikana filippiiniläiseen tapaan, Lahdenkulman koululla on kuunneltu

Naamarin takana hymyilee Raikun koulun kolmasluokkalainen Melissa Lindström. Erasmus+-kerhossa käyvä tyttö haluaisi kovasti päästä mukaan yhdelle Erasmus-matkalle.

musiikkia eri puolilta maailmaa ja tutkittu kansainvälisyysmatkalaukkuja, Kuhmalahdella eskarilaiset ovat opetelleet tervehdyksiä eri kielillä ja lukion italialaiset vieraat ovat puolestaan vierailleet alakouluilla.
– Pidimme tärkeänä myös yhteistyön lisäämistä koulujen välillä. Kirjasto lähti mukaan kansainvälisyystoimintaamme tarjoamalla tilojaan kohtaamispaikaksi. Halukkaat koulut saivat esittää kutsun ja järjestää ohjelmaa jollekin toiselle koululle kohtaamispaikalle kirjastoon. Kirjastolla siis tuodaan esiin, mitä kansainvälisyysteeman parissa on vuoden aikana kouluilla puuhailtu, opettaja Nina Perkiö Huutijärven koululta kertoo.
Kansainvälisen helmikuun vietosta on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne.

Uunituore kansainvälisyyssuunnitelma

Kirjaston tapahtumapäivien avulla on myös tehty tutuksi vastavalmistunutta kunnan varhaiskasvatuksen ja koulujen kansainvälisyyssuunnitelmaa.
Suunnitelman johtoajatus on se, että kokemuksia, tietoja ja taitoja jaetaan kunnan sisäisesti: Jos yksi päiväkoti tai koulu on mukana kansainvälisessä projektissa, se jakaa kokemuksiaan muiden yksiköiden kanssa. Tai jos koulussa on eri kansallisuuksia, niiden tuomia ulottuvuuksia ja näkökulmia hyödynnetään koko koulun hyväksi.

– On turha lähteä merta edemmäs kalaan, kun kunnan sisälläkin on paljon tietotaitoa. Loppujen lopuksi kansainvälisyydessä on kysymys toisen kohtaamisesta, ihmisenä ihmiselle olemisesta. Siitä, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja sen, jonka kanssa on vuorovaikutuksessa, on hän sitten perheenjäsen, luokkakaveri, naapurikoulun oppilas, ulkomaalainen tai ulkomaalaistaustainen Suomen kansalainen, Raikun koulun rehtori Pia Viljanen toteaa.

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?